K
kaiskakkaz
Vieras
Takana siis riitaisa avioero. Mies hoksasi olevansa homo, petti ja jätti, muutti omaan asuntoon ihan lähelle lasten takia. 1,5kk mies on nyt asunut omassa asunnossaan.
Sovimme keskenämme, että meillä on yhteishuoltajuus. Lapset ovat 5- ja 10-vuotiaita ja puolet ajasta miehellä ja puolet minulla. Kumpikin ollaan lapsille tärkeitä ja rakkaita.
Viime viikolla sanoin lapsille heidän ollessaan minulla ja kun olivat tekemässä lähtöä isänsä luokse, että tulkaa käväisemään luonani huomenna (saavat vierailla myös isänsä luona kun mieli tekee vaikka ovatkin minulla) ja käytetään vaikka koiranpentua yhdessä ulkona. Tähän 10-v meni vaikeaksi ja sanoi sitten, että isänsä on kieltänyt, etteivät saa käydä luonani kun ovat isänsä luona. Tuntui pahalta. exä sanoi tämän kerrotuani, että häntä pelottaa että lapset "valitsevat" minut koska haluavat usein tulla minua moikkaamaan (kuten haluavat luonani ollessaan käydä moikkaamassa isäänsä ja sen sallin).
Nyt miehelläni on parisuhde tämän tyypin kanssa, jonka kanssa petti minua. Ovat lähdössä yhteiselle reissulle jne. Olen jo aiemmin puhunut, että minusta meidän täytyy kertoa lapsille miesystävästä, miehen homoudesta ja eron syystä (se kun tapahtui lasten silmin tosi nopeasti, äkillisesti ja rajusti - mies yhtäkkiä vaan hoksasi olevansa homo). Ajatuksenani on ollut, että lapset ehtivät sopeutua ajatukseen ennen kuin näkevät isänsä miehen kanssa. Ja toisaalta exäni peittelee kamalasti suhdettaan ja se on lähipiirillekin paljastunut aina vahingossa, ns "housut nilkoissa" lähes ja silti hän on yrittänyt kieltää kaiken. Asia on siis hänellekin varmasti vielä vaikea. Mutta en halua, että lapset joutuvat sen kokemaan noin, sillä asian voi selittää rauhallisesti ja asiallisesti, kyllä lapset sen ymmärtävät ja hyväksyvät.
Ja niin 10-vuotiaani eilen illalla luonani ollessaan sitten purskahti itkuun sohvalla istuessamme ja sanoi, etten saa enää uhkailla "isiä". Olin vähän että mitä ihmettä.... Lapsi selitti, että isänsä oli kertonut, että olen uhkaillut häntä eron syyn kertomisella lapsille ja hän haluaa kertoa sen uhkailun vuoksi asian heille. Ja oli siis kertonut homoudestaan.
Ei siinä mitään, hienoa, että kertoi. Lapset hyväksyivät sen. Mutta se tapa, jolla hän asian kertoi...esittäen lapsille, että kertoi vain koska olin uhkaillut. Vaikka en ole uhkaillut, olen perustellut asiaa ja kertonut, että minun mielestäsi lasten on järkevää tietää tässä tilanteessa. Eli tästäkin jäi sitten lapsille "hirveä äiti" -kuva.
Mies on lasten kanssa päivät, kun olen itse töissä. Minua suoraan sanottuna pelottaa, mitä kaikkea hän ehtii minusta mustamaalaamaan lapsille :,( tuntuu tosi kurjalta, sillä itse en ole hänestä puhunut yhtään pahaa lapsille, koska tiedän isän olevan heille hyvin tärkeän ja isä-lapsisuhteen myös.
Sovimme keskenämme, että meillä on yhteishuoltajuus. Lapset ovat 5- ja 10-vuotiaita ja puolet ajasta miehellä ja puolet minulla. Kumpikin ollaan lapsille tärkeitä ja rakkaita.
Viime viikolla sanoin lapsille heidän ollessaan minulla ja kun olivat tekemässä lähtöä isänsä luokse, että tulkaa käväisemään luonani huomenna (saavat vierailla myös isänsä luona kun mieli tekee vaikka ovatkin minulla) ja käytetään vaikka koiranpentua yhdessä ulkona. Tähän 10-v meni vaikeaksi ja sanoi sitten, että isänsä on kieltänyt, etteivät saa käydä luonani kun ovat isänsä luona. Tuntui pahalta. exä sanoi tämän kerrotuani, että häntä pelottaa että lapset "valitsevat" minut koska haluavat usein tulla minua moikkaamaan (kuten haluavat luonani ollessaan käydä moikkaamassa isäänsä ja sen sallin).
Nyt miehelläni on parisuhde tämän tyypin kanssa, jonka kanssa petti minua. Ovat lähdössä yhteiselle reissulle jne. Olen jo aiemmin puhunut, että minusta meidän täytyy kertoa lapsille miesystävästä, miehen homoudesta ja eron syystä (se kun tapahtui lasten silmin tosi nopeasti, äkillisesti ja rajusti - mies yhtäkkiä vaan hoksasi olevansa homo). Ajatuksenani on ollut, että lapset ehtivät sopeutua ajatukseen ennen kuin näkevät isänsä miehen kanssa. Ja toisaalta exäni peittelee kamalasti suhdettaan ja se on lähipiirillekin paljastunut aina vahingossa, ns "housut nilkoissa" lähes ja silti hän on yrittänyt kieltää kaiken. Asia on siis hänellekin varmasti vielä vaikea. Mutta en halua, että lapset joutuvat sen kokemaan noin, sillä asian voi selittää rauhallisesti ja asiallisesti, kyllä lapset sen ymmärtävät ja hyväksyvät.
Ja niin 10-vuotiaani eilen illalla luonani ollessaan sitten purskahti itkuun sohvalla istuessamme ja sanoi, etten saa enää uhkailla "isiä". Olin vähän että mitä ihmettä.... Lapsi selitti, että isänsä oli kertonut, että olen uhkaillut häntä eron syyn kertomisella lapsille ja hän haluaa kertoa sen uhkailun vuoksi asian heille. Ja oli siis kertonut homoudestaan.
Ei siinä mitään, hienoa, että kertoi. Lapset hyväksyivät sen. Mutta se tapa, jolla hän asian kertoi...esittäen lapsille, että kertoi vain koska olin uhkaillut. Vaikka en ole uhkaillut, olen perustellut asiaa ja kertonut, että minun mielestäsi lasten on järkevää tietää tässä tilanteessa. Eli tästäkin jäi sitten lapsille "hirveä äiti" -kuva.
Mies on lasten kanssa päivät, kun olen itse töissä. Minua suoraan sanottuna pelottaa, mitä kaikkea hän ehtii minusta mustamaalaamaan lapsille :,( tuntuu tosi kurjalta, sillä itse en ole hänestä puhunut yhtään pahaa lapsille, koska tiedän isän olevan heille hyvin tärkeän ja isä-lapsisuhteen myös.