[QUOTE="Nainen";26069705]Minulle ei armeijavaatimusta tule, kun olen nainen. Mutta juuri nuo samat asiat minullakin siinä tökkisivät. En minäkään mitään pompottelua hyväksy. En oikein ymmärrä, miten elämä minun tai vastaavia ominaisuuksia omaavan miehen kanssa olisi hankalaa? Sehän tarkoittaa sitä, että toisia ei komennella eikä käskytetä, auktoriteetteja ei kumarrella, vaan ajatellaan itse. Ihmisen ei tarvitse nöyrtyä ja niellä mitään kuria, vaan lähtökohta on, että kaikki ovat vapaita ja tasa-arvoisia. Sanoisin, että nämä ovat paljon parempia lähtökohtia parisuhteelle kuin sellainen asenne, jossa hyväksytään mielivaltainen tai epälooginen käskyttäminen, nipottaminen, pompottelu ja toisen nöyryyttäminen.
Se on toinen juttu, pitääkö ottaa huumorilla kaikki paska ja nöyryytys, mitä maailmassa on, vai pitääkö kapinoida sitä vastaan. Kumpi asenne muuttaa maailman - se, jossa paskat asiat hyväksyy, vai se, jossa vaatii muutosta niihin? Hmmmm.[/QUOTE]
No oho. Nyt on aika mustavalkoinen näkemys, ja taitaa vähän mennä puurot ja vellitkin sekaisin.
Sellainen "ikävä" tosiasia näet sisältyy tähän demokraattiseen tasavaltaan, että sen kansalaisilla on sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Kaikennäköistä on pakko tehdä. On "pakko" esim. noudattaa lakia: Sillä on seurauksensa, jos kävelee kaupasta ulos ruokien kanssa maksamatta niitä tai alkaa lahdata naapureita rasittavuusjärjestyksessä. Verojakin on pakko maksaa.
Siitä voi olla kyllä monta mieltä, onko (esim.) armeija tai asepalvelus mielekäs sellaisena kuin se nyt on.
Itseni mielestä ei muuten ole, asepalvelushan on yksinkertaisesti jo epätasa-arvoistava. Käytännön tasolla minullakin olisi varmasti armeijassa vaikeaa ihan samoista syistä, mutta siksipä en sinne menisikään (olen nainen). Valitsisin ehkä (mielekkään) siviilipalveluspaikan tai kieltäytyisin palveluksesta, en tiedä.
Kuten tuon alkuperäisen (siis jolle vastasin) viestin kirjoittaja kertoi, auktoriteettiongelmalla oli kyllä syitään ja seurauksiaan ihan muillakin elämänalueilla. Mielestäni asenne, jossa käskyä ei kertakaikkiaan pysty ottamaan vastaan, heijastelee paljon muutakin kuin asepalveluskritiikkiä, ja siihen lähinnä otin kantaa. Asepalvelusta taas voi kritisoida ihan hedelmällisilläkin tavoilla, samoin kuin epätasa-arvoisuutta muuallakin. Mielestäni kapina on jotain ihan muuta kuin viestin kirjoittajan miehen ongelmat ja kyvyttömyydet.
Se vaikutti kapinalta lähinnä yksilötasolla: tyyliin "MINUAHAN ei kukaan komentele" vs. "en hyväksy epätasa-arvoistavaa käskyttämistä".
Ei sillä, kaunis ajatushan se sinällään olisi, että auktoriteettien kumartelemattomuus olisi itsenäistä ajattelua ja kertoisi tasa-arvosta ja välillisesti muuttaisi maailman. Sääli että tää maailma on todellisuus ja demokratia eikä idylli tai anarkia.
