Mies tekee elämän vaikeaksi :(

[ahdistunut]

Tilanne on se että mies käyttäytyy kuin murrosikäinen, vaikka on lähempänä neljääkymmentä jo. Aamuisin ei pääse ylös, vaikka olis sen vuoro nousta lasten kans. Lapset siinä joutuu sitten kiljua isille "nouse jo", ja mä oon aina se joka joutuu nousta huolehtimaan niistä. Asiaan ei auta yhtään vaikka olisin edellisiltana sanonut että sun on noustava aamulla! Uloskin sille on niiiiiiin vaikea viedä lapsia, joskus puoleltapäivin vie vasta kun lapset jo hyppii seinille siinä vaiheessa. Musta olis reilua että mies hoitais oman osuutensa joka toinen päivä!! Myöskin siivoaminen on yksin mun harteilla, siitäkin huolimatta että kärsin selkäkivuista ja unettomuudesta. Erota haluaisin, mutta yhteisen talon takia se ei ole yksinkertaista. Tämä on jatkunut samanlaisena jo monta vuotta, ja oon todella kyllästynyt!
Oon miettinyt itsemurhaakin, mutten voi tehdä sitä, lasteni takia...

 

[Juu]

Yhteisen talon jakaminen on ihan yksinkertaista, jos se on ainoa asia joka yhdessä pitää. Ainakin yksinkertaisempaa kuin itsemurha.

Mutta kannattaa miettiä onko se lastenhoito ja siivous oikeasti niitä asioita joiden takia kannattaa mitään noin lopullista miettiä. Palkatkaa siivooja.

 

[plääh]

lähde viikonlopuksi reissuun ja jätä mies lasten kanssa. et ole heti vieressä paikkaamassa sitä

 

[hapsie]

mä kannatan kanssa reissuun lähtöä. Itsemurhaa en suosittele, sehän olisi kamalaa sun lapsille. Ennemin ero. Ja jos teet itsemurhan, niin sittenhän se saamaton miehesi ei saa aikaiseksi mitään ilman sinua.

 

[ap]

En uskalla jättää lapsia sen kans, kun on kuitenki niille vaan pahalla päällä. Talo kyllä aiotaan laittaa myyntiin, kunhan saisi sen joskus myyntikuntoon. Mitään siivoojaa ei varaa palkata, kun eletään yksin mun tuloilla, on saanut potkut töistään

 

[hmm]

Miksi ette mene parisuhdeterapiaan? Mene vaikka yksikses ensin!

 

[plääh]

En uskalla jättää lapsia sen kans, kun on kuitenki niille vaan pahalla päällä. Talo kyllä aiotaan laittaa myyntiin, kunhan saisi sen joskus myyntikuntoon. Mitään siivoojaa ei varaa palkata, kun eletään yksin mun tuloilla, on saanut potkut töistään

jos sulla on tuollanen asenne asiaan niin oma ratkasu on vissiin jo tehty, eli et tee tilanteelle mitään

 

[oisko kannattanu miettiä aikaisemmin]

Ja oot sitten menny lapsia tekemään tollasen kans.

 

[Elokuun Kruunu]

Siis sun miehes makaa työttömänä himassa? Ja sä teet silti kaiken yksin? Ei herranjumala... Pistä se ukko pihalle sieltä talosta, ehkä oppii jotain tekemäänkin kun joutuu yksin huolehtimaan itsestään!

 

[mam]

arvioittakaa talo, osta se pois itsellesi jos ei kallisa ja pystyt lainat hoitamaan. Laita mies etsimään uusi asunto, saat lapsetkin joka toinen vkl hoitoon ja omaa aikaa itsellesi. Näin meillä suunnitteella

 

[ap]

Mulla ei oo varaa ostaa taloa kokonaan itselleni. Enkä voi sitä "pistää ulos" kun on toinen omistaja...Tarkotus on pyytää hinta-arvio heti kun remontit valmiit, tää odotteluaika vaan on niin raastavan vaikeaa etten siksi jaksaisi. Mies on siis joka päivä mulle ja lapsille pahalla päällä, tiuskii kaikesta. Oon sanonut et hanki ittelles mielialalääkitys mut eihän se käy sille, vaikka selvästi on masentunut

 

[mam]

entä jos muutatte väliaikaiseen asuntoon lasten kanssa? Asunnonhan voi myydä myös sieltä käsin. Tiedän tunteesi ahdistaa niin paljon että käy jo itsemurha mielessä, mutta kun ajattelet miltä elämäsi voi vuoden tai puolen vuoden päästä olla olet varmasti onnellisempi silloin.

 

[MIES]

Mulla ei oo varaa ostaa taloa kokonaan itselleni. Enkä voi sitä "pistää ulos" kun on toinen omistaja...Tarkotus on pyytää hinta-arvio heti kun remontit valmiit, tää odotteluaika vaan on niin raastavan vaikeaa etten siksi jaksaisi. Mies on siis joka päivä mulle ja lapsille pahalla päällä, tiuskii kaikesta. Oon sanonut et hanki ittelles mielialalääkitys mut eihän se käy sille, vaikka selvästi on masentunut

joo ja mulla on toisin päin tää eli akka ottaa päähän kun on "koulutuksessa" eli näissä työkkäri juttuja 1 kk kestoltaan. niin ei tee mitään kun tulee kotiin eikä sitten viikonlopunakaan eikä osalistu yhteisiin menoihin. eli on yhteiset "rahat" ainakin sillon kun minä ne kotiin tuon mutta ei toisinpäin. eli pointti on etteivät ne noisetkaan sen parempia ole

 

[vieras]

Oliskohan molemmat mielialalääkityksen tarpeessa. Misksi yleensä kenenkään tarvitsee nukkua puoleenpäivään vuorotellen tai yleensä tehdä mitään "vuoropäivinä". Ettei vaan olisi niin, että sinunkin asenteesi vaikuttaa miehen mielialaan vaikeassa tilanteessa hekentävästi. Et siis jaksa tukea, vaan olet itsekäs.

 

[tytteli]

Mulla ei oo varaa ostaa taloa kokonaan itselleni. Enkä voi sitä "pistää ulos" kun on toinen omistaja...Tarkotus on pyytää hinta-arvio heti kun remontit valmiit, tää odotteluaika vaan on niin raastavan vaikeaa etten siksi jaksaisi. Mies on siis joka päivä mulle ja lapsille pahalla päällä, tiuskii kaikesta. Oon sanonut et hanki ittelles mielialalääkitys mut eihän se käy sille, vaikka selvästi on masentunut

Jo tuo sun aloitukses antoi sellasen kuvan, että miehesi vaikuttaa masennuspotilaalta. Yritä todella saada hänet hoitoon. Eihän kukaan alle 40v. mitään fyysistä sairautta, esmes syöpää, jättäis hoitamatta, mutta psyykkisiin sairauksiin tuntuu etenkin miesten olevan vaikea hakea apua. Sairaus vaikuttaa koko perheeseen. Jos ei mies suostu menemään lääkäriin, niin sitten sulla (ja etenkin miehelläsi) on vaihtoehdot vähissä. Kyllä raha-asiat aina selviää, henkinen jaksaminen on tärkeämpää.

 

[tytteli]

Misksi yleensä kenenkään tarvitsee nukkua puoleenpäivään vuorotellen tai yleensä tehdä mitään "vuoropäivinä".

Varmaan siksi, että muuten se toinen tekee kotityöt JOKA päivä.

Toivon tietysti että ap:n perheessä asiat alkaa rullata niin, kotityöt ja lastenhoito jakautuvat itsestään niin, ettei kumpikaan tunne vetävänsä jotain kivirekeä perässään. Mutta kun näin ei nyt ole, niin vuorottelun vaatiminen tuntuu ihan kohtuulliselta.

 

[mona]

Minkälainen teidän parisuhde oli ennen lapsia?Tai ensimmäisen lapsen synnytyyä?

 

[ap]

Kiitos asiallisesti vastanneille, hiukan lohduttaa saada ymmärrystä!
Olen kyllä miettinyt sitä että muuttaisin lasten kanssa pois, vaikkei taloa myytykään. Mutta sitä ennen miehen on saatava raha-asiansa järjestykseen, muuten joutuisin kahden asunnon loukkuun eikä mun varat riitä siihen mitenkään. Myönnän, että tyhmä kai olin kun lapsia hankin, mutta en voinut tietää millaista tulevaisuus tulisi olemaan, kun en ole mikään ennustaja

 

[mietitäänpäs]

En uskalla jättää lapsia sen kans, kun on kuitenki niille vaan pahalla päällä. Talo kyllä aiotaan laittaa myyntiin, kunhan saisi sen joskus myyntikuntoon. Mitään siivoojaa ei varaa palkata, kun eletään yksin mun tuloilla, on saanut potkut töistään

Jospa hän on masentunut.. kysy häneltä tarvitseeko hän apua... kyllä mun mieli menis ainakin matalaksi jos ei olis duunia eikä rahaa ja puoliso vaatii kaikkea kun voimat ei riitä edes sängystä ylösnousemiseen...

 

[Non compos mentis]

Saisko jostain kunnalta apuja, esim. kodinhoitajaa tai siivousapua tms.?

 

[vieras]

anteeksi vaan, mutta mietihän nyt! Miksi sinä tekisit itsemurhan kelvottoman ukon takia?? Kerää voimia, suunnittele uutta elämää ja ota asioista selvää. Sitten päätöksen teko on helpompaa. Koita jaksaa, älä anna tuollaisen äijän viedä voimiasi!!