Mies salaa miettii toista naista eikä halua tulevaa vauvaa

[QUOTE="apua";28455529]Olen olllu kauhun vallassa mutta olen erittäin äidillinen persoona, ei ole lapsen syy jos ehkäisy on pettäny. En ois kestäny elää itteni kanssa jos oisin tehny abortin. Se on jokasen oma päätös ja tietenki pelottaa ja itkettää ja hormoonit jyllää. Ehkä ihan hyvä et erotaan, kaikki mun parisuhteet menee puihin. Pitää alkaa kattelee peilii...[/QUOTE]

Parisuhteiden puihinmenoa ei ainakaan hidasta se, että hyppää johtopäätöksiin kuulematta edes toista osapuolta. Kannustaisin hengittämään muutaman kerran syvään ja oikeasti puhumaan sen kumppanin kanssa siitä mitä tapahtuu, tekemään ne päätökset sitten hieman paremmin harkiten.

 

se kaveri varmasti valehtelee! Älä usko noin sokeasti

 

Ei tuo välttämättä ole totuus miehen tunteista. Hän on hyvinkin saattanut puhua muille naisille palturia päästäkssen heidän kanssaan petiin.

 

[QUOTE="apua";28455518]Ei ollu suunniteltu ja mies halus nimenomaa pitää lapsen ja on antanu ymmärtää olevansa innoissaa. En tiedä miks lähin tähä suhteesee ja miks muutenki oon tehny elämässä tosi monia huonoja päätöksiä. Ihminen tekee virheitä, toiset enemmän[/QUOTE]
Noh, vahinkoraskaus on aina vahinkoraskaus. Ja vaikka alussa olisi innoissaankin,niin hetken harkittuaan voi tulla toisiin ajatuksiin. Useimmiten kuitenkin käy niin, että kun lapsi syntyy ja isälle annetaan mahdollisuus, niin hyvä ja lämmin suhde syntyy isän ja lapsen välille

 

No joo totta, pitää istuu pöydän ääree käsittelee tää asia. Ei vois kyl paskempaa ajankohtaa olla ku huomen eka päivä uudes työs ja aamul oon varmaa hermoraunio punaisilla suurilla silmäpusseilla! nam

Eikä tämä kaveri keksi tuollaisia päästä. Ollaa oltu eskarist asti parhaimpii kavereit eikä oo sen tyyppinen ihminen joka valehtelis ja värittelis asioita.

 

[QUOTE="osmo";28455553]Ei tuo välttämättä ole totuus miehen tunteista. Hän on hyvinkin saattanut puhua muille naisille palturia päästäkssen heidän kanssaan petiin.[/QUOTE]

no jes

 

[QUOTE="apua";28455529]Olen olllu kauhun vallassa mutta olen erittäin äidillinen persoona, ei ole lapsen syy jos ehkäisy on pettäny. En ois kestäny elää itteni kanssa jos oisin tehny abortin. Se on jokasen oma päätös ja tietenki pelottaa ja itkettää ja hormoonit jyllää. Ehkä ihan hyvä et erotaan, kaikki mun parisuhteet menee puihin. Pitää alkaa kattelee peilii...[/QUOTE]

Mä en nyt ihan ymmärrä, miksi pidät eroa itsestäänselvänä?

 

Mä en nyt ihan ymmärrä, miksi pidät eroa itsestäänselvänä?

No en vaa haluu tällästä. haluun olla joskus onnellinen miehen kanssa joka rakastaa mua eniten, ei jotaa eks heilaa. Ehkä liikaa pyydetty mut uskon sellasee rakkauteen ja oon kauhee romantikko. Enkä oo tässä selittäny millasta meil on nykyää... mies tuskin koskee muhun ikinä, pelaa vaa ja lähtee koko aika johoki myöhää illal. Käy varmaa kuksii vähä laihempii naisii ku ei tällästä rantapalloo viiti katella.

 

[QUOTE="apua";28455577]No en vaa haluu tällästä. haluun olla joskus onnellinen miehen kanssa joka rakastaa mua eniten, ei jotaa eks heilaa. Ehkä liikaa pyydetty mut uskon sellasee rakkauteen ja oon kauhee romantikko. Enkä oo tässä selittäny millasta meil on nykyää... mies tuskin koskee muhun ikinä, pelaa vaa ja lähtee koko aika johoki myöhää illal. Käy varmaa kuksii vähä laihempii naisii ku ei tällästä rantapalloo viiti katella.[/QUOTE]

Onko kyse siis miehen ex-heilasta? Siis kohdistuuko miehen voimakkaat tunteet (kuulemasi mukaan) johonkin entiseen?

En mä silti heti puuhaisi eroa. Mulle ainakin lapsen tulo oli niin suuri ja lopullinen asia, että kyllä siinä tunteet heitteli aika paljon ja tuli kaikenlaista mieleen..niihin entisiinkin liittyen.
Kyllä mä neuvoisin odottelemaan ainakin sinne saakka, kun lapsi syntyy, eikä tehdä mitään päätöksiä suuntaan tai toiseen vielä.
Jos kovin äkkinäisiä päätöksiä rupeaa tekemään, voi kaduttaa vielä myöhemmin.

 

samaa mieltä nytku on vähä miettiny. Ehkä oon hiljaa koko asiast ja kattoo sit lapsen syntymän jälkeen. Sääli ku on poika tulos, tarvis miehen mallii...

 

[QUOTE="apua";28455588]samaa mieltä nytku on vähä miettiny. Ehkä oon hiljaa koko asiast ja kattoo sit lapsen syntymän jälkeen. Sääli ku on poika tulos, tarvis miehen mallii...[/QUOTE]

Ota ihan iisisti nyt vaan. Mä en sinuna edes puhuisi tuosta ihastus-asiasta (tai mikä lieneekään) miehelle ja työntäisin itsekin sen taka-alalle.

Lapsella olisi hyvä olla isä elämässä aivan sukupuolesta riippumatta, eikä vanhempien ero onneksi tarkoita sitä, etteikö lapsi saisi isää elämäänsä.

 

Ota ihan iisisti nyt vaan. Mä en sinuna edes puhuisi tuosta ihastus-asiasta (tai mikä lieneekään) miehelle ja työntäisin itsekin sen taka-alalle.

Lapsella olisi hyvä olla isä elämässä aivan sukupuolesta riippumatta, eikä vanhempien ero onneksi tarkoita sitä, etteikö lapsi saisi isää elämäänsä.

Mut jos pidän turpani kii, kestääkö mun psyyke on käsittele asiaa? oon sairastanu masennusta teininä... Ei oo hyvä jättää patoutumii.

 

[QUOTE="apua";28455612]Mut jos pidän turpani kii, kestääkö mun psyyke on käsittele asiaa? oon sairastanu masennusta teininä... Ei oo hyvä jättää patoutumii.[/QUOTE]

Mun mielestä sun pitää puhua tosta.

Mulla ei oo ikinä toiminut ne suhteet, missä on ollut tuollaista (mies ollut vielä rakastunut eksäänsä/johonkin muuhun) Ne on aina kaatunut jossain vaiheessa. Olen samanlainen kuin sinä, haluan olla se yksi ja ainoa ja paras miehelleni. Onko miehesi ja hänen eksänsä erosta kauan? Olivatko he kauan yhdessä? Voi toki olla, että miehesi on nyt rakastunut eksäänsä enemmän kuin sinuun, mutta tilanne voi muuttua.

 

sä mitään siltä kyselet,selvä homa tuo on.

Jätä se sika.

case closed.

 

Ota asiasta selvää ensin onko totta. Jos on niin eikun ukko pihalle! Kyl sä pärjäät! Mulla on ollu samankaltainen tilanne joskus 19 vuotiaana! 6 vuotta kyllä kesti kun löysin unelmieni miehen mutta kannatti odottaa. Tuollaisten miesten takia ei kannata stressata liikaa.

 

No en minä ainakaan asiaa käsittelemättä jättäisi, oikeestiko joku on valmis tekemään noin? Tietää, että mies ajattelee muita, mutta tyytyy vaan osaansa.

Keskustele nyt sen miehesi kanssa, sillähän se selviää. Ehkä se on myös jonkinlainen herätys hänelle ja hän tajuaa, mitä on menettämässä. Älä nyt eropäätöstä etukäteen tee?

 

[QUOTE="apua";28455518]Ei ollu suunniteltu ja mies halus nimenomaa pitää lapsen ja on antanu ymmärtää olevansa innoissaa. En tiedä miks lähin tähä suhteesee ja miks muutenki oon tehny elämässä tosi monia huonoja päätöksiä. Ihminen tekee virheitä, toiset enemmän[/QUOTE]

Otapas nyt järki käteen. Ensinnäkin kiukuspäissään tulee sanottua kaikenlaista, jota ei todellakaan tarkoita. Kysy nyt ihmeessä mieheltäsi missä mennään, äläkä keksi omasta päästäsi.

 

Jos sä et kerran luota mieheesi ollenkaan, niin miksi ihmeessä olette lapsen päättäneet hankkia? Vai onko kyseessä vahinko, jolloin on vielä ymmärrettävämpää että miehen on hitusen haastavaa sopeutua tilanteeseen, mikä ei tarkoita etteikö se olisi mahdollista. Oma lapsi on kuitenkin aina iso juttu joka vaatii vähän pureskelua mutta aika monille elämää muuttava asia ja syy sitoutua.

Anna mä arvaan. Tässä on tultu "vahingossa" raskaaksi "pillereistä huolimatta", eli pitääkseen mies varmemmin itsellään. Kukaan lasta itse toivonut mies ei tekis naiselleen näin, ja vielä saman naisen kanssa jonka kanssa on ennenkin pettänyt. Anna mun myös arvata ettei tää ap:n ja miehensä suhde ole kovin kauaa kestänyt...

Se on kyllä nurinkurinen ajatus naisilta tehdä salaa lapsi jotta mies pysyisi heidän luonaan, kun tilastojen valossa kuitenkin se vauvavuosi aiheuttaa pariskunnille todella paljon eroja. Samaten nykypäivänä äpärälapsi ei ole suurikaan häpeä vanhemmilleen, joten aika harva mies puhtaasta velvollisuudentunnosta jää parisuhteeseen pelkän vauvan takia, jos kaikki muut syyt sis vetää muualle. Aika iso riski siis tuo salaa raskaaksi hankkiutuminen, kuten nyt ap:kin tässä saa huomata. Aika suuri osa tuon tempun tehneistä jää viimeistään vuoden sisään yksinhuoltajaksi.

 

Ota ihan iisisti nyt vaan. Mä en sinuna edes puhuisi tuosta ihastus-asiasta (tai mikä lieneekään) miehelle ja työntäisin itsekin sen taka-alalle.

Lapsella olisi hyvä olla isä elämässä aivan sukupuolesta riippumatta, eikä vanhempien ero onneksi tarkoita sitä, etteikö lapsi saisi isää elämäänsä.

Really? Mies mahdollisesti pettää eksänsä kanssa ap:ta, ja sä kehotat olemaan puhumatta asiasta??? Mitenhän sellainen menettely ainakaan parantaa parisuhteen ilmapiiriä... Ihme kynnysmattoneuvoja.

 

No aina ei saa sitä, jonka haluaisi. Toki jokaisella on oikeus olla ryhtymättä toiseksi parhaaksi vaihtoehdoksi, mutta siihenkin voi sopeutua. Ei se ihan helppoa ole silläkään, joka joutuu tyytmään toiseksi parhaaseen. Mites sitä urheilupiireissä sanotaankaan...hopea ei ole häpeä. Mutta ymmärrän kyllä, jos ei halua jatkaa suhdetta, mikäli ei ole se ykkönen.

kuka sitten tyytyy tollaseen :O

ap:lle, tuntisin ihan samanlailla kun sinä jos kuulisin omata miehestäni tollasta. jos mies tollasista tunteistaan puhuu ääneen ystävälleen niin on tunteet aika voimakkaita.
en ehtinyt lukea vielä loppuun eli en tiedä oletko jutellut jo miehesi kanssa.
voimia kovasti sinulle toivon. lapsi on se tärkein. toivottavasti kaikki on väärin käsitystä ja saatte pitää perheen koossa

 

Mä en nyt ihan ymmärrä, miksi pidät eroa itsestäänselvänä?

ap:lla varmasti paniikki päällä kuulemastaan. sillon ei osaa ihan järkevästi ajatella. varsinki jos se mies ei oo kotonasillon ettei heti pääse kysymään asiasta

 

[QUOTE="apua";28455612]Mut jos pidän turpani kii, kestääkö mun psyyke on käsittele asiaa? oon sairastanu masennusta teininä... Ei oo hyvä jättää patoutumii.[/QUOTE]

tottakai puhut miehelle. ei tollasta saa eikä voi itekseen hautoa. asiat kasvaa omassa mielessä ja ne pian ne vasta isoja onkin

 

Joo en määkään kyllä jättäis asiasta puhumatta. Tietysti ihmiset on erilaisia ja joillakin toimii ihan hyvin toi että yrittää vaan unohtaa asian, mutta mää en pystyis elämään niin. Haluaisin kyllä ihan ehdottomasti puhua miehen kans heti ja selvittää asian, jos mies tosiaan olis noin sanonu ja tarkottanu sitä niin kyllä mää suhteen lopettaisin heti, ennen vauvan syntymää, sillon helpompi muuttaa ja alotella elämää ilman miestä.

 

Anna mä arvaan. Tässä on tultu "vahingossa" raskaaksi "pillereistä huolimatta", eli pitääkseen mies varmemmin itsellään. Kukaan lasta itse toivonut mies ei tekis naiselleen näin, ja vielä saman naisen kanssa jonka kanssa on ennenkin pettänyt. Anna mun myös arvata ettei tää ap:n ja miehensä suhde ole kovin kauaa kestänyt...

Se on kyllä nurinkurinen ajatus naisilta tehdä salaa lapsi jotta mies pysyisi heidän luonaan, kun tilastojen valossa kuitenkin se vauvavuosi aiheuttaa pariskunnille todella paljon eroja. Samaten nykypäivänä äpärälapsi ei ole suurikaan häpeä vanhemmilleen, joten aika harva mies puhtaasta velvollisuudentunnosta jää parisuhteeseen pelkän vauvan takia, jos kaikki muut syyt sis vetää muualle. Aika iso riski siis tuo salaa raskaaksi hankkiutuminen, kuten nyt ap:kin tässä saa huomata. Aika suuri osa tuon tempun tehneistä jää viimeistään vuoden sisään yksinhuoltajaksi.

mun esikoisen isä halusi itte enempi lasta kuin minä.. paljon enemmän. lopputulos oli että kävi kuksii muita ja jätti mut ku laskettu aika oli.. onneks meni 2viikkoo yli oli tuo 2vko aikaa sopeutuu.

kyllä miehet vaan tekee niin ps. ei oo moneen vuoteen isää näkynyt eikä kuulunu... että

 

Huonosta itsetunnosta kärsivän on yleensä parempi hoitaa ensin itsetunto edes tyydyttävälle tasolle ennkuin solmii parisuhteen tai perustaa perheen.