Mies paljon töissä...=(

[MarttaLiina]

Aloin purkamaan tätä veetutustani sitten tänne, kun en viitsi kirjautuneena tuonne muille palstoille laittaa ettei kukaan tunnista tekstitstä. Mutta mutta... Mulla on todella kiusallinen ongelma, nimittäin mun mies on suurimman osan kesä ajasta töissä. Hänen työnsä on siis sellaista jota tehdään vain lumettomina kausina. Olen siis ERITTÄIN yksinäinen...

Meillä on kohta puolen vuoden ikäinen vauva jonka kanssa minä olen päivät pitkätysten. Olen kavriporukkamme ensimmäinen vauvan tekijä joten muita äiti kavereita ei ole ja omat kaverini käyvät n.1 kerran viikossa moikkaamassa pikaisesti. Asumme pienellä paikkakunnalla joten täällä ei mitään äiti-lapsi kerhojakaan ole. Joten käytännöllisesti katsoen olen viikot yksin kotona vauvan kanssa. Viikolla mies tekee ns.normaalia työpäivää (yleensä) 7-16. Mutta on myös viikonloput töissä.. Siis miltei poikkeuksetta. Tänäkin viikonloppuna ollut eilen 16h ja tänään aamulla mennyt eikä vieläkään näy...

Vauvan kanssa on todella kivaa olla ja elellä, mutta olo on vain niin yksinäinen. Ei ole juttuseuraa käytännössä ollenkaan.. Mies sanoo minunu nalkuttavan koko ajan, mutta hän ei ymmärrä tilannetta minun kannalta. Ei ole kiva aina olla yksin...

Olen ehdottanut alan vaihtoa jotta miehellä olisi normaalit työajat ja lomat, mutta ei halua kun on hänen unelma ammattinsa. En tiedä kuinka kauan jaksan tällaista. Sama homma joka kesä... Ennen sentään itsekin oli töissä tai pääsi kulkemaan missä halusi, mutta nyt päivät kuluu vauvan kanssa oleillen. Joo kyllähän mekin kyläillään mutta ei sitä aina jaksa olla liikkeellä. En tiedä tosiaan mitä tekisin. Koska tiedän että tämä sama homma jatkuu niin pitkään kuin mieheni jää eläkkeelle eli todella monia kymmeniä vuosia vielä. Talvet kaikki on hyvin mutta kesäisin meinaa järki mennä.

Onko mitään neuvoja miten selvitä? Inhottava elää aina sitä talvea varten ja toivoa että kesät menisi nopeasti, kun ennen olen kuitenkin rakastanut kesää, en enää... Välillä tulee halu lähteä, mutta rakastan miestäni kovasti enkä haluaisi tämän tuhoavan meidän perhettä, mutta minusta vahvasti tuntuu että jos asiat jatkuvat näin niin taitaa käydä..*nyyh*

 

[Piipi]

Onko mies siis talvet aina kotosalla? Minusta tuo järjestely olisi loistava =) Pitää vaan ottaa asiat asioina ja elää niiden mukaan. Kyllä ihminen muutaman kuukauden seisoo vaikka aidan seipäänä. Kokeiltu on.

 

[PulttiBois]

jos lohduttaa niin lapsi kasvaa ja näin seuraavat kesät ovat jo kivempia (ainakin itse koen niin).
olisiko mahdollista mennä sukulaisten luokse tms?
mä taas mielellään olisin koko kesän yksin ja loppuvuoden niin että mies olisi kotona. sillä hän on nyt joka jumalan viikko/kk paljon töissä

 

[MarttaLiina]

Joo no yleensä kyllä..mutta talvi täällä meidän leveysasteilla ei ole kovinkaan pitkä. Ja esim. viime talven oli muissa hommissa joten siis töissä talvenkin. Juuri ja juuri ehti isyysloman pitää.. No jos joku tykkää puoli vuotta olla kotona kahden vauvan kanssa suurimman osan ajasta niin mikäs siinä,mutta kysyinkin vinkkejä tähän tilanteeseen...kun itse en jaksa enää..

 

[PulttiBois]

2 vauvan kanssa???

 

[Emilyn]

Aika pieni ongelma tuntuu olevan, kun kuitenkin viikot on normaalein työajoin. Ethän sä edes ole "aina" yksin. Miehesi on ihan oikeassa, että nalkutat ja et ymmärrä tilannetta hänen kannaltaan. Ja mietit vielä, kauanko jaksat? Voih..

 

[MarttaLiina]

2 vauvan kanssa???

Mitä tarkoitat ? *Meni yli hilseen* Siis minä tarkoitin että olen kahdestaan vauvan kanssa....

 

[MarttaLiina]

2 vauvan kanssa???

Mitä tarkoitat ? *Meni yli hilseen* Siis minä tarkoitin että olen kahdestaan vauvan kanssa....

 

[PulttiBois]

2 vauvan kanssa???

Mitä tarkoitat ? *Meni yli hilseen* Siis minä tarkoitin että olen kahdestaan vauvan kanssa....

joo, nyt "ymmärsin". käsitin että teillä on myös toinen pieni lapsi

 

[maikki]

mieheni kylläkin on kerralla komennuksella 4-6kk ja sitten taas kotona pidemppä.vuodenaijalla ei merkitystä.ja me myös asutaan pienellä paikkakunnalla,ei ole kerhoja tms.palvelutkin 18km päässä.no, onhan ihanaa rauhaisaa ja hiljaista,luonto ympärillä.mutta sosiaalinen verkosto aika onneton nyt kun kotosalla. kesäisin yritän kulkea sukulaisten mökeillö-jopa vkon kerralla ja käydä yökylässä kamuilla-lapset mukana. ja kun on tätä lääniä kutsun paljon kavereita kylään-sillä sitä jaksan-

 

[MarttaLiina]

No...toisaalta melekin voisi ajatella että meillä kaksi vauvaa olisi kun koiratkin jaloissa pyörii vielä... *huoh*

 

[PulttiBois]

tuli mieleen että olet varmasti ollut ennen vauvaa tietoinen miehesi poissaoloista. ei kai yllätys ollut se voinut olla?

 

[maanvaiva]

mä ymmärrän, yksinäisyys on raskasta ja kesällä ehkä varsinkin olis kiva olla yhdessä ja tehdä kaikkea kesä kivaa... mutta mutta jos tämä on nyt tilanne niin, otapa vauva kainaloon ja tee pieniä reissuja vauvan kanssa. Kummasti piristää mieltä vaikka sitten itekseen reissailla välillä muissa läheisissä kaupungeissa, päivämatkoja tai vaikkapa yövyt josskin. VAIHTELU virkistää, vaikka sitten yksinään vaan . ota valokuvia joita näytät miehellesi sitten.!
Tai lähtiskö joku kaifari joskus vaikka messiin?

 

[Fifth Element]

Otatte tietysti hyödyn irti niistä ajoista jolloin miehesi on kotona. Äippäkavereitakin varmasti löytyy pieneltäkin paikkakunnalta. Kyllä teidän paikkakunnalta varmasti löytyy joitakin puistoja tms?
Ja aika säädyllisiltä kuulostaa miehesi työajat. Oma mieheni on töissä 8-21 useinmiten. Alkuun oli vaikea sopeutua, mutta kyllä sitä aikaa löytyy useinkin ja vapaita. Aina sitä jotain keksii, kun on pakko

 

[MarttaLiina]

mieheni kylläkin on kerralla komennuksella 4-6kk ja sitten taas kotona pidemppä.vuodenaijalla ei merkitystä.ja me myös asutaan pienellä paikkakunnalla,ei ole kerhoja tms.palvelutkin 18km päässä.no, onhan ihanaa rauhaisaa ja hiljaista,luonto ympärillä.mutta sosiaalinen verkosto aika onneton nyt kun kotosalla. kesäisin yritän kulkea sukulaisten mökeillö-jopa vkon kerralla ja käydä yökylässä kamuilla-lapset mukana. ja kun on tätä lääniä kutsun paljon kavereita kylään-sillä sitä jaksan-

Mää en ole niin sukulaisiseluinen että jaksaisin niiden kanssa nuin pitkään Ja kaverit tuskin edes ottaos yöks.. Sulla se on kyllä todella karmivaa olla nuin pitkiä aikoja yksin.. ´=(

 

[vieras]

mun kaverin mies on myös. ja sillä on viel sillee, et se on viikot ympäri suomea hotelleissa.

laitas vaikka tuonne ystäviä-osioon vähän tietoja, tai vaikka tänne, et missä päin asut, täällä on paljon äitejä vaunutteluseuraksi =)

 

[maikki]

että sun kantsisi istahtaa alas ja ihan oikeesti miettiä mitä sitten kaipaat ja haluat? vain sillä keinolla saat haluamasi? onko ongelma vähäinen ystäväpiiri vai mies?

minä vaan olen asennoitunut tähän ja tiedän että tätä tämä meillä on niin kyllä se ihan kivasti kulkee...en koe ongelmana oikeastaan mitään.olen itse halunnut muuttaa "korpeen" ja itse valinnut mieheni.olen myös vapaaehtoisesti tullut äidiksi. kavereita on kun vaan jaksaa ylläpitää suhteita ja sukulaisetkin ihan mukavia,vaikkei lähistöllä asu. ja uusiakin tuttuja saa kun miettii vaan haluaako niitä?

 

[MarttaLiina]

tuli mieleen että olet varmasti ollut ennen vauvaa tietoinen miehesi poissaoloista. ei kai yllätys ollut se voinut olla?

Joo olin hyvinkin tietoinen... Mutta en ajatellut sen olvean tällaista.
Enkä haluaisi nyt vielä täällä kuunnella veetuiluja..ja kettuiluja.....

Joku sanoi että on säädyllisiä aikoja, no joo....mutta ei ole kiva olla viikonloppujaki yksin. Ja itse olen sen verran outo vissiin että haluisin joskus tehdö jotain myös perheen kesken..

 

[maikki]

mll;n lastenhoitajan joka piipahtaa aina tarvittaessa (pääsen kampaajalle ,hierojalle jne). naapurista (joka 4km päässä) löysin mukavan miehen ,joka käy talvi aikaan auraamassa tietä -maksua vastaan. ja nyt olen ajatellut vielä etsiä hierojan -kauneushoitajan joka kävis kotona sekä siivojaa harkitsen...että palveluitakin saan ,kun etsin...

 

[annna]

mulla 7kk ikäinen tyttö.

 

[PulttiBois]

tuli mieleen että olet varmasti ollut ennen vauvaa tietoinen miehesi poissaoloista. ei kai yllätys ollut se voinut olla?

Joo olin hyvinkin tietoinen... Mutta en ajatellut sen olvean tällaista.
Enkä haluaisi nyt vielä täällä kuunnella veetuiluja..ja kettuiluja.....

Joku sanoi että on säädyllisiä aikoja, no joo....mutta ei ole kiva olla viikonloppujaki yksin. Ja itse olen sen verran outo vissiin että haluisin joskus tehdö jotain myös perheen kesken..

tarkoitukseni ei ollut vit.tuilla enkä sitä mielestäni tehnytkään. on vaan tosi asia että mihin se tilanne siitä muuttuu ellei miehesi vaihda työpaikkaa tai sinä rupeat keksimään "selvitymis"keinoja.
ero on musta "naurettava" vaan tuon takia, sillä jonkunhan se leipä pitää pöytään tuoda -eiks niin?
kaveria etsimään vaan :wave: :hug:

 

[maikka]

sun ongelma on se ettet jaksa kantaa äitiyden vastuuta yksin vaan haluaisit että miehesi olisi enemmän arjessa apuna.osuinko naulan kantaan?kun en tuosta alkutekstistä ymmärrä mikä on ongelmasi.

 

[Piipi]

että sun kantsisi istahtaa alas ja ihan oikeesti miettiä mitä sitten kaipaat ja haluat? vain sillä keinolla saat haluamasi? onko ongelma vähäinen ystäväpiiri vai mies?

minä vaan olen asennoitunut tähän ja tiedän että tätä tämä meillä on niin kyllä se ihan kivasti kulkee...en koe ongelmana oikeastaan mitään.olen itse halunnut muuttaa "korpeen" ja itse valinnut mieheni.olen myös vapaaehtoisesti tullut äidiksi. kavereita on kun vaan jaksaa ylläpitää suhteita ja sukulaisetkin ihan mukavia,vaikkei lähistöllä asu. ja uusiakin tuttuja saa kun miettii vaan haluaako niitä?

Mä olen samaa mieltä siitä että oikealla asenteella pärjää vaikeissakin paikoissa. Kukaan toinen ihminen ei voi läsnäolollaan tehdä toista onnelliseksi. Vaan jokainen on vastuussa omasta onnestaan.

_________________________________________________
Tietenkään se ei ole kivaa kun toinen on aina töissä, mutta pitää katsoa metsää puilta. Onko näin oleva ikuisesti, vai onko tämä kenties väliaista. Mitä mieltä toinen osapuoli on asiasta?

 

[kangasajuruoho]

Meillä hieman samanlainen tilanne (mies on kyllä suurimman osan viikonlopuista kotona) mutta olen jo oppinut, että kannattaa mennä itse, lähteä, tehdä, eikä vain odottaa että mies tulee kotiin.

Ja talvellahan on sitten aikaa olla yhdessä.



=)

 

[Keittiönoita]

Varmasti kurjaa, kun tuntee itsensä yksinäiseksi. Vauvastakaan ei vielä ole sillä tavvalla seuraa kuin olisi isommasta lapsesta. Mutta lapsesi kasvaa nopeammin kuin huomaatkaan. En oikein usko, että olisit yhtään sen tyytyväisempi, jos miehesi olisi työssä, jota inhoaa. Ihan varmasti se heijastuisi teidän suhteeseennekin, varsinkin jos miehesi kokisi joutuvansa tekemään sitä työtä sinun vaatimuksstasi.

Koita etsiä kaipaamasi aikuiskontakteja muualta, netin kautta voit hyvinkin löytää toisia äitejä, jotka asuvat samalla seudulla. Myös neuvolan terveydenhoitajalta kannattaa kysellä tai laittaa neuvolan ilmoitustaululle lappu.