vierailija
Selvisi siis, että mieheni on jo monta vuotta valehdellut monista asioista. Olen jo epäillyt monista jutuista, mutta hän on keksinyt lisää valheita, jotka on ihan käynyt järkeen selitykseksi kaikelle.
Nyt on mm. raha-asiat kuralla ja luottamusta ei tämän jälkeen voi ikinä korjata. On valehdellut siis mm. rahoista, päihteiden käytöstä, olinpaikoistaan, ollut muka töissä, vaikka ei ole ollut ja nähnyt naispuolista työkaveria drinkin parissa, ja väittänyt olleensa muualla silloin.
Mitenhän mä jaksan nyt avioeron? Jään yksin vauvan ja taaperon kanssa, ja mielessä pyörii vaan se, että en anna hänen ikinä nähdä lapsia. Ja ei, en todellakaan ole tekemässä niin. Haluaisin vaan niin kovaa, että häntä sattuisi, kun hän on nyt vuosien edestä mua satuttanut. Vaikka ei ole fyysisesti pettänyt (vaikka mistä sitä enää tietää), niin siltä ihan tuntuu. Henkisesti petetty olo, ja arvoton. Miten hän on katsonut mua silmiin, ja väittänyt puhuvansa totta? Tuntuu, että ei se ihminen ole mua rakastanut. Ja silti hän on kanssani lapset halunnut...
Ja nytkin olen niin rikki, että varmaan antaisin anteeksi, jos hän edes olisi pahoillaan...
Nyt on mm. raha-asiat kuralla ja luottamusta ei tämän jälkeen voi ikinä korjata. On valehdellut siis mm. rahoista, päihteiden käytöstä, olinpaikoistaan, ollut muka töissä, vaikka ei ole ollut ja nähnyt naispuolista työkaveria drinkin parissa, ja väittänyt olleensa muualla silloin.
Mitenhän mä jaksan nyt avioeron? Jään yksin vauvan ja taaperon kanssa, ja mielessä pyörii vaan se, että en anna hänen ikinä nähdä lapsia. Ja ei, en todellakaan ole tekemässä niin. Haluaisin vaan niin kovaa, että häntä sattuisi, kun hän on nyt vuosien edestä mua satuttanut. Vaikka ei ole fyysisesti pettänyt (vaikka mistä sitä enää tietää), niin siltä ihan tuntuu. Henkisesti petetty olo, ja arvoton. Miten hän on katsonut mua silmiin, ja väittänyt puhuvansa totta? Tuntuu, että ei se ihminen ole mua rakastanut. Ja silti hän on kanssani lapset halunnut...
Ja nytkin olen niin rikki, että varmaan antaisin anteeksi, jos hän edes olisi pahoillaan...