Mies on idiootti

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ..
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

..

Vieras
Mies on täys idiootti. Jatkuvasti narisee, milloin mistäkin, ei ole koskaan tyytyväinen mihinkään. Yleinen elämänasenne tuntuu olevan semmonen negatiivinen. Kotona on nykyään ihan mukavaa sillon kun se ei oo kotona, kun tulee niin pienilläkin eleillä ja sanoilla saa taas negatiivisen ilmapiirin. Se on ihan kakara. Halusi pitkään vauvaa ja nyt olen raskaana, ihan alussa. Silti kaiken keskipiste on hän ja hänen ongelmat, minulle ei heru sympatiaa, ei ollenkaan. Yksikin päivä olin työpäivän jälkeen niin väsynyt että menin suoraan nukkumaan. Tuli herättämään mut kahdesti. Ja sitten ihmettelee miksi hermostun kun mun pitäisi olla hereillä, ettei hänellä ole tylsää! Ja taaaas kerran kaikki on minun syytäni. No, eilen avautui kuinka perseestä meidän seksielämämme on AINA ollut. Jaha, taas uutta ongelmaa pukkaa.. Hän ei jaksaisi kuulemma hinkuttaa minua, mun pitäs hyökkäillä himosta huutaen hänen päälleen, jotta häntä kunnioittaisin... Että minä olen itsekäs, kun nautin ja hän saa siitä paskasta touhusta vaan vähän jotain huonoa... Eipä oo tyytymättömältä niiden touhujen jälkeen näyttänyt. Lyttäsi kyllä niin nollaksi noilla kommenteilla, ettei kyllä varmasti heru enää ikinä :/ Tekis mieli erota, kun on tommonen paskaläjä miehenä. Ainiin, ja hänen mukaansa hän rakastaa mua ihan hirrrrrveesti. Kertoo siitä joka päivä. Mutta joka päivä myös loukkaa ja saa mielen vittuununeeksi. Ennen tätä raskauttakin, ei tämä ole vain hormoonien syytä. Joo, mitäs menin raskautumaan tommoselle ja plää plää. Enpä oiskaan.
 
Kuulostaa tosi ikävältä. Miehelläsi on jotain ongelmia siellä pinnan alla, ja se ilmenee tollaisina purkauksina. Onko siinä aina ollut tuollaisia piirteitä, vai vasta viime aikoina?
 
Kuulostaa tosi ikävältä. Miehelläsi on jotain ongelmia siellä pinnan alla, ja se ilmenee tollaisina purkauksina. Onko siinä aina ollut tuollaisia piirteitä, vai vasta viime aikoina?

Ollaan oltu yhdessä muutama vuosi. Ja onhan noita ongelmia riittänyt, sillä on taipumusta masennukseen ja luulen että jotain muutaki mielenterveysongelmia sillä täytyy olla. Purkaa pahaa oloaan kiukuttelemalla mulle. Tiedostaa tämän joskus itsekin. Riitojen aikaan kaikki on vain mun syytä, sitten katumuksen aikaan haukkuu itseään ja aikoo muuttua yms. yms. Aina oon uskonu. Kunnes se kiukuttelu alkaa taas. En taida enää uskoa että mikään muuttuu.
 
Ollaan oltu yhdessä muutama vuosi. Ja onhan noita ongelmia riittänyt, sillä on taipumusta masennukseen ja luulen että jotain muutaki mielenterveysongelmia sillä täytyy olla. Purkaa pahaa oloaan kiukuttelemalla mulle. Tiedostaa tämän joskus itsekin. Riitojen aikaan kaikki on vain mun syytä, sitten katumuksen aikaan haukkuu itseään ja aikoo muuttua yms. yms. Aina oon uskonu. Kunnes se kiukuttelu alkaa taas. En taida enää uskoa että mikään muuttuu.

Suostuiskohan se menemään juttelemaan johonkin?
 
Suostuiskohan se menemään juttelemaan johonkin?

On se suostunut, ja käynytkin ennen meidän suhdetta.. tykkää puhumisesta ja ehkä liikaakin joskus. suostuisi vaikka pariterapiaan. tai näin ainakin on sanonut riitojemme jälkeen, mitään ei kuitenkaan oo tehty asioiden muuttumiseksi. Muutakuin alkoholin käyttöä on vähentänyt, se se vasta jankuttajan tuosta tekeekin.
 
Nyt voisi olla hyvä hetki hänen mennä juttelemaan johonkin, kun teillä se vauvakin tulossa. Jos se vähentäisi sun stressiä ja saisi miehen oloa helpotettua. Ota puheeksi. Sano, että haluat hänen voivan hyvin. Raskaus ja vauva-aika koettelee suhdetta varmasti, jos ennestäänkin on ongelmia.
 
Nyt voisi olla hyvä hetki hänen mennä juttelemaan johonkin, kun teillä se vauvakin tulossa. Jos se vähentäisi sun stressiä ja saisi miehen oloa helpotettua. Ota puheeksi. Sano, että haluat hänen voivan hyvin. Raskaus ja vauva-aika koettelee suhdetta varmasti, jos ennestäänkin on ongelmia.

No niinpä, sitä mietinki että tosi vahvalla pohjalla on... Tiedän sen kokemuksesta, että lapsen saanti ja kaikki siihen liittyvät ei oo mitään helppoja aina ja suhdetta koetellaan. Täällä on jo valmiiksi hattarapohjalla, niin... Tällä hetkellä vaan ärsyttää mies niin paljon, etten jaksa ajatella mitään parannuksia. Jaksan sillä ajatuksella, että pääsisin tuosta eroon :( Mutta sit sekin ajatus, yksin vauvan kanssa. Ja ennestäänki lapsia edellisestä liitosta.. Vaikken ikinä, koskaan oo ajatellut että voisin aborttia tehä, niin nyt oon sitäki miettiny. Oksettaa ajatus. Mieluummin sitte oman elämän pilaaminen kun viattoman pois ottaminen.
 
Kuulostaa ihan minulta ...

kun masennuin, mulla ei ollut mitään/ketään kelle puhua eikä keinoja pahan oloni purkamisesti. Valitettavasti mieheni sai osakseen vaikka minkälaisia tunteenpurkauksia, haukkuja, ivaa....

Ikuisesti olen siitä pahoilleni, olin kaamea. Mutta minulla se johtui masennuksesta.
 
Kuulostaa ihan minulta ...

kun masennuin, mulla ei ollut mitään/ketään kelle puhua eikä keinoja pahan oloni purkamisesti. Valitettavasti mieheni sai osakseen vaikka minkälaisia tunteenpurkauksia, haukkuja, ivaa....

Ikuisesti olen siitä pahoilleni, olin kaamea. Mutta minulla se johtui masennuksesta.

Juu, masennuksen piikkiin mieskin saa mielestään laittaa mitä vaan.. Mun mielestä saa painua masennuksineen hornaan, jos ei ymmärrä sitä hoitaa!!
 
Sua ottaa päähän, ymmärrän sen, koska se purkaa suhun sitä, kun oot se läheisin ja helpoin kohde. Jos se kuitenkin sua rakastaa (niinkuin väittää) ja teille on lapsi tulossa, niin kannattaisihan sitä yrittää kuitenkin, antaa mahdollisuus? Kerro sille, kuinka pahalta susta tuntuu, että loukkaa sua noilla jutuillaan, niinkuin se seksihomma esim. Ja että jos ja kun nyt perhettä perustatte, niin sen täytyis tehdä sille asialle jotain, että näin ei voi jatkua.
 
Juu, masennuksen piikkiin mieskin saa mielestään laittaa mitä vaan.. Mun mielestä saa painua masennuksineen hornaan, jos ei ymmärrä sitä hoitaa!!

Pahimmillaan masentunut ihminen sairastuttaa läheisensäkin, että siinä mielessä olet oikeassa että jos ei hoidata itseään niin ....


Minä pyysin monet kerrat mieheni lähtemään ja jättämään minut. Itselläni ei ollut voimia. Ajattelin että saastutan kaikki ihmiset ympärilläni.

Mutta kun aika oli oikea, tajusin, ja hain apua.
 
Sua ottaa päähän, ymmärrän sen, koska se purkaa suhun sitä, kun oot se läheisin ja helpoin kohde. Jos se kuitenkin sua rakastaa (niinkuin väittää) ja teille on lapsi tulossa, niin kannattaisihan sitä yrittää kuitenkin, antaa mahdollisuus? Kerro sille, kuinka pahalta susta tuntuu, että loukkaa sua noilla jutuillaan, niinkuin se seksihomma esim. Ja että jos ja kun nyt perhettä perustatte, niin sen täytyis tehdä sille asialle jotain, että näin ei voi jatkua.

Niin.. Voihan sitä yrittää. On vain niin monesti ennenkin sovittu, että hän muuttuu nyt. mut kai se sitten vaatii sen terapia osuuden, että ihan oikeesti muuttuis, pysyvästi.. Tai ainaki pitemmäksi aikaa, kuin viikko, kaks. En millään ymmärrä, miten pystyy mua nytkin loukkaamaan, ihan tahallaan, kun pitäisi tietää että tunteet on pinnassa ja raskaus tuo kaikkea muutakin mukanaan. Tästä tulee varmaan painajaista, loppuelämästä siis.
 
Niin.. Voihan sitä yrittää. On vain niin monesti ennenkin sovittu, että hän muuttuu nyt. mut kai se sitten vaatii sen terapia osuuden, että ihan oikeesti muuttuis, pysyvästi.. Tai ainaki pitemmäksi aikaa, kuin viikko, kaks. En millään ymmärrä, miten pystyy mua nytkin loukkaamaan, ihan tahallaan, kun pitäisi tietää että tunteet on pinnassa ja raskaus tuo kaikkea muutakin mukanaan. Tästä tulee varmaan painajaista, loppuelämästä siis.

Onks hänellä koskaan ollut mielialalääkitystä?
 
Masennuslääkkeitä joskus käyttänyt muutaman viikon, kunnes huomas ettei halua pillereitä käytellä.

Jotain apua hän varmasti kuitenkin tarvii. Noita mielialalääkkeitä pitäisi käyttää aika pitkä aika, ennenkun niistä on pidemmässä juoksussa apua. Mutta jos hän pääsisi juttelemaan jonkun ammattilaisen kanssa, niin sellainen varmasti osaisi arvoida, olisko lääkityksestä apua. Eihän se tietty ensimmäinen ratkaisu aina ole, mutta jos tilanteeseen ei tule parannusta, niin sitäkin vaihtoehtoa ehkä kannattaisi kokeilla.
 
Kuulostaa exältäni :D se on todella ahterista sellainen tilanne jossa mies ei ole vanhempi ollenkaan vana yksi lapsi lisää. Tällaisia miehiä hyysääviltä naisilta menee kohtuuttomasti lapsille kuuluvaa energiaa näiden urpojen miellyttämiseen ja huoltamiseen. Kuulostaa siltä ettei sulla ole miestä vaan pelästynyt pikkupoika. Jos nyt on jo noin vaikeaa niin mieti kun lapsi syntyy ja mies jää vielä enemmän vaille huomiotasi. Olisitko valmis laiminlyömään vauvaasi tämän ison lapsen takia? Jotain tarttis tehdä ja pian ennen kuin lapsi syntyy. ehtiikö miehesi kasva aaikuiseksi tässä lyhyessä ajassa? Joillain se onnistuu, hankkikaa heti ulkopuolista apua, koita saada mies siirtymään minäminäminä-moodista me moodiin. Jollei se onnistu, taitaa olla toivo menetetty.
 
Kuulostaa exältäni :D se on todella ahterista sellainen tilanne jossa mies ei ole vanhempi ollenkaan vana yksi lapsi lisää. Tällaisia miehiä hyysääviltä naisilta menee kohtuuttomasti lapsille kuuluvaa energiaa näiden urpojen miellyttämiseen ja huoltamiseen. Kuulostaa siltä ettei sulla ole miestä vaan pelästynyt pikkupoika. Jos nyt on jo noin vaikeaa niin mieti kun lapsi syntyy ja mies jää vielä enemmän vaille huomiotasi. Olisitko valmis laiminlyömään vauvaasi tämän ison lapsen takia? Jotain tarttis tehdä ja pian ennen kuin lapsi syntyy. ehtiikö miehesi kasva aaikuiseksi tässä lyhyessä ajassa? Joillain se onnistuu, hankkikaa heti ulkopuolista apua, koita saada mies siirtymään minäminäminä-moodista me moodiin. Jollei se onnistu, taitaa olla toivo menetetty.

Tuo minäminä kuvaa erittäin hyvin tätä miestä. Ehkä ootkin miehen exä, hänellä takanaan pilattu suhde. Varmaan samanlaista ollut. Mies on oikeasti tosi itsekeskeinen, vaikka muuta väittää. Oon niin kyllästynyt siihen, että kaikki pyörii hänen ympärillä. Elämä on niin vaikeaa ja kurjaa, vaikka on työtä, oma talo, lapsi tulossa, entisiäki. Koskaan ei voi tehdä mitään kuulemma, hän on kuin joku vanki. Vaikka sitä pidättelee vaan oma laiskuus.
 
Nykyään tulee oltua jo varuillaan, mitä sanoo, kun aina aletaan jankkaamaan asioista. Oon jo pitkään sanonu miehelle, että meidän pitää olla samalla puolella, eikä aina kuin jossain taistelutantereella. Miten se on niin vaikeaa? Mies muuten syyttää Mua siitäkin, ettei sillä oo kavereita kunnolla. Kun sanon, että toivoisin jotain huomionosoituksia, mies sanoo että mun pitää ensin miellyttää häntä. Sitten saan sitä ja tätä. Miehen mielestä en tee mitään hänen vuokseen. Sängyssäkin vain ootan palvelua.. oikeasti mun ei tee mieli miellyttääkään sitä, koska kohtelee Mua ku ovimattoa.
 

Yhteistyössä