Mies "miettii" haluaako avioeron. *turha vuodatus*

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Minda"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

"Minda"

Vieras
Mies vietti eilen iltaa ystävien kanssa, kotiin tullessaan alkoi rähinöimään. Soitin yhteiselle tuttavapariskunnalle, koska säikähdin tilannetta (mies heitteli tavaroita ym). Olemme naimisissa ja meillä on 2 pientä lasta.

Nyt mies puhuu avioerosta koska "olen nolannut hänet meidän ystävien edessä" soittaessani ystäväni paikalle.

Unta sain n. tunnin viime yönä, olen itkenyt tilannetta ja tuota avioero-uhkausta. En halua erota, rakastan miestäni, ja hän on aivan ihana isä meidän lapsillemme. Ne harvat kerrat kun mies juo kirkkaita - viskiä tai vodkaa, konjakkia, mitälie - hänestä tulee tuollainen outo.

Nyt kaikki on taas mun syytä, ja en jaksa. En tiedä mitä tehdä. En tiedä.
Vuodatus loppu.
 
Mie sanoisin tuossa kohdin, että otan ite eron, jos vielä juo. Että ite on "häpeänsä" päälleen kasannut, jos saattaa ittensä tilaan, jossa mie pelkään.

En halua erota. Mies harvoin juo tuollalailla.
Oli itse soittamassa poliiseja paikalle, pyysin että tekisi niin että voisin sitten "todistaa" kumpi meistä olisi parempi huoltaja lapsille avioeron tullen. Eli uhkailin lapsilla. :`( En parempaa keksinyt.

Ei hitto vie. Oon niin nössö, että nyt häpeän itsekin. Olisin varmaan voinu puhaltaa miehen kumoon, niin kännissä oli. Olis pitäny taasen pitää turpansa kiinni.

Valvoin sen takia yön, kun en halunnu miestä meidän lasten lähelle siinä tilassa kun oli. Pyrki meidän makuuhuoneeseen, en päästäny. Ainakin tästä pidän kiinni, oli mikä oli. Kännikalaa en lasten lähelle ota.
 
Minusta kannattaisi lähteä liikkeelle siitä, miksi mies alkoi riehumaan. Itsellä on kokemusta siitä, että jos jokin asia ei ole kuten toivoisin, koen oikeudekseni ilmaista sen, mutta kaikkien naisten ja ihmisten kanssa sitä ei voi ilmaista. Asia jää turhauttamaan. Ei tavallaan voi olla "täysi itsensä" suhteessa vaan rajoituksia on liikaa. Kyse on pohjimmiltaan epävarmuudesta ja pelosta, jota tuntee näiden "itseä vahvempien" asioiden vuoksi. Ne olisi syytä purkaa.

Huomasin tuossa tilanteessa ollessani että esim. juotuani hiukan punaviiniä juttuni alkoivat olla paljon suorempia ja äkäisempiä ihmiselle, jota kuitenkin rakastin. Taustalla oli onnettomuuden tunne ja pelko että toinen lähtee. Suhteessa olisi hyvä että molemmilla, myös miehellä, on turvallinen olo.
 
Toki lisättäköön että kyseinen ihminen oli hyvin "hauras" ja minä se dynaamisempi osapuoli, ja lisäksi emme virallisesti seurustelleet enää siinä vaiheessa koska peräti 2 eri entistä miestä kohdisti vaikutusvaltaa häneen tavoilla, joka sabotoi meidän aidon läheisyyden.

Jos kaikki on suhteessa hyvin ja molemmat kokevat olonsa turvalliseksi ja voivat olla siinä omana itsenään, kai ainoa vaihtoehto on miehen luonnevika tms.
 
[QUOTE="mies";27152005]Toki lisättäköön että kyseinen ihminen oli hyvin "hauras" ja minä se dynaamisempi osapuoli, ja lisäksi emme virallisesti seurustelleet enää siinä vaiheessa koska peräti 2 eri entistä miestä kohdisti vaikutusvaltaa häneen tavoilla, joka sabotoi meidän aidon läheisyyden.

Jos kaikki on suhteessa hyvin ja molemmat kokevat olonsa turvalliseksi ja voivat olla siinä omana itsenään, kai ainoa vaihtoehto on miehen luonnevika tms.[/QUOTE]

Palstan uusi diipadaapatähti on syttynyt!
 
[QUOTE="Harmaana";27152017]Ymmärsinkö oikein, siis miehesi oli juonut silloin kun oli yksin lasten kanssa?
Minkä ikäisiä lapset ovat?[/QUOTE]

Kuinka sellaisen käsityksen sait?
 
[QUOTE="vieras";27152008]Palstan uusi diipadaapatähti on syttynyt![/QUOTE]

Vau :P

Mutta oikeasti, parisuhdepsykologia ei ole roskaa. Eräs tärkeä läheisyyden mittari on että voi olla toiselle monia eri asioita ja silti se toinen on siinä. Jos elämä on liikaa muotitettua ja kaavamaista, se voi alkaa häiritä. "Paineet" kasautuvat tavalla tai toisella, koska monenlaisten tunteiden, sanojen ja tilanteiden täytyy olla sallittuja arjessa samalla kun pohjalla on se aito luottamus että toinen "aina vain" ymmärtää ja hyväksyy. Eräs ahdistavimmista tilanteista itselleni suhteessa on, jos joudun alkaa seurata käytöstäni toisen takia.

Lapsi tietenkin myös rajoittaa.
 
[QUOTE="mies";27152005]Toki lisättäköön että kyseinen ihminen oli hyvin "hauras" ja minä se dynaamisempi osapuoli, ja lisäksi emme virallisesti seurustelleet enää siinä vaiheessa koska peräti 2 eri entistä miestä kohdisti vaikutusvaltaa häneen tavoilla, joka sabotoi meidän aidon läheisyyden.

Jos kaikki on suhteessa hyvin ja molemmat kokevat olonsa turvalliseksi ja voivat olla siinä omana itsenään, kai ainoa vaihtoehto on miehen luonnevika tms.[/QUOTE]

Höpöhöpö. Suhde voi olla ihan hyvä vaikka välillä tulisi riitaa ja virheitäkin tehtyä (ja mikäpä täällä ihan täydellistä olisi). Ja tosiaan kirkkaat voivat tosiaan pistää ihmisen käyttäytymään sekopäisesti. Ei siinä mitään luonnevikoja tarvita. Viisas mies tietysti välttelisi kirkkaita, jos itsensä tuntee. Mutta ei se nyt ole avioeron syy jos harvoin erehtyy. (Paitsi tällä palstalla, jossa ihan kaikki mahdollinen on hyvä syy jättää se sika).
Mitäpä jos nyt yrittäisit lasten kanssa viettää tavallista päivää ja annat miehen kärsiä krapulan pois. Sitten kerrot tuon minkä kirjoitit. Rakastat häntä, etkä halua erota. Kerrot miltä sinusta tuntui kun hän tuli riehumaan kotiin, jossa kaksi pientä lasta nukkuu. Siinä saattoi mennä sinullakin reagointi överiksi, mutta niin meni hänelläkin. Tuo erolla uhkailu on kurja tapa. Yrittäkää päästä siitä eroon, jos kaikki on oikeasti muuten ok. Et voi päättää haluaako mies erota, mutta voit päättää haluatko erota itse.
 
Avioerolla uhkailu on mautonta, mutta vielä surkeampaa on vetää miehen itsensä tuollaiseen tilaan. Onko taustalla kuitenkin jtn, mikä kaivelee ja kännis uskaltaa ruveta purkamaan sitä? Uteleppas varovasti..

Sinuna en kuitenkaan, vaikka pahaa tekeekin, syyttelis ittees. Miehen moka etkä ole mitenkään häntä häpäissyt. Sinut tässä on häpäisty jos joku. Pelätä ei pitäis kenenkää parisuhteessa.

Jos mies on hyvä/ihana isä, hän voi sitä olla eron jälkeenkin. Jos ei korkki mene kiinni lopullisesti. Vaikka kuinka harvoin tuota tapahtuisi, niin paha vaan jos rupee lisääntymään. Lapsille todella ankeaa. Yhtä juoppoa kahtelin 4 vuotta.. en toivo sitä kenellekään muulle. :)

Ottaa voi jokainen rajojensa mukaan, mutta silloin ei pidä olla murheita eikä mitään hampaankolossa.Tulloo muuten se viinapiru ;)
 
Mun mielestä on yks paskan hailee että mies juo vain harvoin. Ja yks paskan hailee rakastaako toista vai ei.
Jos mies rähisee niin, että nainen joutuu pelkäämään ilmeisesti ihan tosissaan kun kaverinkin paikalle soitti, niin mun mielestä tilanne on paha. Eikä humala, rakkaus tai se että sitä tapahtuu vain harvoin ole yhtään lieventävä asianhaara. Sitäpaitsi, ihan mulkkuhan sellainen mies on, kun anteeksipyynnön ja aidosti pahoillaan olemisen sijasta vielä aamulla selvinpäinkin syyllistää naista. Ja juo, vaikka viina tekee tuollaiseksi.

Mutta joo. Nainen itkee ja pian varmaan matelee miehen edessä anteeksiantoa anellen, uskoen itsekin siihen että hän teki väärin eikä mies, ja jälleen kerran menee rakkaus ja läheisriippuvuus tms kynnysmattomaisuus sekaisin. Jokainen kantakoon oman itse haalimansa taakan sitten vaan, ja antakoon kohdella itseään just niin paskasti kuin kokee ansaitsevansa.
 
  • Tykkää
Reactions: Dongxi ja narikka83
[QUOTE="lisko";27152057]Höpöhöpö. Suhde voi olla ihan hyvä vaikka välillä tulisi riitaa ja virheitäkin tehtyä (ja mikäpä täällä ihan täydellistä olisi).[/quote]

Voi toki. Tarkoitin että jos mies noin muuten on mukava ja kaikki palaset kunnossa, taustalla voi piiliä jokin asia, joka vaatisi ulostuloa. Liika "strömsöläinen" elämä voi käydä ahtaaksi tilana.
 
[QUOTE="mies";27152005]Toki lisättäköön että kyseinen ihminen oli hyvin "hauras" ja minä se dynaamisempi osapuoli, ja lisäksi emme virallisesti seurustelleet enää siinä vaiheessa koska peräti 2 eri entistä miestä kohdisti vaikutusvaltaa häneen tavoilla, joka sabotoi meidän aidon läheisyyden.

Jos kaikki on suhteessa hyvin ja molemmat kokevat olonsa turvalliseksi ja voivat olla siinä omana itsenään, kai ainoa vaihtoehto on miehen luonnevika tms.[/QUOTE]

Eihän tasta tajua mitään... Kuulostat joltain psykolta.
 
[QUOTE="lisko";27152057]Höpöhöpö. Suhde voi olla ihan hyvä vaikka välillä tulisi riitaa ja virheitäkin tehtyä (ja mikäpä täällä ihan täydellistä olisi). Ja tosiaan kirkkaat voivat tosiaan pistää ihmisen käyttäytymään sekopäisesti. Ei siinä mitään luonnevikoja tarvita. Viisas mies tietysti välttelisi kirkkaita, jos itsensä tuntee. Mutta ei se nyt ole avioeron syy jos harvoin erehtyy. (Paitsi tällä palstalla, jossa ihan kaikki mahdollinen on hyvä syy jättää se sika).
Mitäpä jos nyt yrittäisit lasten kanssa viettää tavallista päivää ja annat miehen kärsiä krapulan pois. Sitten kerrot tuon minkä kirjoitit. Rakastat häntä, etkä halua erota. Kerrot miltä sinusta tuntui kun hän tuli riehumaan kotiin, jossa kaksi pientä lasta nukkuu. Siinä saattoi mennä sinullakin reagointi överiksi, mutta niin meni hänelläkin. Tuo erolla uhkailu on kurja tapa. Yrittäkää päästä siitä eroon, jos kaikki on oikeasti muuten ok. Et voi päättää haluaako mies erota, mutta voit päättää haluatko erota itse.[/QUOTE]

Kerrankin joku jolla on järkeä. Kiitos.
Ja kuten sanottu, en todellakaan halua erota, mies on aivan ihana. Ei vain ilmeisesti ymmärrä ettei niitä kirkkaita sovi ottaa. Se on mies joka haluaa erota koska "häpäisin hänet ystävien edessä", en minä.
Meni varmaan mullakin ylireagoinniks, mutta mitä minun lapsiin tulee niin mielummin vedän överiks kuin että heille jotain sattuis. Kukaan ei koskaan tee heille pahaa jos voin itse siihen vaikuttaa, ja piste.
 
[QUOTE="Minda";27152109]Kerrankin joku jolla on järkeä. Kiitos.
Ja kuten sanottu, en todellakaan halua erota, mies on aivan ihana. Ei vain ilmeisesti ymmärrä ettei niitä kirkkaita sovi ottaa. Se on mies joka haluaa erota koska "häpäisin hänet ystävien edessä", en minä.
Meni varmaan mullakin ylireagoinniks, mutta mitä minun lapsiin tulee niin mielummin vedän överiks kuin että heille jotain sattuis. Kukaan ei koskaan tee heille pahaa jos voin itse siihen vaikuttaa, ja piste.[/QUOTE]

Eikö kuulosta vähän itserakkaalta mieheltä
, että haluaa erota siksi että hänet on häpäisty? Vaikka itse käyttäytyi idioottimaisesti? Tai jopa hieman manipulointiin taipuva mies?
Joka tapauksessa kuulostaa siltä että olet hieman alakynnessä hänen kanssaan?
Kauanko olette olleet yhdessä? Nimittäin tuossa saattaa olla ikuinen ongelma-miehestä tulee tuollainen kun juo kirkkaita. Luuletko oikeasti että lopettaa kirkkaiden juomisen kokonaan? Tuskinpa.
 
[QUOTE="mies";27152035]Vau :P

Mutta oikeasti, parisuhdepsykologia ei ole roskaa. Eräs tärkeä läheisyyden mittari on että voi olla toiselle monia eri asioita ja silti se toinen on siinä. Jos elämä on liikaa muotitettua ja kaavamaista, se voi alkaa häiritä. "Paineet" kasautuvat tavalla tai toisella, koska monenlaisten tunteiden, sanojen ja tilanteiden täytyy olla sallittuja arjessa samalla kun pohjalla on se aito luottamus että toinen "aina vain" ymmärtää ja hyväksyy. Eräs ahdistavimmista tilanteista itselleni suhteessa on, jos joudun alkaa seurata käytöstäni toisen takia.

Lapsi tietenkin myös rajoittaa.[/QUOTE]
Joo wau tosiaan! Että joudut alkaa seurata käytöstäsi. Kuulosta vielä enemmän joltain psykopaatilta. Kuulostaa, että haluat naisen joka hyväksyy kaiken, samalla kun itse et ole valmis luopumaan mistään. Tärkeintä sinulle ei taidakaan olla ihmissuhde, vaan se, että saat olla rajoittamattomasti sellainen kuin päähäsi pälkähtää - ihmissuhteessa.
 
[QUOTE="Vieras";27152104]Eihän tasta tajua mitään... Kuulostat joltain psykolta.[/QUOTE]

No ei varmaan tajua jos ei tiedä tarkemmin. Kyseessä oli säätö ystävät vs. seurustelu. Häntä pommitti samaan aikaan, samana iltanakin, kaksi muuta miestä. Tunnelma katossa :) Suhteessa hirveän tärkeää onkin voida luottaa ja olla "ihan rennosti". Liika varominen ei ole hyvästä koska se kasautuu.

Noin muuten tunnen kyllä ihmisen synkeääkin puolta. Se löytyy jokaisesta, emme ole pahvikuvia.
 
[QUOTE="Vieras";27152126]Joo wau tosiaan! Että joudut alkaa seurata käytöstäsi. Kuulosta vielä enemmän joltain psykopaatilta. Kuulostaa, että haluat naisen joka hyväksyy kaiken, samalla kun itse et ole valmis luopumaan mistään. Tärkeintä sinulle ei taidakaan olla ihmissuhde, vaan se, että saat olla rajoittamattomasti sellainen kuin päähäsi pälkähtää - ihmissuhteessa.[/QUOTE]

Ihanaa kyökkipsykologiaa, lissää :D

Ei, suhde on aina kompromissi. Mutta sen arkeen kuuluu hyvin laaja skaala eri asioita. Kärjistetysti: olisi tosi hankalaa, jos toinen ei uskalla pieraista koska muuten toinen lähtee.
 
[QUOTE="mies";27152134]No ei varmaan tajua jos ei tiedä tarkemmin. Kyseessä oli säätö ystävät vs. seurustelu. Häntä pommitti samaan aikaan, samana iltanakin, kaksi muuta miestä. Tunnelma katossa :) Suhteessa hirveän tärkeää onkin voida luottaa ja olla "ihan rennosti". Liika varominen ei ole hyvästä koska se kasautuu.

Noin muuten tunnen kyllä ihmisen synkeääkin puolta. Se löytyy jokaisesta, emme ole pahvikuvia.[/QUOTE]

Et antanut hänellä olla ystäviä? Ehkä ne sen naisen miespuoliset ystävät oli ihan syystäkin huolissaan. Ehkä oli naisen kannalta hyvä että teillä meni poikki. Toivottavasti ei jäänyt pysyviä vammoja sinun epäströmsömäisestä riehumisesta.
 
Saattaa olla narsistinen mies. Kääntää syyn sinuun, vaikka syy on itsessään. Syyttää sinua ystäville nolaamisesta, vaikka hän on se joka alkoi kännissä riehumaan.
Ei siis koe että olisi tehnyt mitään väärin, muttä HÄNTÄ on loukattu!

Mä antaisin tuollaisen miehen mennä. Sulla on edessä vielä paljon pskaa jos pysyt suhteessa.
Lapset on pieniä, joten olet ehkä vielä hieman sokea miehen suhteen...
 

Yhteistyössä