Mies luvalla vieraisiin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja punasukka
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

punasukka

Vieras
Minulla on vakava traumatausta lapsuudesta. Nyt viimeiset kaksi vuotta se on ollut pinnalla ja tehnyt seksielämästämme miltei olematonta. Tietysti se on vaikuttanut jo aiemminkin seksielämään.
Mies on tilanteeseen kovin tuskastunut. Olen nyt alkanut miettiä ehkä enemmän tosissaan vaihtoehtoa, että mies saisi käydä luvalla vieraissa? Jos ero tulisi joka tapauksessa niin miksi tätäkin ei voisi kokeilla? Samalla minä saisin työstää omia asioitani ja voisimme sitten yhdessä jossain vaiheessa katsoa kestikö suhde tämän liikun vai ei. Samalla lapset saisivat pitää ydinperheen ja toimivaksi rakennettu arki säilyisi kaikilla. Miehen olisi teoriassa helpompi antaa läheisyyttä, kun seksihalut tulisi jossain muualla tyydytetyksi. Olisi varmasti monia kompastuskiviäkin. Mitähän käytännössä pitäisi ottaa huomioon ja sopia?
Heittäkääpä ajatuksia. Eteenkin vinkkejä mitä kannattaa ottaa huomioon. Se auttaa paljon, että käyn tiiviisti terapiassa, joten voin siellä käsitellä samalla myös tunteitani liittyen asiaan, ja ehkäpä senkin avulla päästä kiinni hylkäämisen, vajaavuden ym. pisteisiini. En tiedä kestäisinkö tilannetta silti välttämättä, mutta miksi ei voisi kokeilla? Ehkä se voisi olla molemmille riittävän toimiva? Miksi viriilin miehen pitäisi tyytyä minun kanssani käytännössä seksittömään elämään? Kuitenkin minua rakastaa. Hakisi vastinetta seksuaalisille tarpeilleen jostain muualta ja sitten katottaisiin ajan kanssa miten asiat menevät. Ei ole näin yksiselitteistä, mutta kovasti mietittyttää.
Sana vapaa :)
 
tietysti siinä olisi se riski. Toisaalta onhan se riski muutenkin koko ajan olemassa. Hyvä kommentti. Haluaisinkin mahdollisimman paljon näkökulmia, koska tämäkinhän on vaihtoehto ainakin teoriassa. Miksi sitäkin ei voi harkita. Ja mitä enemmän näkökulmia sitä helpompi tätä on realistisesti harkita.
 
Minun mielestäni kokeilemisen arvoinen vaihtoehto. Vastentahtoisessa selibaatissa eläminen kun on aivan hirveää; siinä vieressä kun olisi pildeä koko ajan, mutta ei kuitenkaan ole.

Sellainen käytännön ongelma tuossa kuitenkin on, että miehen on aivan tajuttoman vaikeaa löytää nainen, joka haluaisi vain seksiä. Siis nainen, joka ymmärtäisi, että kyseessä ei ole suhde perinteisessä mielessä, vaan ihan pelkkä seksisuhde. Ja niille harvoille naisille, jotka tällaisesta ovat kiinnostuneita, on miehiä tarjolla kymmenittäin tai jopa sadoittain. Eli ihan ravan perusjantteri ei ole siinä jonossa ihan keulilla.

Maksullinen seksi on tietysti muuten liki täydellinen ratkaisu, mutta maksaa kyllä jonkin verran. Jos käy vaikka 2 krt kuussa, niin rahaa palaa sellainen 300-500e.
 
[QUOTE="kieppi";30159488]Seksi ei ole sellainen perustarve, joka on pakko tyydyttää.[/QUOTE]

Sinulle. Minulle se ainakin on yksi tärkeimmistä tarpeista, jota ilman elämä kyllä onnistuu, mutta on tyhjää ja huonoa ja kokoajan on tuskaista ja turhauttavaa, masentavaakin olla. Tuntuisi elämän hukkaan heittämiseltä. Eihän rakkauskaan ole perustarve, mutta ilman on paha olla.
 
ex-vaimoni esitti minulle tuon saman vaihtoehdon. Se liitto päättyi sitten siihen. Minä lähdin. Haluan seksiä vain sen naisen kanssa jota rakastan. Muutoin voin hyvin olla yksin - ja niin olenkin.
 
Maksullinen seksi on tietysti muuten liki täydellinen ratkaisu, mutta maksaa kyllä jonkin verran. Jos käy vaikka 2 krt kuussa, niin rahaa palaa sellainen 300-500e.

Maksullinen seksi olisi varmastikin "turvallisin" vaihtoehto. Prostituoidut ovat yleensä todella tarkkoja kumin käytöstä ja käyvät testeissä säännöllisesti. Lisäksi tuota rakastumisen pelkoa ei ole. Ulkomaisten prostituoitujen hinnat lähtevät 80 eurosta / puoli tuntia ja kotimaiset lähtee 100 € / 30 minuuttia-
 
Meillä aikoinaan oli avaihtoehtona B, kun halusin jonkun ratkaisun vuosikausien pihtaamiselle. Vaimo kuitenkin valitsi vaihtoehdon A, mutta ei ilmeisesti pitänyt punasukan esittämää vaihtoehtoa mahdottomana. Sopikaa reilusti selvät pelisäännöt ja myös järjestely sen varalle, että miehesi tai hänen panoseuransa alkaa osoittaa tunnepuolen kiintymystä.

Jos mies rakastaa punasukkaa, uskon että järjestely voi onnistua ja takaa lapsille paremman tilanteen kuin ero tai nykyisen tilanteen jatkuminen, mikä luultavasti koko ajan kirsitää vanhempien välejä.

Ja noille iänikuisille "seksi ei ole perustarve"-jankkaajille totean: ei ole sitten peseytyminen, vaatteet, puhuminen, näkeminen, kuuleminen tai muiden ihmisten seurakaan.
 
Vaatii ehdotonta luottamusta ja keskusteluyhteyttä. _Kun_ mustasukkaisuus astuu kuvioihin, se täytyy käsitellä saman tien, avoimesti ja rauhallisesti, ei kypsytellä sitä sisällään. Onko sinusta helpompi "Don't ask, don't tell"-kuvio, eli et tiedä milloin ja kenen kanssa mies tarpeensa hoitaa, vai haluatko myös itse oppia tuntemaan sen toisen naisen henkilökohtaisesti? Molemmat ovat mahdollisia, ja molemmissa on puolensa. Entä jos tunteet tulevat mukaan peliin? Onko ehdoton ei, vai voisitko kuvitella, että miehesi tuntisi kiintymystä sinun lisäksesi myös muihin?
 
Kiitos kommenteista ja lisääkin otetaan mielellään vastaan!

Paljon olette antaneet ajattelemisen ja pohtimisen aihetta. Ja keskustelu on pysynyt asiallisena. Katsotaan nyt miltä kummastakin tuntuu ja mitkä tuntuvat realistisilta vaihtoehdoilta. Kyllä tämä minulle edelleen yksi vaihtoehto on olemassa.
 
Jäin miettimään viestistäsi paria juttua. Ensinnäkin, jos syy liitonne seksittömyyteen on oman lapsuutesi traumat ei kuulosta kovin hyvältä ajatukselta hankkia itselleen uutta mahdollista kipua samalta (seksuaalisuuden) alueelta. Se riski on nähdäkseni aika suuri, jos mies etsii muualta suurinta mahdollista läheisyyttä kahden ihmisen välillä. Kuvittelen, että se alkaa hidastaa tai jopa estää sinun omaa seksuaalista tervehtymistäsi. Olet jo tiedostanut omat traumasi ja työstämässä niitä. Eikö olisi mahdollista yhdessä sopia, että samassa tahdissa vähitellen uskallat laskea miestäsi fyysisesti lähemmäksi ja lähemmäksi? Minulle tämä aihe on tuttu. Kun menneisyyden kipeät asiat nousivat pintaan meillä oli suhteessa lähes 6kk täysin seksitön vaihe. Silloin mieheni otti itse asian puheeksi, että kovin kauaa hän ei enää jaksa...päätimme kokeilla, mihin minä pystyn ja vähitellen seksielämämme elpy omassa tahdissamme. Nyt on jo 15v tuosta tilanteesta ja kaikki on tosi hyvin. Voimia sinulle ja uskoa parempaan huomiseen!
 

Yhteistyössä