Mies lähtee yöksi pois ensikertaa ja mua pelottaa jäädä yksin

Mä näen PUNAISTA. Ei kai kukaan voi olla noin nolo?

 

verhot kiinni, ovi lukkoon, ulkovalot päälle, radio pienelle.. et jää illalla kattomaan kaikkea jännittävää mitä telkkarista tulee, etkä lue mitään jännäri kirjaa.. muaki jännittää aina yksin yöksi jäänti varsinkin, kun meilla ei saa kaikkia ovia lukkoon, nyt kun remppavielä kesken, ovet uusittu eikä olla saatu vielä uusia lukkoja..
illalla syöt hyvin ja jätät yövalon (esim olkkariin) palamaan.. hyvin se menee!!

 

Mä näen PUNAISTA. Ei kai kukaan voi olla noin nolo?

näe vain, mut oikeesti toinen voi pelätä vaik sinä et pelkäisikään..

 

Mä näen PUNAISTA. Ei kai kukaan voi olla noin nolo?

näe vain, mut oikeesti toinen voi pelätä vaik sinä et pelkäisikään..

Näin juuri. Yksinjäämisen pelko on fobia siinä missä muutkin. Mä näen punaista, kun tällaisia väheksytään.

 

Ethän sä ole nytkään. Möröt, peikot ja naapurin kamala pedofiilimies tulee sun luo pitämään kädestä.

 

hyvin se menee. mun mies aloitti reissutyöt vuosi sitten ja eka kerraks se lähti 4 yöksi!!! mä luulin että hajoon oikeesti. se oli ihan kauheaa.
täällä olikin jo noita hyviä vinkkejä. syöt hyvin ja ota vaan se sidukka jos tiedät että se uneen auttaa. ja sitten, mä ainakin itkin sillon eka iltana kuin vuolasvirta. se jotenkin helpotti. itkin kun pelotti ja oli ikävä ja vaikka mitä... säälinkin itteäni. mut tiedätkö se helpotti. nukkumaan mennessä ei ollu enää ollenkaan niin paha mieli. kun oli purkanu sitä pois.

 

Mä näen PUNAISTA. Ei kai kukaan voi olla noin nolo?

No eihän ihminen peloilleen mitään voi.

 

mietis, mun mies on töissä monta yötä viikossa...

mun mies onkii töissä 20vrk kuukaudessa... olenko nyt urheampi? :xmas:

 

Tää on varmaan mun tyttären kohtalo kun curlaan hänelle kuolemaani asti..

 

mies jätti juuri minut. Siis voi vittu että meni loputkin halut tähän maailmaan. Jätän hyvästit nyt.

 

mietis, mun mies on töissä monta yötä viikossa...

mun mies onkii töissä 20vrk kuukaudessa... olenko nyt urheampi? :xmas:

en mä urheudesta tiiä, mut se on oikeesti tylsää kun joskus ei tuu uni, ja etenki pimeenä sadeiltana alkaa kuulla vaikka mitä rapinoita

höh.. ajattelin saada kunnon itsekehuketjun tästä. kyse taitaa kuitenki olla siitä mihin on tottunut. mun mies on keskimäärin sen kymmenen päivää kuussa kotona ja mä tuun paremmin toimeen itsekseni. kun oon tottunu nukkumaan keskellä sänkyä levällään ilman että joku potkii takasin ku itse pyörii ympäri sänkyä. eikä tekeminenkään lopu kesken, saan siivota ja remontoida väsymykseen asti kun päivällä lasten kanssa hommien tekeminen ei oikein onnistu. muutenki sellanen omien rutiinien noudattaminen, että saa tehdä silloin ku huvittaa ja mennä kun huvittaa ilman että tarvii lähtiessä ottaa huomioon toisen menoja.. se on ihanaa. mut mä oonki totaalisen yh silloin ku mies on töissä. tosin saahan siihen puhelimella yhteyden jos haluaa.

 

mies jätti juuri minut. Siis voi vittu että meni loputkin halut tähän maailmaan. Jätän hyvästit nyt.

Siis ootko sä ap??

 

Ap ymmärrän. Mä en ollut koskaan yksin yötä mun vanhempien luona, siis kotona.
Vuoden asuin yksin kerrostalossa ja ongelmitta nukuin, enkä pelännyt. Sitten muutettiin okt ja siellä pelkäsin yksin ollessani. Oli viel syrjässä se talo.

Edelleen vaikka tässä talossa ollaan jo 3,5 vuotta asuttu, nukun tosi huonosti ku mies on yövuorossa.

 

hyvin se menee. mun mies aloitti reissutyöt vuosi sitten ja eka kerraks se lähti 4 yöksi!!! mä luulin että hajoon oikeesti. se oli ihan kauheaa.
täällä olikin jo noita hyviä vinkkejä. syöt hyvin ja ota vaan se sidukka jos tiedät että se uneen auttaa. ja sitten, mä ainakin itkin sillon eka iltana kuin vuolasvirta. se jotenkin helpotti. itkin kun pelotti ja oli ikävä ja vaikka mitä... säälinkin itteäni. mut tiedätkö se helpotti. nukkumaan mennessä ei ollu enää ollenkaan niin paha mieli. kun oli purkanu sitä pois.

ei sullakaan hyvin mee. jumalauta.

 

mies jätti juuri minut. Siis voi vittu että meni loputkin halut tähän maailmaan. Jätän hyvästit nyt.

Siis ootko sä ap??

ei ole.

 

Mä olen koko ikäni asunut kerrostalossa, eikä mua sais ihan heti yksinäni yöksi omakotitaloon. Saati sitten yksinäni jonnekin erämaamökkiin rentoutumaan keskelle ei mitään, kuten monet tekee... Olen ehkä sitten nolo tai hyvin urbaani ihminen. :ashamed:

 

Mitä jos menisit yöksi jollekin ystävälle tai pyydät jonkun sun luokse?

No eikä!! Tää ei ole todellista, eihän?!
Kyllä nyt aikuisen pitää osata olla yksin kotonaan vaikka päivin öin

 

Voi weee, ei tuollasta voi ollakaan. Itse olen elänyt lapsuuteni maalla, lähin naapuri kilometrin päässä, ei katuvaloja, ei mitään, vain peltoa ja metsää (ja metsäneläimet seurana :kieh: ), silti ihan pienestä pitäen esim.yksinäni kävelin pimeällä tiellä kaverilleni, jsokus oli taskulamppu seuranani, joskus pelkkä kuunvalo taivaalla. Ei silloin vanhemmat kuskanneet mihinkään. Ja monet kerrat olin yksinäni kotona (n.10-17 vanhana, kunnes muutin kotoa pois) jos vanhemmilla oli menoja. Ja meidän kotitalo oli TOSI wanha, jotain 200 v. Tuulet vaan paukkui nurkissa ja vanhat lattialankut narisi jalkojen alla kävellessä. Hiiret tepasteli seinien välissä...Eikä minua ainakaan koskaan pelottanut!

Monesti ne ovatkin kaupunkilais-tolloja (anteeksi yleistäminen), jotka pimeää pelkäävät ja yksin oloa - tottuneet liikaa olemaan ihmisjoukon ja melun keskellä! Kannattaa lähteä siis sinne "erämaamökkiin" yksinäisyyteen, opitte varmasti samalla jotakin uutta itsestänne!

Ap:lle, ei niitä mörköjä ole olemassakaan, olet katsonut liikaa amerikkalaisia tv-hömppä-kauhusarjoja vaan tv:stä!!! Kyllä nyt aikuisen ihmisen OMASSA kodissaan pitää uskaltaa elää!

 

Miten te kasvatatte lapsianne kun olette tuollaisia hermoheikkoja itkupillejä? Sori vaan, mutta tää on mun vankka mielipiteeni asiasta...
Aikuiset ihmiset ja kaikkee..

 

No voi vattu. Antaisin aikas paljon jos munkin mies lähtis yöks joskus pois kotoa

 

Minulle oli kanssa ennen kauhea kynnys jäädä yöksi yksin tai lapsenkin kanssa kahdelleen. Mutta niin vain kävi, että työ vei miehen yli puoleksi vuodeksi muualle ja oltiin viikot lapsen kanssa kahdelleen. Ensin oli hirveän outoa mutta siihen tottui pian ja oli melkein kivaakin välillä olla itsekseen.

Ei kantsi katsoa mitään kauhujuttuja tv:stä illalla, jos pelottaa olla yksin, jotain kepeää. Kyllä se siitä, tsemppiä!

 

Ja vielä lisätäkseni äskeiseen, kun Äiti-80 kirjoitti, että kaupunkilaistollot pelkäävät jne. Itse olen ihan kotoisin maalta ja syrjässä asunut ensimmäiset 19 vuotta. Ei se siihen katso. Pelkäsin silti olla yksin öitä,kunnes tosiaan oli karaisuhoitoa, kun mies oli töissä muualla.

 

Vaikka mä en tykkääkkään olla itsekseen lapsen kanssa, niin se on vaan pakko joskus olla. Miehen sisko ryntää aina äitinsä luo lapsien kanssa kun mies on poissa. Musta äidin pitää näyttää lapsilleen että pärjää myös ilman isän apua. Lapsen takia pärjää =). Pelot unohtuu kun keksii jotain kivaa tekemistä.

 

http://www.youtube.com/watch?v=JAnayUpbJYs&NR=1

 

Voi weee, ei tuollasta voi ollakaan. Itse olen elänyt lapsuuteni maalla, lähin naapuri kilometrin päässä, ei katuvaloja, ei mitään, vain peltoa ja metsää (ja metsäneläimet seurana :kieh: ), silti ihan pienestä pitäen esim.yksinäni kävelin pimeällä tiellä kaverilleni, jsokus oli taskulamppu seuranani, joskus pelkkä kuunvalo taivaalla. Ei silloin vanhemmat kuskanneet mihinkään. Ja monet kerrat olin yksinäni kotona (n.10-17 vanhana, kunnes muutin kotoa pois) jos vanhemmilla oli menoja. Ja meidän kotitalo oli TOSI wanha, jotain 200 v. Tuulet vaan paukkui nurkissa ja vanhat lattialankut narisi jalkojen alla kävellessä. Hiiret tepasteli seinien välissä...Eikä minua ainakaan koskaan pelottanut!

Monesti ne ovatkin kaupunkilais-tolloja (anteeksi yleistäminen), jotka pimeää pelkäävät ja yksin oloa - tottuneet liikaa olemaan ihmisjoukon ja melun keskellä! Kannattaa lähteä siis sinne "erämaamökkiin" yksinäisyyteen, opitte varmasti samalla jotakin uutta itsestänne!
Ap:lle, ei niitä mörköjä ole olemassakaan, olet katsonut liikaa amerikkalaisia tv-hömppä-kauhusarjoja vaan tv:stä!!! Kyllä nyt aikuisen ihmisen OMASSA kodissaan pitää uskaltaa elää!

:wave: Tunnustaudun kaupunkilaistolloksi.
Itseäni ei yhtään pelota liikkua esim. yöaikana pääkaupunkiseudun lähijunalla, mutta yksin mökkiin mua ei saisi kirveelläkään. Eikö olekin hassua kun miettii, kummassa se oikea uhka onkaan...