M
ms tahtoo naimisiin
Vieras
Mentiin keväällä vihdoin kihloihin, oli ollut puhetta jo kauan. Vuotta aiemmin mies sanoi riidan yhteydessä, että kyllä me vielä kihloihin mennään ja kyllä hän haluaa minun kanssani naimisiinkin. Nyt kun sitten ollaan kihloissa, olen alkanu eka varovasti miettimään, sitten jopa vähän suunnittelemaan, että mentäisiin naimisiin vuoden päästä. Miehelle siitä vähän vihjaisin, mutta se vaikutti säikähtävän kun ihan päivämäärää ehdotin. Minä kyllä vähän loukkaannuin, kun ensin luvataan avioliittoa ja sitten säikytään sitä.
Minä vielä muutama vuosi sitten ajattelin, että olisin täydellisen onnellinen ihan vaan kihloissa ja avoliitossa lopun ikääni, mutta nyt kun meillä painaa asuntolaina selkää ja lapsia on iso katras, niin olen miettinyt, että avioliitto toisi turvaa niin pahimpien tapauksien kannalta. Jos toinen meistä kuolisi niin aivan varmasti toinen joutuisi luopumaan talosta, lapset kasvukodistaan. Surullinen ajatus. Pitäisi siinä sitten vielä suremisen keskellä etsiä uutta kotiakin.. Ja onhan siinä muutakin. Rakastan ukkoani ja haluan olla sen kanssa lopun ikääni. Vähän hirvittää vanhuusaika, kun tiedän, että se vaatii silloin paljon minun huolenpitoa. Siitä tulee todennäköisesti paljon huonokuntosempi vanhus kuin minusta...
Mitäs teen? Mitäs valtteja sitä vetelis hihasta, että sais tuon miehen positiivisemmalle tuulelle tästä asiasta? Haluaisin jo soitella maistraatista varausta että varmasti saataisiin oikealle päivälle....
Minä vielä muutama vuosi sitten ajattelin, että olisin täydellisen onnellinen ihan vaan kihloissa ja avoliitossa lopun ikääni, mutta nyt kun meillä painaa asuntolaina selkää ja lapsia on iso katras, niin olen miettinyt, että avioliitto toisi turvaa niin pahimpien tapauksien kannalta. Jos toinen meistä kuolisi niin aivan varmasti toinen joutuisi luopumaan talosta, lapset kasvukodistaan. Surullinen ajatus. Pitäisi siinä sitten vielä suremisen keskellä etsiä uutta kotiakin.. Ja onhan siinä muutakin. Rakastan ukkoani ja haluan olla sen kanssa lopun ikääni. Vähän hirvittää vanhuusaika, kun tiedän, että se vaatii silloin paljon minun huolenpitoa. Siitä tulee todennäköisesti paljon huonokuntosempi vanhus kuin minusta...
Mitäs teen? Mitäs valtteja sitä vetelis hihasta, että sais tuon miehen positiivisemmalle tuulelle tästä asiasta? Haluaisin jo soitella maistraatista varausta että varmasti saataisiin oikealle päivälle....