Mies kehuu eksiään ja vaatii laihtumaan

[Jennipenni]

Olen 35-vuotias nainen ja seurustellut mieheni kanssa noin vuoden. Tapasimme netin deittipalstalla, jossa mies vastasi ilmoitukseeni. Olen erittäin ylipainoinen ja toin tämän ilmoituksessani esille ja kuvanikin oli totuudenmukainen. Ilmoituksessani ilmaisin selväsanaisesti etsiväni miestä, joka pitää xl-kokoisista naisista. Sellaisiakin löytyy, uskokaa tai älkää

Kuitenkin nyt viimeisen parin kuukauden aikana mies on alkanut puhumaan entisistä kumppaneistaan, kuinka he olivat hoikkia ja kauniita, mutta persoonallisuudeltaan epämiellyttäviä. Minulla on kuulemma niin ihana ja mukava luonne ja tulemme hyvin toimeen, kunhan vain painoni putoaisi, olisin myös viehättävämpi.

Oloni on kieltämättä huijattu. Tuntuu siltä kuin olisin saanut märästä rätistä päin näköä. Tähän asti mies on kehunut ulkonäköäni, seksi on sujunut ja painoni ei ole ollut ongelma. Vaikka en miehistä suurimman osan mielestä ole juuri minkään näköinen, haluan tuntea itseni viehättäväksi oman rakkaani silmissä. Olen ollut aikaisemmin kahdessa pitkässä suhteessa sellaisten miesten kanssa, jotka ulkonäöllisesti preferoivat isompikokoisia naisia.

Olenko panostanut ns. turhaan tähän suhteeseen ja mitä ihmettä on mieheni päässä liikkunut kun on lähtenyt minua tavoittelemaan?!? Voiko tällaisella suhteella olla mitään tulevaisuutta? Mies on tähän asti vaikuttanut fiksulta tapaukselta, mutta ei kai hän voi olla niin yksinkertainen, että on ajatellut muuttavansa minut ihannenaisekseen.

 

[voih huoh]

Olen 35-vuotias nainen ja seurustellut mieheni kanssa noin vuoden. Tapasimme netin deittipalstalla, jossa mies vastasi ilmoitukseeni. Olen erittäin ylipainoinen ja toin tämän ilmoituksessani esille ja kuvanikin oli totuudenmukainen. Ilmoituksessani ilmaisin selväsanaisesti etsiväni miestä, joka pitää xl-kokoisista naisista. Sellaisiakin löytyy, uskokaa tai älkää

Kuitenkin nyt viimeisen parin kuukauden aikana mies on alkanut puhumaan entisistä kumppaneistaan, kuinka he olivat hoikkia ja kauniita, mutta persoonallisuudeltaan epämiellyttäviä. Minulla on kuulemma niin ihana ja mukava luonne ja tulemme hyvin toimeen, kunhan vain painoni putoaisi, olisin myös viehättävämpi.

Oloni on kieltämättä huijattu. Tuntuu siltä kuin olisin saanut märästä rätistä päin näköä. Tähän asti mies on kehunut ulkonäköäni, seksi on sujunut ja painoni ei ole ollut ongelma. Vaikka en miehistä suurimman osan mielestä ole juuri minkään näköinen, haluan tuntea itseni viehättäväksi oman rakkaani silmissä. Olen ollut aikaisemmin kahdessa pitkässä suhteessa sellaisten miesten kanssa, jotka ulkonäöllisesti preferoivat isompikokoisia naisia.

Olenko panostanut ns. turhaan tähän suhteeseen ja mitä ihmettä on mieheni päässä liikkunut kun on lähtenyt minua tavoittelemaan?!? Voiko tällaisella suhteella olla mitään tulevaisuutta? Mies on tähän asti vaikuttanut fiksulta tapaukselta, mutta ei kai hän voi olla niin yksinkertainen, että on ajatellut muuttavansa minut ihannenaisekseen.

Mies on yrittänyt nätisti tuoda esiin sen seikan, että sairaalloinen ylipainosi aiheuttaa ennenaikaisen kuolemasi, eikä hän haluaisi sitä. Mutta ei näköjään mene jakeluun.

 

[sohvi]

Minäkin oon ylipainoinen ja sama ongelma. Sanoin tässä yhtenä päivänä, etten ala laihduttamaan. Mies otti nokkiinsa. Ennen se tykkäs pulskista. Luulen, että se on käyny vieraissa ja saanu hoikempaa.

 

[Jennipenni]

Voi huoh, sisälukutaitosi taitaa olla hieman puutteellinen. Nyt on kyse pelkästään ulkonäöllisistä seikoista. Miksi mies teeskentelee 10 kuukautta ja sitten kääntää täysin kelkkansa? Eikö se jo kerro vähintään jonkin lajin persoonallisuushäiriöstä?

 

[mietippä]

Voi huoh, sisälukutaitosi taitaa olla hieman puutteellinen. Nyt on kyse pelkästään ulkonäöllisistä seikoista. Miksi mies teeskentelee 10 kuukautta ja sitten kääntää täysin kelkkansa? Eikö se jo kerro vähintään jonkin lajin persoonallisuushäiriöstä?

Ehkä se oikeasti välittää sinusta. Terveys ei ole saanut laihduttamaan, joten se kokeilee tuota tunnekoukkua.

 

[ehkäehkä]

Olen 35-vuotias nainen ja seurustellut mieheni kanssa noin vuoden. Tapasimme netin deittipalstalla, jossa mies vastasi ilmoitukseeni. Olen erittäin ylipainoinen ja toin tämän ilmoituksessani esille ja kuvanikin oli totuudenmukainen. Ilmoituksessani ilmaisin selväsanaisesti etsiväni miestä, joka pitää xl-kokoisista naisista. Sellaisiakin löytyy, uskokaa tai älkää

Kuitenkin nyt viimeisen parin kuukauden aikana mies on alkanut puhumaan entisistä kumppaneistaan, kuinka he olivat hoikkia ja kauniita, mutta persoonallisuudeltaan epämiellyttäviä. Minulla on kuulemma niin ihana ja mukava luonne ja tulemme hyvin toimeen, kunhan vain painoni putoaisi, olisin myös viehättävämpi.

Oloni on kieltämättä huijattu. Tuntuu siltä kuin olisin saanut märästä rätistä päin näköä. Tähän asti mies on kehunut ulkonäköäni, seksi on sujunut ja painoni ei ole ollut ongelma. Vaikka en miehistä suurimman osan mielestä ole juuri minkään näköinen, haluan tuntea itseni viehättäväksi oman rakkaani silmissä. Olen ollut aikaisemmin kahdessa pitkässä suhteessa sellaisten miesten kanssa, jotka ulkonäöllisesti preferoivat isompikokoisia naisia.

Olenko panostanut ns. turhaan tähän suhteeseen ja mitä ihmettä on mieheni päässä liikkunut kun on lähtenyt minua tavoittelemaan?!? Voiko tällaisella suhteella olla mitään tulevaisuutta? Mies on tähän asti vaikuttanut fiksulta tapaukselta, mutta ei kai hän voi olla niin yksinkertainen, että on ajatellut muuttavansa minut ihannenaisekseen.

Ehkä mies ei ole varsinaisesti huijannut. Ehkä hän on ajatellut, että saisi mukavamman kumppanin, jos ei tuijottaisi niin paljon ulkonäköön. Hän on saanut mukavan kumppanin, mutta on nyt havainnut, että ulkonäkö on hänelle myös tärkeä.

Tuo vertaaminen aiempiin kumppaneihin tuntuu tosi ikävältä. Mies ei selvästikään ole huolissaan nykyisen kumppanin terveydestä, vaan häntä häiritsee puhtaasti ulkonäkö.

Jos mies todella on noin ulkonäkökeskeinen, niin mitään ei ole tehtävissä. Hän löytää aina jotain kauniimpaa.

 

[voih huoh]

Voi huoh, sisälukutaitosi taitaa olla hieman puutteellinen. Nyt on kyse pelkästään ulkonäöllisistä seikoista. Miksi mies teeskentelee 10 kuukautta ja sitten kääntää täysin kelkkansa? Eikö se jo kerro vähintään jonkin lajin persoonallisuushäiriöstä?

sisälukutaidossani ei ole mitään vikaa. Sulla on sen sijaan vissiinkin järjen juoksussa iso puute. Yritin sanoa nätisti mitä ajattelin, mutta kun et sitä ymmärtänyt, sanon tällä kertaa suoraan.

Tolla sun persoonallisuushäiriöinen-logiikalla, sinusta voisi sanoa, että sinä olet myös henkisesti häiriintynyt koska ehdoin tahdoin haluat olla reilusti ylipainoinen, etkä välitä omasta terveydestäsi?
Ei kun sinä taidatkin ollakin läskifetissi tai sitten sinä haet läskifetissiä mieheksesi!

Huomaatko, näin helppoo se on luonnehtia ja analysoida muita ihmisiä ties miksi täällä keskustelupalstoilla.

Asiaan: Ei seurustelukumppansi ole teeskennellyt. Hän on ajatellut, että otanpa tällä kertaa tuollaisen ylipainoisen typyn koska hän vaikuttaa oikein mukavalta. Itse olen kerran sortunut samaan.
Vanhan kansan sananlaskua mukaillen:suaphan tuota kokkeilla, ei se ota jos ei annakkaa, sano entinen mies kun lihavan akan otti .
Itselläni kävi samoin kuin miehellesi. Ei sitä jaksa kun kädet ei ylety toisen ympärille, ei riitä muna edes puoliväliin matkalla pimpsaan, ei pysty naimaan kuin jonnekin läskien väliin. Pitkässä juoksussa tällaset asiat alkavat painaa vaakakupissa aina enemmän ja enemmän. No näähän oli vaan mun kokemuksia.

Oletan, että sun mies on vakuutellut itselleen ja sinulle seurustelun alkuvaiheessa, että viis välittää ylipainostasi. Nyt kun olette tutustuneet hän on huomannut, että ikävä kyllä, ylipainosi haittaa häntä enemmän kuin mitä hän alussa ajatteli. Luonne, olipa se sulla sitten kuinka mukava ja ihana tahansa, ei ikävä kyllä riitä, tarvitaan myös parempaa visuaalista näkymää.

Yhtä kaikki mies tykkää sinusta aidosti ja sen vuoksi yrittää vielä jatkaa suhdetta ehdottamalla, että mitä jos sinä laihduttaisit hieman, niin suhteesta tulisi molemmin puolin tyydyttävämpi.
Mutta sekös kismittää sinua, kuin se kehtaa sanoa, että joku sen eksistä on ollut nätimpi kuin sinä ja miten sinä olisit hoikempana yhtä nätti kuin joku eksä hoito. Hui kauheeta, onpa se ilkee. Mun mielestä mies on vaan rehellinen sulle. Mies sanoo missä pisteessa suhteenne on tällä hetkellä ja sinä kiipeet seinille ja syyttelet persoonallisuushäiriöiseksi.

Ei mies ole kääntänyt kelkkaansa, ei hän ole persoonallisuushäiriöinen eikä edes tämän palstan suosikkiääliö eli narsisti. Ihmiset eroaa vielä kymmenien vuosien yhdessäolon jälkeenkin, eikä silloinkaan voi sanoa, että se toinen kääntää kelkkansa kokonaan, on valehdellut koko ajan tai että kylläpä se oli luonnehäiriöinen. Ihminen on erehtyväinen ja muuttaa elämänsä aikana kymmeniä tai satoja ellei tuhansiakin kertoja mieltään. Ei me ihmiset olla mitään robotteja joihin ajetaan sisään yksi ohjelma ja se on sitten siinä, sitä uraa pitkin junnataan koko loppuikä.

Aikuisten oikeesti jos tää on tosiaan oikea aloitus ja oikea ongelma, tsemppiä vaan sinne. Keskustele nää asiat sen miehesi kanssa kasvokkain ja selvitä todelliset syyt, miksi tää kundi haluaa sinun muuttuvan. Katso onko siellä takana todellista rakkautta vai ei. Kyllä se kahden kesken jutellessa esiin tulee. Hyvät kevään jatkot, nautitaan huomisesta ja tulevasta kesästä.

 

[Ette ole kaksin]

Asiahan on niin, että miehesi itse saattaa hyväksyä sinut ylipainoisena, mutta asiaan varmaan sekaantuvat myös teidän lähipiirinne. Miehen sukulaiset, työtoverit, naapurit ym. saattavat naljailla miehelle puolisosta, "jossa on, mistä kiinni ottaa". Hän saattaa jopa hävetä liikkua kanssasi ulkosalla, jos ylipainosi on merkittävä ja hän itse hoikahko. Sellaista se elämä on.

 

[samaa mieltä]

sisälukutaidossani ei ole mitään vikaa. Sulla on sen sijaan vissiinkin järjen juoksussa iso puute. Yritin sanoa nätisti mitä ajattelin, mutta kun et sitä ymmärtänyt, sanon tällä kertaa suoraan.

Tolla sun persoonallisuushäiriöinen-logiikalla, sinusta voisi sanoa, että sinä olet myös henkisesti häiriintynyt koska ehdoin tahdoin haluat olla reilusti ylipainoinen, etkä välitä omasta terveydestäsi?
Ei kun sinä taidatkin ollakin läskifetissi tai sitten sinä haet läskifetissiä mieheksesi!

Huomaatko, näin helppoo se on luonnehtia ja analysoida muita ihmisiä ties miksi täällä keskustelupalstoilla.

Asiaan: Ei seurustelukumppansi ole teeskennellyt. Hän on ajatellut, että otanpa tällä kertaa tuollaisen ylipainoisen typyn koska hän vaikuttaa oikein mukavalta. Itse olen kerran sortunut samaan.
Vanhan kansan sananlaskua mukaillen:suaphan tuota kokkeilla, ei se ota jos ei annakkaa, sano entinen mies kun lihavan akan otti .
Itselläni kävi samoin kuin miehellesi. Ei sitä jaksa kun kädet ei ylety toisen ympärille, ei riitä muna edes puoliväliin matkalla pimpsaan, ei pysty naimaan kuin jonnekin läskien väliin. Pitkässä juoksussa tällaset asiat alkavat painaa vaakakupissa aina enemmän ja enemmän. No näähän oli vaan mun kokemuksia.

Oletan, että sun mies on vakuutellut itselleen ja sinulle seurustelun alkuvaiheessa, että viis välittää ylipainostasi. Nyt kun olette tutustuneet hän on huomannut, että ikävä kyllä, ylipainosi haittaa häntä enemmän kuin mitä hän alussa ajatteli. Luonne, olipa se sulla sitten kuinka mukava ja ihana tahansa, ei ikävä kyllä riitä, tarvitaan myös parempaa visuaalista näkymää.

Yhtä kaikki mies tykkää sinusta aidosti ja sen vuoksi yrittää vielä jatkaa suhdetta ehdottamalla, että mitä jos sinä laihduttaisit hieman, niin suhteesta tulisi molemmin puolin tyydyttävämpi.
Mutta sekös kismittää sinua, kuin se kehtaa sanoa, että joku sen eksistä on ollut nätimpi kuin sinä ja miten sinä olisit hoikempana yhtä nätti kuin joku eksä hoito. Hui kauheeta, onpa se ilkee. Mun mielestä mies on vaan rehellinen sulle. Mies sanoo missä pisteessa suhteenne on tällä hetkellä ja sinä kiipeet seinille ja syyttelet persoonallisuushäiriöiseksi.

Ei mies ole kääntänyt kelkkaansa, ei hän ole persoonallisuushäiriöinen eikä edes tämän palstan suosikkiääliö eli narsisti. Ihmiset eroaa vielä kymmenien vuosien yhdessäolon jälkeenkin, eikä silloinkaan voi sanoa, että se toinen kääntää kelkkansa kokonaan, on valehdellut koko ajan tai että kylläpä se oli luonnehäiriöinen. Ihminen on erehtyväinen ja muuttaa elämänsä aikana kymmeniä tai satoja ellei tuhansiakin kertoja mieltään. Ei me ihmiset olla mitään robotteja joihin ajetaan sisään yksi ohjelma ja se on sitten siinä, sitä uraa pitkin junnataan koko loppuikä.

Aikuisten oikeesti jos tää on tosiaan oikea aloitus ja oikea ongelma, tsemppiä vaan sinne. Keskustele nää asiat sen miehesi kanssa kasvokkain ja selvitä todelliset syyt, miksi tää kundi haluaa sinun muuttuvan. Katso onko siellä takana todellista rakkautta vai ei. Kyllä se kahden kesken jutellessa esiin tulee. Hyvät kevään jatkot, nautitaan huomisesta ja tulevasta kesästä.

 

[Annakantekijä]

Onko sinulla, ap., sairauksia, jotka aiheuttavat ylipainosi? Kuten kilpirauhasongelmat tai syömishäiriöt? Hoida ne kuntoon ja ajattele sitten huomattavan ylipainon vaikutusta myöhempään terveyteen. Tulee diabetes, sydän- ja verisuonitauteja, verenpainetauti. Jokainen normaali ihminen pyrkii edes suht koht pyöreyteen, ei huomattavaan ylipainoon.

Älä tee mitään miehen takia. Tee se itsesi vuoksi, oman terveytesi vuoksi. Älä tavoittele anoreksiamaista laihuutta, tavoittele terveyttä. Pieni pyöreys ei haittaa, mutta vaikkapa 50 kg ylipainoa tappaa.

Mitä "mieheen" tulee, ei tuollainen ole edes mies. Heitä pellolle, kun seuraavan kerran alkaa muista naisista puhumaan.

 

[toukopouko]

Onko tuo läskifetissimiesten etsiminen edes ihan tervettä.Netissä oli videoita näistä, ukko syötti akkaa joka makas turvonneena sängyssä, paska tuli putkesta kun se päässy vessaan. Oli niin turvonnu. Mies hyöri siinä ympärillä ja pesi jollain rätillä niitä läskipoimuja. Jos sun mies haluaa että sä laihfut niin sillo se ajatteleenimenomaan sua eikä fetissoi niitä sun poimujas.

 

[Jennipenni]

Fetissejä on monenlaisia, esimerkiksi toiset tykkäävät hoikista ja siroista, toiset taas lihaksikkaista fitness-tyypeistä. En suinkaan ole etsinyt mitään pakkosyöttäjää kumppanikseni, vaan tavallista miestä, joka pitää ja kiihottuu muhkeista muodoista. Ette voi tosissanne väittää, että sellainen henkilö, joka tieten tahtoen valehtelee kumppanilleen sekä samalla itselleen pitävänsä jostain, jota ei oikeasti voi sietää, olisi mielenterveydellisesti ihan terve.

Meidän tarinassamme kävi loppujen lopuksi oikein hyvin, sillä olemme tuore aviopari. Keskustelimme asioista ja odotuksistamme koskien parisuhdettamme ja selvisi, että miehelläni oli paljon käsittelemättömiä asioita koskien omaan ulkonäköönsä kohdistuvia epävarmuuksia. Nämä heijastuivat suhteeseemme ja mies oli jotenkin saanut sellaisen käsityksen, että minä olisin epävarma omasta ulkonäöstäni ja omaisin huonon itseluottamuksen. Hän halusi myönnettäköön erittäin kömpelöllä tavalla kannustaa ja parantaa sitä. Miehellekin valkeni loppujen lopuksi se, että ennen kuin toista voi rakastaa ehdoitta, tulee rakastaa ja hyväksyä oma itsensä sellaisena kuin juuri sellaisena on. Tämä koko prosessi lähensi meitä suunnattomasti ja sen myötä syventyneen rakkautemme kruunasikin miehen kosinta ja häät muutama viikko sitten. Häävaloissamme toimme esiin sen, että rakkaus ei ole itsestäänselvä tunne, joka syntyy itsestään, vaan päätös, joka tulee tehdä joka päivä uudestaan ja uudestaan ja jota tulee vaalia.

 

[Temmu]

Onnittelut! Hienoa, että saitte asiat halki ja järjestykseen

 

[mitähän se]

mies tuumaa, kun vaimo lihoo entiesestään, kun tulee lapsia taloon?

 

[termit]

Fetissejä on monenlaisia, esimerkiksi toiset tykkäävät hoikista ja siroista, toiset taas lihaksikkaista fitness-tyypeistä. En suinkaan ole etsinyt mitään pakkosyöttäjää kumppanikseni, vaan tavallista miestä, joka pitää ja kiihottuu muhkeista muodoista. Ette voi tosissanne väittää, että sellainen henkilö, joka tieten tahtoen valehtelee kumppanilleen sekä samalla itselleen pitävänsä jostain, jota ei oikeasti voi sietää, olisi mielenterveydellisesti ihan terve.
.

Eikös ne läskit ole nimenomaan fetissi niille, jotka niistä kiihottuu?