mies joka pettää&jättää

raskaana olevan naisen... en ymmärrä...
alkoholisti on aina alkoholisti, mutta minä en sitä uskonut....en tietenkään kun rakastin sokeasti ja uskoin kaiken mitä mies sanoo ja vannoo selvinä kausina mitä oli pitkiäkin mutta kesä....neljäs viikonloppu kun on kännissä ja molemmat päivät...varmaan huomisenkin kunnei ole kerran maanantaina töihin menoa. otti lopputilinkin kun jäi kesälomalle. Ei tule rahaa ei mistään enää ei. 3kk karenssi ja minä kohta äitiyslomalla. Töistä miehelle luultavasti vain lasku perästä kun lomarahat kerkesivät maksamaan. En ymmärtänyt muuta siitä jutusta kuin että lopputiliä ei tule. Mulla tienestit pohjalukemissa kunnen jaksa vatsani kanssa näillä helteillä mitään...
juhannuksena mies jo juoksi exsän perässä mutta annoin tulla takaisin kotiin. olinhan ollu jo monta päivää yksin kunnen kehtaa kenellekään kertoa kun ajattelisivat vain että mitä minä sanoin...en jaksa sitä nyt...jos koskaan...mies juo lomarahojaan joilla piti elää kolmekuukautta...millä maksan vuokran ja laskut? millä ostan itselleni ruokaa että lapsi vatsassani voi hyvin...mihin menen kun tästä asunnosta päästään...vuokrasopimus loppuu elokuun loppuun sitä ennen ei saa vuokratakuuta takaisin...kuka vie minut laitokselle kun synnytys käynnistyy? kuka on tukena synnytyksessä? kuka vie meidät laitokselta kotiin ja ihastelee jotain niin pientä ja kallisarvoista minun kanssa jossei mies jonka olen kuvitellut joka hetkeen mukaan...kerran tai kaks mies on pitänyt kättä vatsalla ja tunnustellut vauvan potkuja...2 krt 7 kk aikana! penniäkään mies ei ole laittanut vauvan tavaroihin. kommentoi vain kun olen jotain ostanut...ostin käytetyn pinnasängyn ja saman päivän lehdessä oli ollut sänky tarjous joka oli ain 20e kalliimpi kuin minun ostamani käytetty...kuulin siitä vaikka kuinka kauan. kaukalon kanssa sama. tiesin millaisen haluan ja sellaisen ostin vaikka olikin kallis. miehen mielestä ihan turhaa rahan haaskausta. kulkee kai se nyt halvemmallakin turvallisesti... on se hyvä etä mulla markkinoiden turvallisin turvakaukalo mutta ei autoa...ei kotia mihin tuoda vauva laitokselta...ei perusturvaa mitä luulin...vain sen takia että miehen oli pakko päästä jonkun muun pöksyihin just nyt. just nyt eikä silloin kun raskaus oli varmistunu talvella...miks kituuttaa tähän asti jossei kerran halua meitä? miks? miksi jättää näin tyhjän päälle...miksei se halua meitä? lupasi että kun on toisen mahdollisuuden ja perheen saanut ei sitä toista kertaa tuhoa juomisellaan...lupasi...

 

:hug: ja voimia sulle ja tulevalle pikkuiselle. Ota yhteys sossuun sieltä kyllä pitäisi rahallista apua sun saada , sekä myös lastenvalvojaan sitten kun lapsi on syntynyt.Sekä rupea hakemaan itsellesi ja tulevalle lapselle uutta kotia,sillä kyllä sä olet ansainnut kodin jossa ei tartte pelätä että katto lähtee pään päältä.Ja että ukko jälleen juo rahat eikä osallistu joka päiväisiin menoihin rahallisesti...
:hug: :hug: :hug:

 

Alkoholisti juo joka päivä, ei vain viikonloppuisin kahtena päivänä peräkkäin :attn:

 

\

Alkoholisti juo joka päivä, ei vain viikonloppuisin kahtena päivänä peräkkäin :attn:

Lueppas kuule paremmin alkoholisti sanan merkitys!
Ihminen on alkoholisti silloin kun on siitä riippuvainen eikä ilman kykene olemaan,ei se meinaa että joka päivä tarttee olla ihan seipäässä.

 

voimia!!alkoholisti on myös tällainen: juo joka viikonloppu.Ei välitä kuin omasta navasta ja mitä sen ympärillä tapahtuu...

 

ei tullu yöksi kotiin vaikka oli luvannut. soitin äsken en tiedä miksi mutta tottunut olen perään soitteleen niin soitin nyt kuitenkin ja jonkun naisesn vierestä vastasi jailmoitiit etttä kai sitä nyt saa aikuinen mies tehdä mitä tykkää...juu tehköön mutta silloin ei asu minun kanssani saman katon alla eikä minun sängyssäni. Katoin asuntoja ja totesin että yksin niillä tuloilla mitä luulen saavani niin tuon vauvan kotiin 28neliön yksiöön...hienoa...ei tämän ihan näin pitänyt mennä...ihan tämmöseksi en tätä kuvitellut...kattoo nyt jos se mies tänään kotiin joutaa, mutta minä menen töihin illaksi enkä halua että se täällä yksin käy varsinkaan jos sillä on se ämmä mukana. mitä josse tuo sen naisensa minun kotiin? sitä en kyllä jaksa että se sen tänne tuo...
ja kyllä tämä mies on alkoholisti..on juonut kaikki rahansa...mitään ei omista...ja kyllä niitä putkia on ollut pitkiäkin viikko ja ylikin on ollut että ei selvää päivää nää...varsinkin kesällä ja vasinkin sen jälkeen kun exsä oli lähtenyt...ja vissiin nyt mun aikana ai ole ollu mikään hyvin kun 2vuoden aikaan ei ole montaaa selvää kautta mahtunut, mutta miks mä olen vielä täällä ja miks ja miks...en tiiä...selvinpäin se on niin ihana ja just semmonen ko olen halunnu...sit ko se viina vie niin muuttuu ääni kellossa...musta tulee jotain mitä en ole...joka kerta kännissä kysyy olenko varma etä tää vauva on sen...joka kerta kännissä sanoo että haluaa isyystestin ettei rupea kenenkään äpärästä maksamaan...muuta ei vissiin lapsessa nää kuin elatusvelvollisuuden...ai juu mutta sillähähän oli jo perhe, ei se meitä tarvi...pääs unohtuun...
kiukku kerääntyy...itkut on itketty...tai ei ole koska koko elämä on ihan pirstaleina ja mies on vieraissa ja vauva sisälläni potkii mun huonosta olosta...onneks huomena on maanantai...pääsee hoitamaan asioita...saa sen kus.piän täältä poies. soitan sen veljelle joka on jo moneen kertaan ihmetelly miten mä jaksan elää mieheni kanssa...saa tull auttamaan miestä lähtemään, antamaan avaimensa ja muut...tarttee hommata bussikortti kunnen oikein pyörän selkään enää taivu.. ja kaikkee muuta...tuskin sillä on enää antaa mulle puolia vuokrasta...on varmaan käytttäny ne rahat siihen uuteen naiseensa...mietein että minkähän näkönen harakka sillä on vieressä koska tiiän mimmonen se on kännissä ja von sanoa että se ei ole kiihottava näky...varsinki nytkö se on monta päivää juonu se on turvonnu naamastaan mja joka paikasta...housut puoli tangossa sepalus auki ja varmaan hyvän hajunen...juttu on mitä on kännissä eli aika ykstoikkosta...miten kukaan nainen voi semmosesta kiinnostua niin paljon että vie kotiinsa? muu kuin minä joka olen siihen selvin päin tutustunu ja rakastunu?
joo emmä tuhoo enempää palsta tilaa. menen pakkaamaan.

 

oikein paljon voima haleja sinulle ja pikkuiselle vauvallesi :hug: :hug:
Teet oikean päätöksen!
Isäni on alkoholisti ja ihmettelen miten äitini jaksaa.... jaksaa päivästä toiseen tuota samaa........ olen joskus kysynytkin häneltä, ei vaan osaa enää lähtee... sit huoli on suuri et kuinka isäni sitten pärjää..?! Täytyy sanoa (aika kornia) mutta minulla ei ole paljoakaan tunteita isääni kohtaan, voin vain halveksia häntä ja hänen tekojaan! Koko lapsuuteni meni salailussa, kun yritin puolustella isääni kavereille, kotiin en voinut kaikkina aikoina kavereita viedä... isäni takia! :snotty:
Joten uskon että lähtösi ja miehesi jättäminen ovat parhainta mitä sinulle on tähän saakka tapahtunut!! Onhan sinulla vauva mahassasi, pian saatte nauttia toisistanne, viettää kunnon perhe-elämää! usko mua alkoholistin kanssa se ei onnistu!!! :attn:
Sossun tädit kyllä auttavat teidät alkuun vauvan kanssa ja tarvittaessa etsivät asunnon. Kyllä asioilla on tapana järjestyä, vaikka se tuntuukin nyt jotenkin ahdistavalta!
Voimia!!!! :hug: :hug: :heart:

 

jotenki olis helpompaa jos ei olis sunnuntai ja pääsis saman tien järjestään asioita...en osaa tehdä mitään...yritin kattoa telkkaria mutta en jaksanu seurata...huomaan vain tuijottavani ikkunasta pihalle ja kattelevan tämän meidän nin täydellisen kodin pihaa ja mietin mikä meni vikaan...piha on just laitettu ja kaikki...muutenki kaikki saatu laitettua...
en pysty ajattelemaan mitään muuta kuin sitä siellä se minun rakas on jonkun muun naisen kanssa ennemmin kuin minun kanssani...tekee muuten ihmeitä itsetunnolle...tosi kaunis ja hehkuva olo...vielä eilen olin miehen silmissä maailman haluttavin nainen...ainaki uskoin kun sanoi niin...kenelle minä nyt enää koskaan kelpaan...kuka tämmösen huolii...ja mulla on ihan kauhee läheisyyden puute...seksi ei ole koskaan ollu meillä ongelma...pari kolme kertaa viikossa ja senkään takia en ymmärrä miksi sitä täytyy vielä muualta hakea...enkö minä riitä? miksi en? vähän on ajatukset sekasin...kattoo itteään ja raskausarpiaan peilistä ja miettii mitä jos...mitä jos en oliskaan tullu raskaaksi...oisko kaikki toisin? oisko kaikki paremmin menny jos mies olis tajunnu lähteä heti talvella vai olisinko ottanut sen takaisin heikkona hetkenä? nyt ei tarvitse miettiä vaihtoehtoa että tulisin sen joskus takaisin ottaneeksi...oksettaa ajatuskin että ainoa mies jota rakastan enemmän ko elämää itteään melkein koskis minuun...siitä on hyvä lähteä...miten sitä enä koskaan voi tulla onnelliseksi? tai voi sitten kun tää vauva syntyy sit tiedän tulevani onnelliseksi kun saan vauvan syliini...vaikka sitten yksin siitä iloitsenkin...en uskalla miettiä mitä tapahtuu jos mies tulee kotiin...tuleeko se ennen kuin lähden töihin vai onko se täällä kun tulen...en uskalla ajatella omaa reaktiotani...tai miehen ...onko se vihamielinen niinkö puhelimessa vai mateleeko se...juhannuksen jälkeen sunnuntaina se oli polvillaan mun edessä ja mateli että saa jäädä ja vanno rakastavansa ja haluavansa olla meidän kanssa....kihloihin se eimun kanssa ole halunnut että oishan siitäkin jo jotain pitäny päätellä mutta...niin ...kunnen ole halunnut uskoa siä niin en ole...nyt on pakko uskoa että yksin on parempi. yksin lapsen kanssa on parempi.

ja edelliselle kirjoittajalle, ymmärrän äitiäsi...mulla on huoli että miten mies pärjää...tiedän että kun minä lähden vauvan kanssa se ryyppää vielä enemmän mutta sillä voimalla lähden kun tiedän että se ryyppää olin minä sen kanssa vai en..."syy" juoda on vain eri....siitä huolesta olen ehkä aiemmin jäänyt...ja huoli jää....en halua että se tekee mitään itelleen tai että pilaa loputkin elämästään viinan kanssa...luottotiedot sillä on aika liki menossa jos se on ne kaikki rahansa juonut...minä pärjään kyllä, en ole ennenkään ollu just tästä syystä riippuvainen miehen rahoista....jos menis taas kattoon ikkunasta vähäksi aikaa ja miettimään syntyjä syviä...jutella vauvalle mukavia että rauhottuu...potku nyrkeilly koko aamun...jos onnistuis itsekkin rauhottumaan...ottais päiväunet että jaksaa pitää kulisseja pystyssä töissä...

 

olen surullinen puolestasi! :hug:
Mutta, päätöksesi on oikea, vaikka se vaikea onkin :hug: :heart:
Paljon voima haleja!! :hug: :hug: :hug: :heart: :hug:

 

\

jotenki olis helpompaa jos ei olis sunnuntai ja pääsis saman tien järjestään asioita...en osaa tehdä mitään...yritin kattoa telkkaria mutta en jaksanu seurata...huomaan vain tuijottavani ikkunasta pihalle ja kattelevan tämän meidän nin täydellisen kodin pihaa ja mietin mikä meni vikaan...piha on just laitettu ja kaikki...muutenki kaikki saatu laitettua...
en pysty ajattelemaan mitään muuta kuin sitä siellä se minun rakas on jonkun muun naisen kanssa ennemmin kuin minun kanssani...tekee muuten ihmeitä itsetunnolle...tosi kaunis ja hehkuva olo...vielä eilen olin miehen silmissä maailman haluttavin nainen...ainaki uskoin kun sanoi niin...kenelle minä nyt enää koskaan kelpaan...kuka tämmösen huolii...ja mulla on ihan kauhee läheisyyden puute...seksi ei ole koskaan ollu meillä ongelma...pari kolme kertaa viikossa ja senkään takia en ymmärrä miksi sitä täytyy vielä muualta hakea...enkö minä riitä? miksi en? vähän on ajatukset sekasin...kattoo itteään ja raskausarpiaan peilistä ja miettii mitä jos...mitä jos en oliskaan tullu raskaaksi...oisko kaikki toisin? oisko kaikki paremmin menny jos mies olis tajunnu lähteä heti talvella vai olisinko ottanut sen takaisin heikkona hetkenä? nyt ei tarvitse miettiä vaihtoehtoa että tulisin sen joskus takaisin ottaneeksi...oksettaa ajatuskin että ainoa mies jota rakastan enemmän ko elämää itteään melkein koskis minuun...siitä on hyvä lähteä...miten sitä enä koskaan voi tulla onnelliseksi? tai voi sitten kun tää vauva syntyy sit tiedän tulevani onnelliseksi kun saan vauvan syliini...vaikka sitten yksin siitä iloitsenkin...en uskalla miettiä mitä tapahtuu jos mies tulee kotiin...tuleeko se ennen kuin lähden töihin vai onko se täällä kun tulen...en uskalla ajatella omaa reaktiotani...tai miehen ...onko se vihamielinen niinkö puhelimessa vai mateleeko se...juhannuksen jälkeen sunnuntaina se oli polvillaan mun edessä ja mateli että saa jäädä ja vanno rakastavansa ja haluavansa olla meidän kanssa....kihloihin se eimun kanssa ole halunnut että oishan siitäkin jo jotain pitäny päätellä mutta...niin ...kunnen ole halunnut uskoa siä niin en ole...nyt on pakko uskoa että yksin on parempi. yksin lapsen kanssa on parempi.

ja edelliselle kirjoittajalle, ymmärrän äitiäsi...mulla on huoli että miten mies pärjää...tiedän että kun minä lähden vauvan kanssa se ryyppää vielä enemmän mutta sillä voimalla lähden kun tiedän että se ryyppää olin minä sen kanssa vai en..."syy" juoda on vain eri....siitä huolesta olen ehkä aiemmin jäänyt...ja huoli jää....en halua että se tekee mitään itelleen tai että pilaa loputkin elämästään viinan kanssa...luottotiedot sillä on aika liki menossa jos se on ne kaikki rahansa juonut...minä pärjään kyllä, en ole ennenkään ollu just tästä syystä riippuvainen miehen rahoista....jos menis taas kattoon ikkunasta vähäksi aikaa ja miettimään syntyjä syviä...jutella vauvalle mukavia että rauhottuu...potku nyrkeilly koko aamun...jos onnistuis itsekkin rauhottumaan...ottais päiväunet että jaksaa pitää kulisseja pystyssä töissä...

toivottavasti jaksat.onko sulla sukulaisia/ystäviä joihin turvautua?mä kyl ymmärrän tuskaasi.vaikka mieheni ei noin viinanperään ollutkaan.kaverit vaan oli ja "pakotti" juomaan.valheita sai kuulla mutta ei ikinä pettäisi sen tiedän. olin hänelle se ensimmäinen ja viimeinen.muuten hänkin on ihana mies kunhan pitää lupauksesna,monta kertaa olen itkenyt et miksi..ja aina jatkan vaan.toivon et apu löytyisi sullekkin.raskaus on pitkä aika,koita nauttia siitä täysillä.kyllä sä varmasti löydät jonkun paremman.miettikööt miehesi sit mitä tuli tehtyä :flower: voimia :hug:

 

Hienoa, että olet päättänyt hankkia oman asunnon.
Vaikka se ei olisi iso, on se silti oma!

Taloudellisesti on tietenkin raskasta olla perheen ainut aikuinen.
Toisaalta silloin saat myös yksin tehdä päätökset, mihin ne ( vähät ) rahat käytetään.
Tarkista Kelasta ja sossusta, mihin kaikkiin tukiin olet oikeutettu.

Kaikki tuki ei ole rahallista, voit saada esim. perhetyöntekijän auttaamaan vauvan hoidossa ym. kotitöissä.
Kysy lisää vaikka neuvolasta.
Neuvolan ilmoitustaululta voit myös löytää ilmoituksia edullisista vauvan tarvikkeista.

Mieti jo ennen vauvan syntymää, keneltä tuttavilta voit pyytää apua, jos arki muuttuu liian raskaaksi ( tätä en itse ymmärtänyt tehdä... ).
Ja uskalla myös apua reilusti pyytää!

Vauva tuo mukanaan käsittämättömän paljon iloa ja onnea.
Valitettavasti myös vastuuta, huolta ja univelkaa...
Koeta kaikin keinoin jaksaa huolehtia siitä, että saisit itsekin nukuttua, muistat syödä ym.

Etkä varmasti ole ainut, joka iloitsee lapsestasi.
Jos tilanne onkin se, ettei lähellä ole sukulaisia tai tuttavia,
tulet silti saamaan monia ihailevia katseita, kun liikut ulkona vauvasi kanssa.

Ja kunhan vauva vähän kasvaa, mahtuu mieleen jo muitakin asioita...
ei ihan kaikki miehet ole sammakoita,
on siellä jokunen prinssikin joukossa!

Kaikkea hyvää teille!

 

joo niinhän se perjantai taas tulla tupsahti....mies kävi alkossa jo ennen kuin lähdi töihin että varmasti sai mulle pahan mielen....paukku kädessä ja sohvalle kun lähdin ja ei ollut kotona kun tulin...tiesin sen mutta silti "petyin"...koko viikon olemme väistelleet toisiamme kotona...mies sai töitä ja oli niin voiton riemuinen asiasta että uskoin sen vaikuttavan siihen ettei lähtis juomaan tänä viikonloppuna...p.askat..sinne meni taas...toivottavasti pysyy poies koko viikonlopun ettei minun tarvi kattoa ja haistella sitä kotona...menen silti töihinkin joka lauantaina ja sunnuntaina etten senkään takia halua sitä tänne kunnen ole itse kotona...
ens viikolla olis kauan kaivatttu kesäloma minulla mutta pelolla sitä lähinnä odottelen...mitä jossei se mies menekkään maanantaina töihin...olis halunnu palkinto pimpulaa kun sai töitä...luuli oikeasti että multa irtoaa kun työsopimusta nenän edessä heiluttaa..juu menköön sinne mistä sunnuntaina tulikin...kovasti ois nyt yhtäkkiä vauvan liikkeet ja potkut kiinnostanu...kokeili potkuja hetken aikaa, muttamäen pystyny sit olemaan kauaa kuitenkaan kun en vain kestänyt sitä sen kosketusta kuitenkaan... mielialat vaihtelee vieläki laidasta laitaan...välillä on ihan älytön kiukku ja raivo ja sit hetken päästä tekis mieli mennä peiton alle ja itkeä itsensä uneen ja unohtaa koko p.aska maailma...sit taas vauva potkii ja reipastuu ja alkaa miettimään jotain mukavaa...helpompi ollakki nyt kun helteet loppu niin jaksaa tehdä kotonakin muutakin kuin maata...ei kaadu enää seinät päälle kun jaksaa tehdä ja touhuta ulkonakin... onneksi olen jo kaikki vauvan tavarat ostanut valmiiksi...vakuutuksenkin olen ottanut ja kaikki itse ja yksin ja han ite maksanut mitä olen vauvalle laittanut...mies ei ole ottanut osaa vaunuihin sänkyyn kaukaloon mihinkään ei vakuutukseen...siihen vain että on minut tähän tilaan saattanut ja sydämeni särkenyt...kaupungilla ja töissä näkee onnellisia ihmisiä...pariskuntia jotka odottavat yhdessä vauvaa ja yhdessä suunnittelevat ja laittavat tavaroita...mutta mitäs siitä...meillä on tilanne tämä ja sen kanssa on elettävä...optimismia olen oppinut viikon aikana,mutta kenellekään en ole välirikostamme kertonut...äiti jakaikki kaverit ja muut luulee et meillä menee edelleen hyvin...kaunistellut olen muutnkin tätä elämää kaikille...olen niin hyvä pitämään kaiken sisälläni että välillä ihan pelottaa...mut joo jos sitä menis nukkumaan niin pääsee aamulla ylös sängystä...

 

sinuna varaisin sen ajan sinne soskuun siellä laskevat menot ja tulot ja muistelen et on jokin neliö määräkin minkä kokoisessa sen vauvan kanssa asutaan...ja asumistuen varmaan. jotenkin tuntuisi et 28 neliö on liian pieni neliö määrä yhdelle aikuiselle ja vauvalle. uskon et ne osaa sen siellä soskussa laskea. siskoni muutti aikoinaan vauvan kanssa kaksin asumaan ja laskivat soskussa niitä neliöitä ja saivat tilavan kaksion. osa tuli asusmistukena ja osa avustettiin soskusta ja osan maksoi ite.
voimia :hug:

 

\

Alkoholisti juo joka päivä, ei vain viikonloppuisin kahtena päivänä peräkkäin :attn:

isäpuoleni oli/on alkoholisti. välillä hän ryyppäs viikonloput ja kaikki lomat ja sit kun ei ollu töitä veti viinaa 2-4 viikkoa ja sit kuukauden kahden tauko ja taas vaan viikonloput ja taas ehkä kuukauden tauko ja sit mentiin taas 2-4viikkoa.
saattoi vuodenkin vetää "vaan" viikonloput. ja kyllä hän oli alkkis yritti aa.ssa käydä mutta laihoin tuloksin.
ja kylllä tää ap.nkin mies on alkoholisti - valitettavasti. ei kaikki alkkikset kisko viinaa 365 vuorokautta vuodessa.
mistä sulle moinen harhakäsitys on syntynyt?
mutta turhapa asiasta on väitellä ota asioista selvää.

 

tässähän tätä on taas kierrelty ja kaarreltu viikko...mies lähti perjantaina ja sunnuntaina laitto viestin saako tulla kotiin...mitää ei minulle sanonut kahteen päivään...rahaa pyysi että saa töissä syödäkseen...tiistaina itkin itsekseni suihkussa kun ajattelin ettei se sinne änkeä kun vedin oven perässäni kiinni...kai se tajusi mitä siellä tein kun tuli ja kysy mikä on...tarviko sitäki siis oikeesti kysyä!! mies se näyttelee omalle suvullee iahn yhtä lahjakkaasti ko minäkin...sopii että mennään kylään sinne ja tänne ja oltais niinkö mitään ei olis tapahtunukkaan....kai senyt meistä loistaa kilometrien päähän ettei osata edes keskenämme olla "luontevasti" saati sit anoppilassa...kierrellään ja kaarrellaan täällä...mies ei halua puhua enää kun on sanonut että halua asua tässä minun ja lapsen kanssa ja kun minä sanoin että eikö sillä ole väliä mitä minä haluan ja pitäiskö se sen haluamisen jotenki vakuuttaa kaiken tämän jälkeen...mitään muuta se ei halunnu tietää kuin sen miten se korjaa tilanteen...hei idiootti ei tätä voi korjata...ei se mene sillä poies että pyytää anteekis...että miehet on yksinkertasia....kuvittelee että anteeksi pyyntö mitä se mumisee varpaitaan tuijottaen ilam että pystyy edes minua kattomaan korjaa tilanteen...kaiken sen mitä se on minulle kännissä puhunut ja tehnyt...ei se tajua sitä että minä en ole ollu kännissä ja minä muistan joka ikisen sanan ja halveksivan katseen ja ennen kaikkeamuistan sen että mies sanoi minun pilanneen hänen elämänsä...minun vikani on se että ei sitä huvittanu työnteko ja otti lopputilin, minun vikani siksi että olin ihan naama norsunv.ituilla kun lähti töihin ja tuli töistä....haloo olen raskaana ja työssä käyvä alkoholistin avovaimo joka ei koskaan töistä tullessaan tiedä mitä on odottamassa ja hemoglobiini sadan pintaan mutta et saa nukuttua vaikka olisit kuoleman väsynyt...ei aina jaksa olla yhtä hymyä ja aurinkoa kun kukaan ei takaisin hymyile vaikka päälläsi seisoisit toisen mieliksi....että joo...kiukku on vielä kamalampi nyt ko koskaan...ja sillä kiukulla tästä selvitään...en halua tähän pientä lasta viikonloppuja kanssani odottamaan...haluan että minä olen ainut jolla on avain tähän asuntoon että tiedän mitä täällä odottaa ja ettei kukaan maanantaiaamuna pyydä rahaa että saa syödäkseen kun palkka kun tuli perjantaina meni jo eikä yhtäkään laskua maksettu tai ruokaan ja bensaan osallistuttu...haluan olla ihan yksikseni vähän aikaa....mutta huomenna on perjantai taas, että saanki varmaan olla yksin...nyt kun olen lomalla ja olen varmasti kotona kun se lähtee voisin siltä avaimen pyytää ennen kuin lähtee...voisin lähteä itsekkin johonkin ilman että tarvii miettiä mitä kotona tapahtuu jos mies sattuu soittamaan enkä ole kotona....autonavaimet ainakin pyydän...huomista odotellessa...

 

mies se siellä n.ussii eksäänsä kortsuilla jotka tuli mulle äitiyspakkauksesta...tulin töistä ja hoksasin että on penkonu laatikkoa ja mikäs se siellä päällimmäisenä...se pussi missä on kaikki liukkarit ja helistimet ja missä kortsutki oli.... ottanu sit oikein koko viikon varoiks ko kaikki 10koopeeäl vieny...kortsupaketti maksaaki kokonaista mitä kolme euroa kaupasta!! ettei ihan mun naamaan tartte hieroa sitä että käy vieraissa.... mutta jos haluaa satuttaa niin mikäs sen parempi keino ko jättää semmoset selvät jäljet jälkeensä...noo mä olenki töissä sit varmaan aika tiiviisti seuravat pari viikkoa ennen kuin jään äitiyslomalle että saan sen päivärahan hilattua ylös ja miehen heitettyä pihalle... tulen vaikka oikein ilmottamaan ko mokomasta k.usipäästä ei ole kuin muisto vain... morjens :wave:

 

Prkl että ottaa päähän lukea miten paljon on miehissä tuollaisia tunteettomia kus*päitä. Olen todella pahoillani teidän kaikkien puolesta. Pistää ihan oikeasti miettimään moniko nainen on raskaana tai pienten lasten kanssa siinä tilanteessa että haluaisi pois mutta ei ole rahaa ja voimat on niin loppu ettei pysty ajattelemaan tulevaisuutta.

Mula oli sellainen tilanne että lapsi ei ollut suunniteltu vaan ihan rehellinen vahinko ja mies ei pystynyt suhtautumaan siihen järkevästi. Ryyppäsi oli poissa yötä, ei vastannut puheluihin tai viesteihin. Mutta kuitenkin oli omalla tavallaan ylpeä että hänestä tulee isä, paha vain että sitä se toitotti ravintoloissa ja ryyppyreissuilla. Minulle ei koskaan sanonut mitään positiivista. Mihinkään hankintoihin tai kuluihin ei osallistunut, eikä yhteenkään ultraan tai ylipäätään mihinkään mihin lapsi liittyi.

Myös väkivaltaa sain kokea raskausaikana ja silloin hankkiuduin miehestä eroon. Lapsen synnyttyä tuli viinalta haisevana sairaalaan teeskentelemään, kyllä otti pattiin.

Kovasti oli tapaamassa lasta mutta vain silloin kun itselle sopi, ja lähinnä tapaamiset oli sellaisia että tuli meille makaamaan sohvalle tunniksi pariksi jotta jaksoi lähteä taas ryyppäämään, lapsi ei niin kiinnostanut.

No koska emme olleet naimisissa ja isä kieltäytyi tunnustamasta isyyttä kun ei halunnut maksaa elatuksesta niin tein päätöksen että saa sitten olla. Tätä päätöstä en ole katunut, olen täysin vakuuttunut että lapselle on parempi olla ilman alkoholisti isää joka ei välitä.

 

:hug:

 

...vaan eihän tuo lähde kulumallakaan...vissiin tullu riitaa uus-vanhan rakkaan kanssa....viikonlopun oli kotona korjaili autoa ja murjotti kun olin koko viikonlopun töissä kun hän oli vapaalla....uskomaton mies....odottaa mun leikkivän sen kanssa kotia kaiken sen p.askan jälkeen mitä mulle niskaan kaato...koko kesä pilalla....nyt vasta kun olen jäämässä pois töistä mies tajusi että olen oikeasti raskaana enkä vain muuten vain lihonu ja kiukkunen ja raitistunu...rahansa se on juonu kaikki ja loput antanu sille exälleen ja nyt se leikkii mun kanssa jotain..tuntuu kämppä pieneltä kun totuin olemaan yksin elukan kanssa...en osaa enää istua miehen vieressä esim.sohvalla ja katsoa telkkaria...olen tottunut olemaan itsekseni kotona ilman että tarvii ottaa huomioon mitään niin vaaativaa ko tämä arvon herra k.usipää...pätkittöistä tekstiä mutta tapeltiin ennen kuin mies lähti töihin....sanoo aina ettei jaksa kuunnella mun suun soittoa ja v.ittuilua joka asiasta ja ei keksi mitään kun sanon että ei ole mikäään pakko jäädä kun kerran tietää missä ovi on....helvata ko tekis mieli tupakkiaki muttei pysty...tarttee oottaa et saa tän pienen syliin ensin...kohta :heart: meen muualle rauhottuun tai tulee aika paljon painokelvotonta tekstiä...juuh... :wave:

 

Surullista luettavaa. Pakko myöntää, että itkut tuli, vaikka mies olenkin. Toivon sinulle ja tulevalle lapselle kaikkea hyvää ja että jossain vaiheessa aurinko vielä paistaisi.

 

Yleensä merkit on kyllä olemassa. Nainen on vain niin sokea ollessaan innoissaan lapsenteosta ja miehestä.

Kuinka moni on houkutellut pitkään miestä lapsen hankkimiseen... Tunnen itsekin aika monta. Sen sanon, että se EI KANNATA. Mies sanoo kyllä jossain vaiheessa "no joo sitten", mutta ei välttämättä tarkoita sitä että olisi yhtään mukana.

Ihan ajatuksena.

 

\

Yleensä merkit on kyllä olemassa. Nainen on vain niin sokea ollessaan innoissaan lapsenteosta ja miehestä.

Kuinka moni on houkutellut pitkään miestä lapsen hankkimiseen... Tunnen itsekin aika monta. Sen sanon, että se EI KANNATA. Mies sanoo kyllä jossain vaiheessa "no joo sitten", mutta ei välttämättä tarkoita sitä että olisi yhtään mukana.

Ihan ajatuksena.

Voi juma mikä kommentti sulta! Mies! kyllä sitä k.ullia huljutellaan, mutta ei tuu sitten seuraukset mieleen. edelleenkin sama vanha kulunut klisee, lapsentekoon tarvitaan kaksi!

 

Ajattele nyt vain itseäsi ja lasta, kyllä se teidän yhteinen tienne miehen kanssa on loppu. Paremmin pärjäät ja tiedät missä mennään kun olet lapsen kanssa kaksin. OLet myös velvollinen antamaan lapsellesi hyvän kodin, ja sitä se ei tuollaisen miehen kanssa ole. Tuon huonommaksi asiat eivät enää pääse, voit vain suunnata eteenpäin vauvan kanssa kaksin. Ja mitä muut sanovat, niin älä välitä. Jos suhteesta et muuta sitten saanut niin ainakin vauvan, jolle vain sinä voit taata tulevaisuuden. Valitse se hyvä!

Kun vauva syntyy, niin saat muuta ajateltavaa. Ei se mies siitä miksikään muutu, joten valiettavasti turha romantisoidusti haaveilla. Miehen puolesta et valintoja voi tehdä, tai häntä suojella, hän on aikuinen ja näyttää valinneen tiensä.

Tsemppiä!

 

\

\

Yleensä merkit on kyllä olemassa. Nainen on vain niin sokea ollessaan innoissaan lapsenteosta ja miehestä.

Kuinka moni on houkutellut pitkään miestä lapsen hankkimiseen... Tunnen itsekin aika monta. Sen sanon, että se EI KANNATA. Mies sanoo kyllä jossain vaiheessa "no joo sitten", mutta ei välttämättä tarkoita sitä että olisi yhtään mukana.

Ihan ajatuksena.

Voi juma mikä kommentti sulta! Mies! kyllä sitä k.ullia huljutellaan, mutta ei tuu sitten seuraukset mieleen. edelleenkin sama vanha kulunut klisee, lapsentekoon tarvitaan kaksi!

Siis eikö nimim. "Mä" harrasta seksiä muuta kuin lapsentekomielessä?

Minäkin olen huomannut tuon, että kyllä moni mies lopulta suostuu lapsen hankkimiseen, vaikkei oikeasti sitä haluaisikaan. Tottahan se on, että jos mies ei oikeasti ole halunnut lasta, ja painostuksen jälkeen siihen kuitenkin suostuu, niin välttämättä ei kannata odottaa häneltä aitoa sitoutumista asiaan.

 

\

\

\

Yleensä merkit on kyllä olemassa. Nainen on vain niin sokea ollessaan innoissaan lapsenteosta ja miehestä.

Kuinka moni on houkutellut pitkään miestä lapsen hankkimiseen... Tunnen itsekin aika monta. Sen sanon, että se EI KANNATA. Mies sanoo kyllä jossain vaiheessa "no joo sitten", mutta ei välttämättä tarkoita sitä että olisi yhtään mukana.

Ihan ajatuksena.

Voi juma mikä kommentti sulta! Mies! kyllä sitä k.ullia huljutellaan, mutta ei tuu sitten seuraukset mieleen. edelleenkin sama vanha kulunut klisee, lapsentekoon tarvitaan kaksi!

Siis eikö nimim. "Mä" harrasta seksiä muuta kuin lapsentekomielessä?

Minäkin olen huomannut tuon, että kyllä moni mies lopulta suostuu lapsen hankkimiseen, vaikkei oikeasti sitä haluaisikaan. Tottahan se on, että jos mies ei oikeasti ole halunnut lasta, ja painostuksen jälkeen siihen kuitenkin suostuu, niin välttämättä ei kannata odottaa häneltä aitoa sitoutumista asiaan.

Aivan.

Mä:lle - Miten niin "mikä kommentti". En tällä tarkoita todellakaan itseäni, sillä ei minua painosteta mihinkään lapsentekoon. Olen vaan sen niin monen monta kertaa sivusta katsoneena nähnyt kun näin käy. Siinä ei sitten yleensä käy hyvin.

Lapsentekoon tarvitaan aina kaksi, totta. Jos toinen kuitenkin suostuu vain kovan painostuksen takia, ei voi olettaa että hän on täysillä mukana jutussa.