V
vierailija
Vieras
alkaisitko parisuhteeseen miehen kanssa, joka hallitsisi kaikkea parisuhteessa ja yhteisessä kodissa, hänen mielensä mukaan eläisitte. kestäisitkö painostavaa ilmapiiriä? mies muuten ok.
No poikkeaahan tuo aika paljon normaalitilanteesta, jossa nainen päättää jokseenkin kaikesta kotiin kuuluvasta ja miehen tehtäväksi jää hankkia rahaa ja toteuttaa naisen unelmia.
Eli kysymys kuuluu, alkaisitko parisuhteeseen miehen kanssa, jonka kanssa on painostavaa olla ja jonka kanssa ei voi elää normaalisti - mitä silloin tarkoittaa se, että "mies muuten ok"? Jokainenhan on "muuten ok", jos heidän huonoja puoliaan ei oteta huomioon. Mutta koska ne pitää ottaa, niin tuollainen tyyppi ei ole "muuten ok".
Eli en alkaisi. Mitä tuollaisestakin suhteesta muka saisi paitsi stressin ja pahan olon...
Eli en alkaisi. Mitä tuollaisestakin suhteesta muka saisi paitsi stressin ja pahan olon...
En todellakaan, olen aivan liian dominoiva persoona itse. Mulle ei sovi ihminen jolla on huono itsetunto ja helposti alistettava, koska lyttäisin sen varmaan lopullisesti. Ei myöskään hallitseva tyyppi, koska sotisin sellaisen kanssa niin pahasti, että oltais varmaan putkassa jossain vaiheessa rauhottumassa...
V
vierailija
Vieras
ei halua näyttää muille suhteen todellista luonnetta tai pahaa kuvaa. on hyvä kokki, mutta keittiössä saa tehdä ruokaa vain mies.
V
vierailija
Vieras
En ikipäivänä! En missään tilanteessa. Jos aviomieheni muuttuisi tuon kaltaiseksi, ensin yrittäisin hankkia hänelle apua mutta jos se ei auttaisi, olisi se minulle syy erota. Raamatun opin mukaan nainen on se joka on haurain ja häntä on kunnioitettava ja kohdeltava hellin käsin. Minä en ymmärrä naista joka alistuu miehen tahtoon parisuhteessa vaan siksi että kyseessä on MIES.
Ehkä käsitykseni on väärä, koska olen perheeni ainoa nainen (äitini kuoli kun olin pieni). Isoveljet suojelivat minua, isäni kohteli minua kuin kuningatarta. Töissäni olen ainoa nainen. Samoin mminulla on mies ja kolme poikaa. Olen ollut aina vähän keskipiste, se joka häärää keittiössä, joka pitää huolen että koti on puhdas ja kaunis mutta kaupassa kauppakassit kantaa mies ja vanhempi poikani.
Ehkä käsitykseni on väärä, koska olen perheeni ainoa nainen (äitini kuoli kun olin pieni). Isoveljet suojelivat minua, isäni kohteli minua kuin kuningatarta. Töissäni olen ainoa nainen. Samoin mminulla on mies ja kolme poikaa. Olen ollut aina vähän keskipiste, se joka häärää keittiössä, joka pitää huolen että koti on puhdas ja kaunis mutta kaupassa kauppakassit kantaa mies ja vanhempi poikani.
No ei kai toi nyt enää nykymaailmassa ole normaalitilanne. Mun mummoni eli kotona ja hallitsi sitä ja isoisäni ansaitsi elannon. Äitini sen sijaan oli jo työelämässä. Kuten minäkin.
H
