No nyt! Samat asiat on pyörineet minunkin päässä viimeisen vuorokauden, kuin aloittajalla vuosia sitten.
Olemme naimisissa, ja meille syntyi vauva vasta muutama viikko sitten. Aikoinaan meillä oli pornosta puhe miehen kanssa, ja hän sanoi jättäneensä katselun kun menimme naimisiin, että hän ei sitä edes koe tarvitsevansa. Erään kerran alkusyksystä mies selaili Facebookia kun istuimme sohvalla, vilkaisin vain että mitä hän puuhaa huomatakseni että puhelimen näytöllä oli varsin rohkea kuva jostain hänen naispuolisista kaveristaan. Mies katsoi kuvaa hetken, ja selasi eteenpäin. Hetken päästä vilkaisin uudelleen, ja hän oli palannut tuijottamaan sitä kuvaa. Selasi kohta taas eteenpäin, ja kunnille kolmannen kerran vilkaisin niin hän oli taas palannut siihen samaan kuvaan. Tämä jäi kaihertamaan mieltäni ja otinkin sitten asian myöhemmin puheeksi. Sanoin että minulle on ihan ok jos hän katsoo "omissa touhuissaan" pornoa, kunhan ei vain katselisi kenenkään tuttujensa kuvia koska se tuntuisi todella pahalta. Tiedän että miehet katsovat pornoa (yleistetysti) ja sopivissa määrin se kai on normaalia. Hän totesi vain että ei hän mitään katso, ei hänen tarvitse. Ja asia jäi siihen.
Raskauteni viimeisten viikkojen aikana seksi oli käynyt todella vähiin, molemmilla olisi ollut haluja, minulla enemmän kuin miehellä. Erään kerran saimme niin hyvän riidan aikaiseksi että mies meni sohvalle nukkumaan. Jokin aika sen jälkeen näin kun hän alkoi googlaamaan jotain puhelimellaan, että hakuhistoriassa oli pornosivuja pari kappaletta. Pahoitin mieleni tosi paljon siitä. Miksi? En edes tiedä, syytin hormoneja ja huonoksi käynyttä itsetuntoani siitä. Koko ajan kasvava vauvamaha ei missään vaiheessa tehnyt minua iloiseksi, päinvastoin, tunsin olevani varsinainen norsu enkä pystynyt nauttimaan siitä.
Nyt, muutama viikko synnytyksen jälkeen aamutuimaan makoilemme sängyssä vielä peittojen alla ja koska puhelimeni oli laiturissa toisessa huoneessa, kysyin muitta mutkitta mieheltäni voisinko katsoa Googlesta onko kauempana oleva Siwa auki että voisi siellä piipahtaa kun menen vaunulenkille. Mies ei sanonut mitään, hitaasti vaan alkoi nousemaan sängystä ja pakeni puhelimensa kanssa vessaan. Tuli sieltä tovin päästä takaisin ja sanoi että ok, tuossa tuo on, en halunnut että näet koska tiedän että suutut, ojensi puhelimensa ja siellä näkyi Googlen hakuhistoria, kärjessä ties kuinka monta pornosivua. Hänellä uusi puhelin eikä ole opetellut tyhjentämään historiaa. Vedin aivan hirveät kilarit, koska todellakin tuntuu että minä siis en ole tarpeeksi hyvä, minä en kelpaa.
Kuulostaa omiinkin korviin aivan naurettavalta, hyvänen aika me olemme naimisissa, meillä on vauva, kuten mies itsekin sanoo niin ei hän olisi minun kanssa jos en hänen mieleensä olisi. Ilmeisesti raskauden myötä romuttanut itsetuntoni on melko hajalla edelleen, mutta en tiedä sitten onko tässä jotain muutakin. En edes tiedä kuinka usein mies oikeastaan pornoa katselee, onko hän valehdellut alun alkaenkin asiasta. Miksi se on niin kova paukku? Miksi loukkaannun niin verisesti tästä? En vain tajua, mutta oloni on kertakaikkiaan vaan äärettömän häpäisty ja loukattu.
