Mies ja masennus/huumeriippuvuus

[avuton]

Mistä sitä nyt aloittaisikaan... Päällepäin näytämme tavalliselta onnelliselta perheeltä, sillä en ole voinut puhua tästä kenellekkään. Mieheni on ja tulee aina olemaan huumeriippuvainen vaikka ei ole koskenutkaan aineisiin kohta 3 vuoteen, eikä aio koskeakkaan (toivon joka päivä). Itse en ymmärrä kun hän kertoo kaipaavansa ja tarvitsevansa ainetta joka päivä ja kuinka hän ei pysty toimimaan arkielämässä kuten muut, koska hänen kehonsa "tarvitsee" tätä ainetta toimiakseen normaalisti.

Osittain tiedän että tähän liittyy myös masennus. Hän on kokeillut eri lääkkeitä jotka ovat auttaneet jonkin aikaa mutta mitään täysin toimivaa lääkettä ei ole löytynyt. Hänen mielestä keskustelu ei auta ja varaamani lääkäriajat ovat turhia. Hän sanoo että mikään ei auta, ainoastaan se kirottu aine. Hänen tavoistaan huomaa, että jokin puuttuu, joku jota hän yrittää paikata tupakalla, työnteolla, seksillä ja ruoallakin. Hänen elämänsä, joka on täynnä sisältöä ei riitä.

Kuinka kauan tätä voi jaksaa? Sattuu niin paljon nähdä rakastettu näin alhaalla, tietäen etten voi thedä mitään, en yhtään mitään. Meillä on kaikki muuten hyvin ja toinen lapsikin tulossa. Mitä mä teen?

 

[alkuperäinen]

toi hymiö ei kuulu tonne, en tiiä mistä tuli..

 

[eräs saman kokenut]

Mistä sitä nyt aloittaisikaan... Päällepäin näytämme tavalliselta onnelliselta perheeltä, sillä en ole voinut puhua tästä kenellekkään. Mieheni on ja tulee aina olemaan huumeriippuvainen vaikka ei ole koskenutkaan aineisiin kohta 3 vuoteen, eikä aio koskeakkaan (toivon joka päivä). Itse en ymmärrä kun hän kertoo kaipaavansa ja tarvitsevansa ainetta joka päivä ja kuinka hän ei pysty toimimaan arkielämässä kuten muut, koska hänen kehonsa "tarvitsee" tätä ainetta toimiakseen normaalisti.

Osittain tiedän että tähän liittyy myös masennus. Hän on kokeillut eri lääkkeitä jotka ovat auttaneet jonkin aikaa mutta mitään täysin toimivaa lääkettä ei ole löytynyt. Hänen mielestä keskustelu ei auta ja varaamani lääkäriajat ovat turhia. Hän sanoo että mikään ei auta, ainoastaan se kirottu aine. Hänen tavoistaan huomaa, että jokin puuttuu, joku jota hän yrittää paikata tupakalla, työnteolla, seksillä ja ruoallakin. Hänen elämänsä, joka on täynnä sisältöä ei riitä.

Kuinka kauan tätä voi jaksaa? Sattuu niin paljon nähdä rakastettu näin alhaalla, tietäen etten voi thedä mitään, en yhtään mitään. Meillä on kaikki muuten hyvin ja toinen lapsikin tulossa. Mitä mä teen?

hei! mä olen käynyt läpi tuon saman, erottiin puolivuotta sitten,exä ei ole niin sanottu narkkari, käy töissä jne. ihan päällepäin normaali,kuitenkin pakko saada joka ilta jotain unilääkkeitä/rauhottavia, vetää piriä,extaasia sillon tällön,pari kertaa vkossa,pakko juoda joka ilta jne. ei myönnä et hänellä ois mitään riippuvuutta, kuulemma omasta halustaan niitä popsii..

 

[eräs saman kokenut]

Mistä sitä nyt aloittaisikaan... Päällepäin näytämme tavalliselta onnelliselta perheeltä, sillä en ole voinut puhua tästä kenellekkään. Mieheni on ja tulee aina olemaan huumeriippuvainen vaikka ei ole koskenutkaan aineisiin kohta 3 vuoteen, eikä aio koskeakkaan (toivon joka päivä). Itse en ymmärrä kun hän kertoo kaipaavansa ja tarvitsevansa ainetta joka päivä ja kuinka hän ei pysty toimimaan arkielämässä kuten muut, koska hänen kehonsa "tarvitsee" tätä ainetta toimiakseen normaalisti.

Osittain tiedän että tähän liittyy myös masennus. Hän on kokeillut eri lääkkeitä jotka ovat auttaneet jonkin aikaa mutta mitään täysin toimivaa lääkettä ei ole löytynyt. Hänen mielestä keskustelu ei auta ja varaamani lääkäriajat ovat turhia. Hän sanoo että mikään ei auta, ainoastaan se kirottu aine. Hänen tavoistaan huomaa, että jokin puuttuu, joku jota hän yrittää paikata tupakalla, työnteolla, seksillä ja ruoallakin. Hänen elämänsä, joka on täynnä sisältöä ei riitä.

Kuinka kauan tätä voi jaksaa? Sattuu niin paljon nähdä rakastettu näin alhaalla, tietäen etten voi thedä mitään, en yhtään mitään. Meillä on kaikki muuten hyvin ja toinen lapsikin tulossa. Mitä mä teen?

hei! mä olen käynyt läpi tuon saman, erottiin puolivuotta sitten,exä ei ole niin sanottu narkkari, käy töissä jne. ihan päällepäin normaali,kuitenkin pakko saada joka ilta jotain unilääkkeitä/rauhottavia, vetää piriä,extaasia sillon tällön,pari kertaa vkossa,pakko juoda joka ilta jne. ei myönnä et hänellä ois mitään riippuvuutta, kuulemma omasta halustaan niitä popsii..

 

[avuton]

hmm.. no ei paljoo lohduta et ootte eronnut mies kyllä myöntää riippuvuutensa ja sanoo ettei mikään siihen voi auttaa (ei edes aika) paitsi se aine.

 

[Ihmeellinen]

:hug:

http://www.paihdelinkki.fi/keskustelu/viewforum.php?f=2&sid=6f56baf30a84e0203a621480dda3bc90

Jos osasin oikein linkittää, niin tuolta löytyy vertaistukea ja monenlaisia tarinoita. Tsemppiä!

 

[mie kokenut samaa]

ja olen onneksi eronnut silloisesta pitkäaikaisesta suhteesta.Ei onneksi saatu aikanaan lapsia, kiitos siitä vaikka kova paikka oli silloin. Kamalaa katsoa vierestä, auttaa ja yrittää ymmärtää ja oma elämä pilalla. Huume riippuvuus yksi riippuvuus ja sit ku se jää niin monet muut riippuvuudet jää päälle tai korvautuu uudella riippuvuudella. Loppuiän saa olla varpaillaan ja aina jotain. Ei kiitos mulle ainakaan sellasta miestä sen verran rakastan itseäni ja oma elämä tärkeä. Mieti lapsias mis ne joutuu elää....!?

 

[Mielikki]

Mistä sitä nyt aloittaisikaan... Päällepäin näytämme tavalliselta onnelliselta perheeltä, sillä en ole voinut puhua tästä kenellekkään. Mieheni on ja tulee aina olemaan huumeriippuvainen vaikka ei ole koskenutkaan aineisiin kohta 3 vuoteen, eikä aio koskeakkaan (toivon joka päivä). Itse en ymmärrä kun hän kertoo kaipaavansa ja tarvitsevansa ainetta joka päivä ja kuinka hän ei pysty toimimaan arkielämässä kuten muut, koska hänen kehonsa "tarvitsee" tätä ainetta toimiakseen normaalisti.

Osittain tiedän että tähän liittyy myös masennus. Hän on kokeillut eri lääkkeitä jotka ovat auttaneet jonkin aikaa mutta mitään täysin toimivaa lääkettä ei ole löytynyt. Hänen mielestä keskustelu ei auta ja varaamani lääkäriajat ovat turhia. Hän sanoo että mikään ei auta, ainoastaan se kirottu aine. Hänen tavoistaan huomaa, että jokin puuttuu, joku jota hän yrittää paikata tupakalla, työnteolla, seksillä ja ruoallakin. Hänen elämänsä, joka on täynnä sisältöä ei riitä.

Kuinka kauan tätä voi jaksaa? Sattuu niin paljon nähdä rakastettu näin alhaalla, tietäen etten voi thedä mitään, en yhtään mitään. Meillä on kaikki muuten hyvin ja toinen lapsikin tulossa. Mitä mä teen?

Onko sulla nimimerkkiä täällä?voitas keskustella yksityisviesteillä!!!??
Ei kamalasti innosta näin julkisesti revitellä omaa elämäänsä,kun kohta joku "älypää" tulee helvetintuomioita viljelee!
Minä sekä mieheni ollaan ex-heroinisteja,kuivilla oltu kohta kymmenisen vuotta.Neljä lasta ja viides tulossa!
Voin kuvitella kuinka rankkaa sulla on sekä miehelläsi..se kuilu välissä mitä ei ymmärrä..kumpikaan teistä!!
Jos sulla ei nimimerkkiä,rekisteröidy ja pistä yv:tä!!Voisin kuvitella pystyväni antamaan sulle näkökulmaa jne. =)
Koitahan jaksaa!Sun Rakkaus on iso voimavara miehelles,voisin kuvitella että juurikin tuon takia jaksaa ja yrittää!sekä lapsen/lasten!Mutta se ON vaikeeta!(oletan tässä,että teillä suht hyvä suhde eikä miehes "ihan pohjilla"!?)
Ota yhteyttä! :hug: