A
Annukkalainen
Vieras
Onko joku muu törmännyt samaan asiaan, että mies haluaa toisen lapsen mutta minä en ole niin kovin innostunut, ainakaan vielä. esikoi´nen nyt 1v 8kk. hän on jo varmaan yli vuoden hokenut tasasin väliajoin, että eikö se toinen ole hyvä. Hän ei ymmärrä, kun koitan selittää että mä en jaksa vielä. Vaan kääntää asian niin että en halua toista ollenkaan. Mua kauhistuttaa se että olisin taas raskaana, joutuisin synnyttämään ja sit "pelkään" että jos imetän (esikoinen oli korvikeruokinnalla), niin vauvan kaikki syöttäminen on mun kontolla. Esikoisen kanssa mies auttoi yösyötöissä, ainakin viikonloppusin. Sit mies vielä esitti toiveen,e ttä hänestä ois hienoa että jos tulisi toinen lapsi niin esikoinenkin voisi olla sitten kotona. Hah....kylläpä mietitään äidin jaksamista. Siis mua alkaa jo rasittaa. Miten näistä tuntemuksista pääsee eroon.... Sillä kyllä mä joskus haluan vielä toisenkin lapsen. Sitä myös mies sanoo, kun mä olen jo niin VANHA, täytän tänä vuonna 34, että ei voi odottaa. Sitten mua surettaa niin mielettömästi se, että miten mä kerkeen antamaan huomiota esikoiselle. Tykkään pitää häntä paljon sylissä ja suukotella ja lueskella satuja jnejne. miltä hänestä tuntuu. Sit mä en pääsis enää kotoa mihinkään, yhden lapsen kanssa kun on voinut kuitenkin aika vapaasti liikkua. Siis mä olen varmaan vähän pöllö, mutta tältä sitä vaan tuntuu. Olenko mä ainut?