Mies haluaa lomailla yksin!

Tässä oli varmasti kyse siitä, että vaikka perheessä ollaan niin OSA rahoista voi olla omia. Sunkaltaisille mikään ei ole omaa ja aina jotenkin voidaan vedota että paremmin olisi kun neKIN rahat olis laittanut perheen tarpeisiin.

[QUOTE="mami";28685928]Ihanko omista viikkorahoistasi sääatit? Otatko lapsia mukaan? Onneksi oma mieheni tajuaa, että me ollaan perhe ja rahat yhteisiä. Ja ollaan reissattu niin yhdessä kuin erikseen, eikä kummankaan tarvitse "vinkua", kun ei ikinä pääse mihinkään. Puistattaa tuollaiset lompakon vartijat, joilla perse repeää kun vähän pitäisi kustantaa OMALLE PERHEELLE jotain![/QUOTE]

 

Ja kun se oma aika on kuitenkin myös minulle tärkeää, niin miksi en muka saisi omilla rahoillani lähteä johonkin, vaan minun pitäisi ne laittaa perheen kanssa oleiluun jonka kanssa oleilen jo melkein joka päivä muutenkin.

 

Oliko nyt kyse, että 4 viikosta mies lomailee yksin 3 viikkoa ja yhdessä 1 viikko? Vai toisinpäin, eli mies lomailee yksin 1 viikon ja te yhdessä 3?

3 viikkoa yhdessä on ihan tarpeeksi. Musta on ihan kohtuullista että viikon lomailee yksin, varsinkin kun teillä ei ole lapsia, joita täytyy ottaa huomioon. Kyllä mäkin saattaisin tehdä jonkun reissun yksikseni. Kun meillä on lapsi, on ihan luonnollista, että toinen lähtee pieneksi aikaa yksin tai kavereiden kesken reissuun, jotta lomalla ei tarvitsi herätä aina kuudelta ja mennä pienen lapsen ehdoilla.

 

Täh? VAIN kolme viikkoa yhteistä lomaa? Meillä on viikko ja hyvin pärjätään, toki miellä tällainen järjestely lapsen hoitokuvioiden takia. Relaa ap vähän, kyllä aikuiset ihmiset pystyvät viettämään lomaa omilla tahoillaan ja tuo 3 viikkoa yhteistä lomaa on paljon!

 

Tän on pakko olla taas provo.

Mutta kyllä sitä pitää ihmisen saada tehdä asioita ihan itsekseen tai kavereiden kanssa. Just vietin ihanat 3 päivää yksin kotona, kun mies ja lapset oli mummolassa ja mökillä. Nyt on akut taas ladattu ja mieli hyvä. Miehellä on omat reissunsa vuorostaan.

 

Tässä oli varmasti kyse siitä, että vaikka perheessä ollaan niin OSA rahoista voi olla omia. Sunkaltaisille mikään ei ole omaa ja aina jotenkin voidaan vedota että paremmin olisi kun neKIN rahat olis laittanut perheen tarpeisiin.

Jos olisit lukenut kommenttini, olisit huomannut että nimenomaan ne yhteiset rahat pelastavat meidät tuollaiselta tappelulta, että kuka saa mennä lomalle ja kuka ei. Pidän tärkeänä myös omaa aikaa, joten käymme sen takia reissuissa myös yksin. Aina ei todellakaan kiinnosta lähteä koko porukalla, vaan on mukava lähteä vaikkapa kavereiden kanssa. Sinunkaltaisesi ihmiset, jotka laskevat sentin tarkkuudella tasaosuudet, eivät tällaiseen kykene vaan aina pitää narista rahasta

 

[QUOTE="vieras";28685665]niin, onhan se ihan järkyttävän kauheaa jos aikuinen ihminen haluaa joskus olla ihan omissa oloissaan ja tehdä asioita ihan yksin.[/QUOTE]Näin on. Kyllä naisella pitää olla oikeus päättää missä ja milloin mies lomailee ja mitä tekee. Ei miehellä ole parisuhteeseen ja varsinkin avioliittoon lähdettyään MITÄÄN oikeutta päättää omista asioistaan tai omasta vapaa-ajastaan koska mieshän on naisen omaisuutta!

 

Moni nainen olisi onnellinen moisesta järjestelystä mikä -ap- "kohtalo" on.

 

Jos onnistuis meillä, että kumpikin saisi viikon omaa lomaa, eikä velvollisuuksia eläimistä tai lapsista, niin hihkuisin riemusta! Sehän olis ihan mahtavaa!

 

yhtälailla olisi emännällä ollut mahdollisuus kerätä rahaa matkalle, mutta päättää aina käyttää rahat johonkin muuhun, en minä näe tuossa mitään valittamisen varaa.

Joskus on koitettu sitäkin että kerätään yhdessä matkakassaa, mutta kummasti sitten sekin kassa vaan emännän toimesta tyhjenee ennen kuin on edes matkakohdetta katsottu.

Tuttu juttu ja tuttuja juttuja myös ne, että kerätään johonkin purkkiin vaikkapa 20€/vk. Itse tunnollisesti pistin, mutta muijan jäljiltä alkoi purnukkaan ilmestymään lappusia: "xxxx velka 20€, pistän myöhemmin" ja eihän niitä rahoja koskaan näkynytkään.

 

Niin mutta ei minulla ole mitään suunnitelmia että mitä sitä muka yksin tekisi. En osaa edes mennnä mihinkään eikä yksin viistsi. Voisin siirtää viimeisen viikkooni johonkin talvelle jos vain saa luvan.

Olet kyllä aika avuton, jos et itsellesi keksi kivaa yksin ollessasi. Käy rannalla, shoppaile, kampaajalla, kosmetologille. Mene jonnekin hotelliin pariksi päiväksi ja nauti ja törsää vaikka vähän rahaa. Käy sukuloimassa, tapaa kavereita ym....

 

Ei ole, mutta me ollaan oltu sen verran pitkään yhdessä että sitä saattais vaan olla ihan tyytyväinen viikon "rauhassaolosta"

 

[QUOTE="mami";28686014]Jos olisit lukenut kommenttini, olisit huomannut että nimenomaan ne yhteiset rahat pelastavat meidät tuollaiselta tappelulta, että kuka saa mennä lomalle ja kuka ei. Pidän tärkeänä myös omaa aikaa, joten käymme sen takia reissuissa myös yksin. Aina ei todellakaan kiinnosta lähteä koko porukalla, vaan on mukava lähteä vaikkapa kavereiden kanssa. Sinunkaltaisesi ihmiset, jotka laskevat sentin tarkkuudella tasaosuudet, eivät tällaiseen kykene vaan aina pitää narista rahasta [/QUOTE]
Ja mä taas ymmärsin viestistä #25, että jos olisi yhteiset rahat, niin kumpikaan ei ikinä matkustaisi yhtään minnekään, koska kirjoittajan vaimo käyttäisi rahat johonkin muuhun. Ts ko perheessä ainoastaan mies on kykenevä säästämään, vaimo humputtelee säästötkin. Mulla on aikoinaan (ennen lapsia) ollut poikaystävä, jonka kanssa elin hetken aikaa avoliitossakin, ja hän kuului sarjaan "sinun rahasi ovat minun rahojani". Jouduin säästämään "salaa sukanvarteen", koska tyypillä ei ollut pienintäkään ongelmaa pistää sekä omaa palkkaansa että mun palkkaani haisemaan

 

Mihin ihmeeseen tarvitsette yhteiset rahat jos niitä ette yhdessä käytä? Haluat vissiin kytätä miehesi rahan käyttöä sitä kautta?


[QUOTE="mami";28686014]Jos olisit lukenut kommenttini, olisit huomannut että nimenomaan ne yhteiset rahat pelastavat meidät tuollaiselta tappelulta, että kuka saa mennä lomalle ja kuka ei. Pidän tärkeänä myös omaa aikaa, joten käymme sen takia reissuissa myös yksin. Aina ei todellakaan kiinnosta lähteä koko porukalla, vaan on mukava lähteä vaikkapa kavereiden kanssa. Sinunkaltaisesi ihmiset, jotka laskevat sentin tarkkuudella tasaosuudet, eivät tällaiseen kykene vaan aina pitää narista rahasta [/QUOTE]

 

Lähde tyttöporukalla laivalle, tallinnaan tms...'
Miehen suunnitelmat saattaa muuttua...

 

Tuttu juttu ja tuttuja juttuja myös ne, että kerätään johonkin purkkiin vaikkapa 20€/vk. Itse tunnollisesti pistin, mutta muijan jäljiltä alkoi purnukkaan ilmestymään lappusia: "xxxx velka 20€, pistän myöhemmin" ja eihän niitä rahoja koskaan näkynytkään.

Ja eihän nämä matkarahat ole edes kaikki "ylimääräinen" jota saa kasaan, mutta kun mikään ei vaan riitä niin.. nauttikoot sitten niistä ikeakrääsistä ja muusta "tosi välttämättömästä"
Meillä on olkkarin mattokin vaihtunut tässä parin vuoden sisään jo ainakin kolmesti..

 

 

Vinkkinä vain, älä ainakaan rangu sitä palaamaan, teet kivoja juttuja itse töiden jälkeen omassa rauhassasi, mitä ikinä haluatkin ja kerrot myös MIEHEN SOITTAESSA että kaikki on hyvin jne.
Minun mies kun lähtee eräreissuille/pärräreissuille niin minä sille sanon että kuittaa vaikka tyhjällä viestillä että kaikki on ok kun on perille päässyt, mutta että minä en perään soittele vaan saa olla ihan rauhassa ja soittelee/viestittelee silloin kun itsellä mieli tekee

Olen aivan samoilla linjoilla. Viimeksi viikon moporeissulla olin kuulemma ainoa vaimo joka ei perään soitellut (toki siis yhteydessä lähes päivittäin oltiin, kun mies otti soitti tai viestitti). Loppupelissä mies oli sitten kuitenkin sitä mieltä, että ei ollut ihan varma, että oliko radiohiljaisuus minun puoleltani sitten kuitenkaan loistava vai huono juttu...

 

[QUOTE="Vieras";28685718]Ja se ei olisi epäreilua käytöstä toista kohtaa jos sä "määräisit" miehen pitämään lomansa silloin kun sulle sopii ja tekemään silloinKIN sun kanssa jotain?

Vittu mitä ahdistuvia ripustujia.

Valmistaudu avioeroon jos aiot vaatia mieheltäsi oman yksityisen elämän lopettamista.[/QUOTE]

no jo on hölmö vastaus,eikö se avo/aviopuoliso sitten kuulu siihen OMAAN yksityiseen elämään? siis on erikseen mun elämä ja meidän elämä...siis kaksi elämää? mä en hiffaa!!

onpa tosi kamalaa jos puoliso haluaa viettää lomansa oman rakkaansa kanssa. Mikä tätä nykysuomea vaivaa? ymmärrättekö että myös rakkaussuhde on kiintymyssuhde! kyllä niin on.

tuntuu että osa suomalaisista on niin tunnevammautuneita että tupakkariippuvuus on ihan jees ja alkooki saa käyttää, ja ja ja..mutta auta armias jos pitäs olla vähääkään riippuvainen kenestäkään ihmisestä niin johan se on niin helvetin hirveää!!! oikeesti?

Minä rakastan mun miestä ja välillä ollaan oltu 2,5kk kesälomalla ja vietetty lähes kaikki aika yhdessä, meillä on ollut ihanaa!

yhdessä vaiheessa lasten ollessa pieniä mä olin äippälomalla ja mies joutui terveysvaivojen takia 9kk sairaslomalle,joutu jättää vanhan työpaikan eikä saanut heti opiskelupaikkaa/uutta työpaikkaa niin oltiin sitte 1v 6kk lähes 24/7 yhdessä.. ku saatin lapset nukkuu juteltiin vielä pari tuntia niitä näitä ja nukahdettiin aina sylikkäin. Nautin siitä.. valitettavasti vanhempainvapaa loppui ja miehen sairasloma/työttömyys. Nykysellään vietetään todella vähän aikaa yhdessä koska työt vie leijonan osan hereillä olotunneista,ei meillä ole enään niin läheinen suhde.

jos joku kammoo läheisyyttä ja yhdessä oloa yms niin voi voi! vois ehkä tehdä jotain sille omalle emotionaaliselle estyneisyydelle! siitähä siinä on kyse pakko säilyttää itse kontrolli 100% eikä yhtään uskalleta luottaa toiseen,päästää tätä liian lähelle.

kyllä minäkin olisin sanaut ja saisin mennä ja tulla,mulle olis tarjolla seuraa joka päivällä,mun ei tarttis käydä ku koton nukkumassa,mutta minulle mieheni on myös paras kaveri,hänelle voi puhua ihan kaikesta.. viihdyn hänen kanssa kaikkein parhaiten,siksipä aika harvoin vietän aikaa muitte seurassa ja yötä en haluis olla erossa ollenkaan. toki joskus kaipaa aikaa yksin mutta kyllä siihe vähempi riittää ku viikko! yks ilta/päivä kuussa on minulle riittävä.. luojalle kiitos mieheni tykkää samoista asioista kuin minä. <3 täytyykin muistaa kertoa hänelle kuinka ihana hän on.


ap ymmärrän sua että oot pahastunut asiasta, eikä tunnu hyvältä. koeta kuitenkin keskustella asiallisesti siitä miltä sinusta tuntuu, älä syyttele/huuda/raivoa tms.. koska vaikka joskus loukattuna on houkuttelevaa pukea se että sattuu joksikin muuksi,niin sillä ajaa miestä vain kauemmaksi. Mä ymmärrän että otat asiasta itseesi,mutta asialla ei välttämättä ole mitään tekemistä sun kanssa.. joskus se on siitä ihmisen omasta päästä kiinni.

mun mies jätti mut joskus kun odotin vauvaamme, hän tuli kuitenkin takaisin,minä syytin tietysti itseäni miehen lähdöstä,mutta selvisi että hän oli masentunut,ei uskonut pystyvänsä olemaan hyvä isä ja mies..

mutta lopulta hän on ollut kaikki nämä vuodet maailman paras isä ja aviomies!

vähän toki eriasia.. koeta suhteuttaa ap..se on loppupeleis kuitenkin vain viikko(joo hyvä sanoo ku ite pystyy olee 1vrk erossa ja sitte iskee hirvee ikävä)

 

Tuttu juttu ja tuttuja juttuja myös ne, että kerätään johonkin purkkiin vaikkapa 20€/vk. Itse tunnollisesti pistin, mutta muijan jäljiltä alkoi purnukkaan ilmestymään lappusia: "xxxx velka 20€, pistän myöhemmin" ja eihän niitä rahoja koskaan näkynytkään.

Meillä taas mies on tuollainen "vippaaja" ja minua ottaa (välillä) päähän!

 

[QUOTE="vieras";28686081]Olen aivan samoilla linjoilla. Viimeksi viikon moporeissulla olin kuulemma ainoa vaimo joka ei perään soitellut (toki siis yhteydessä lähes päivittäin oltiin, kun mies otti soitti tai viestitti). Loppupelissä mies oli sitten kuitenkin sitä mieltä, että ei ollut ihan varma, että oliko radiohiljaisuus minun puoleltani sitten kuitenkaan loistava vai huono juttu... [/QUOTE]

Se on vain niin noloa kun ukkoporukalla saunotaan ja istutaan ja jutellaan (tai samaten akkaporukalla tietysti!) jos siellä jonkun siippa soittelee "Missä ootte, mitä teette, ketä siellä on, onko kivaa, onko ikävä" ja jatustaa omia tekemisiään puhelimessa vaikka se aika on tarkoitettu niille ystäville ja harrastuksille!

Tosiaan mieshän voi soittaa tai viestittää ihan milloin haluaa ja kyllä mä vastaan jos puhelimen äärellä olen.

 

mulla on mies joka tarvitsee tosi paljon fyysistä ja psyykkistä tilaa (yksin siis). Ymmärrän kyllä häntä jossain määrin ja mies kulkee omia polkujaan ja touhuaa omia juttujaan. Välillä vaan tulee kausia, jolloin mikään määrä yksinäisyyttä ei tunnu olevan tarpeeksi ja se on minulle raskasta.

 

Helgalle!
Kyllä, minun mies tuntee minun sisimpäni, luotan ja päästän niin lähelle henkisesti kuin on mahdollista. Mutta rakastan ja luotan niin paljon ettei meidän tarvitse viettää kaikkea vapaa-aikaa yhdessä. Me tykätään joskus olla myös eri teillä, se on ihana kun ikävä iskee ja sitten pääsee taas toisen kainaloon.

 

[QUOTE="helga";28686089]no jo on hölmö vastaus,eikö se avo/aviopuoliso sitten kuulu siihen OMAAN yksityiseen elämään? siis on erikseen mun elämä ja meidän elämä...siis kaksi elämää? mä en hiffaa!!

onpa tosi kamalaa jos puoliso haluaa viettää lomansa oman rakkaansa kanssa. Mikä tätä nykysuomea vaivaa? ymmärrättekö että myös rakkaussuhde on kiintymyssuhde! kyllä niin on.

tuntuu että osa suomalaisista on niin tunnevammautuneita että tupakkariippuvuus on ihan jees ja alkooki saa käyttää, ja ja ja..mutta auta armias jos pitäs olla vähääkään riippuvainen kenestäkään ihmisestä niin johan se on niin helvetin hirveää!!! oikeesti?

Minä rakastan mun miestä ja välillä ollaan oltu 2,5kk kesälomalla ja vietetty lähes kaikki aika yhdessä, meillä on ollut ihanaa!

yhdessä vaiheessa lasten ollessa pieniä mä olin äippälomalla ja mies joutui terveysvaivojen takia 9kk sairaslomalle,joutu jättää vanhan työpaikan eikä saanut heti opiskelupaikkaa/uutta työpaikkaa niin oltiin sitte 1v 6kk lähes 24/7 yhdessä.. ku saatin lapset nukkuu juteltiin vielä pari tuntia niitä näitä ja nukahdettiin aina sylikkäin. Nautin siitä.. valitettavasti vanhempainvapaa loppui ja miehen sairasloma/työttömyys. Nykysellään vietetään todella vähän aikaa yhdessä koska työt vie leijonan osan hereillä olotunneista,ei meillä ole enään niin läheinen suhde.

jos joku kammoo läheisyyttä ja yhdessä oloa yms niin voi voi! vois ehkä tehdä jotain sille omalle emotionaaliselle estyneisyydelle! siitähä siinä on kyse pakko säilyttää itse kontrolli 100% eikä yhtään uskalleta luottaa toiseen,päästää tätä liian lähelle.

kyllä minäkin olisin sanaut ja saisin mennä ja tulla,mulle olis tarjolla seuraa joka päivällä,mun ei tarttis käydä ku koton nukkumassa,mutta minulle mieheni on myös paras kaveri,hänelle voi puhua ihan kaikesta.. viihdyn hänen kanssa kaikkein parhaiten,siksipä aika harvoin vietän aikaa muitte seurassa ja yötä en haluis olla erossa ollenkaan. toki joskus kaipaa aikaa yksin mutta kyllä siihe vähempi riittää ku viikko! yks ilta/päivä kuussa on minulle riittävä.. luojalle kiitos mieheni tykkää samoista asioista kuin minä. <3 täytyykin muistaa kertoa hänelle kuinka ihana hän on.

ap ymmärrän sua että oot pahastunut asiasta, eikä tunnu hyvältä. koeta kuitenkin keskustella asiallisesti siitä miltä sinusta tuntuu, älä syyttele/huuda/raivoa tms.. koska vaikka joskus loukattuna on houkuttelevaa pukea se että sattuu joksikin muuksi,niin sillä ajaa miestä vain kauemmaksi. Mä ymmärrän että otat asiasta itseesi,mutta asialla ei välttämättä ole mitään tekemistä sun kanssa.. joskus se on siitä ihmisen omasta päästä kiinni.

[/QUOTE]

Ja sun kaaliinko ei mene, että myös yhteisessä elämässä voi olla elämä elämä siellä sisällä?

Rakkaussuhde antaa kumppanille vapauden, kiintymyssuhde on sairaus jos se ei salli AIDOSTI kumppanin omia juttuja.

Toisesta ihmisestä riippuvaisuus ei todella ole hyvä asia, ei ainakaan siinä tapauksessa kuten sulla ja AP:lla että poru tulee kun toisella on viikko omia juttuja.

Ja jos sä oot ollut 2,5kk kiinni miehessäsi ja on ollut kivaa, niin tsädäm!! Voitko kuvitella että kaikki ei ole kuinka sinä?


Sä oot selvästi traumatisoitunut jostakin, älä tyrkytä mielipiteitäsi siten faktoina tai edes kovin fiksuina. Kerro vielä miten saatanassa voidaan käyttää sanaa LOUKKAAMINEN jos ihminen haluaa olla yksin?

 

Mä elättelen toivoa, että mies lähtis lasten kanssa reissuun, kun on lomalla ja minä en enää ole

Ja tarviiko sitä nyt koko ajan jotain ohjelmaa olla? Voihan sitä viettää aikaa ihan muutenkin, jos oot päivät töissä ja vaan illat kotona.