Mies haluaa kyllä lapsen, mutta ei jaksa tms rakastella

[aamuyö]

Onkohan kenelläkään ollut seuraavanlaista ongelmaa? Vauva on molempien haaveissa ja myös mies tiedostaa, että vauva voi saada alkunsa vain tiettyyn aikaan kuussa. Ovulaation aikaan siis tulisi rakastella usein. Ongelma kuitenkin on, että jos miestä väsyttää kyseiseen aikaan hän ei halua rakastella eikä muutenkaan halua, että rakastelusta tulee liian suorituskeskeistä (eli tunnetta "nyt täytyy rakastella, koska on ovulaatio). Olen miettinyt itse, että tuo asiahan on omien korvien välissä, toki tuolloinkin rakastellaan koska rakastetaan toisiamme ja halutaan toisiamme,mutta myös siksi että vauvaa ei saada jos ei edes yritetä oikeaan aikaan.

Itseäni vaan pänniin suunnattomasti jos väsymyksen tai jonkun "teknisen suorituksen pelko" siirtää raskaaksi tulemisen yrittämistä taas seuraavaan kuukauteen. Ollaan kyllä yhdessä sovittu, että rakastellaan ovulaation aikaan usein ja mies on todennut, että suunnitelma on hyvä. Kuitenkin minä olen sitten se jonka "täytyy" tehdä aloite, mies on jotenkin passiivinen. Sanoin miehelle, että minua turhauttaa kun tunnen kehossani ovulaation ja sitten odotellaankin seuraavaan kuuhun, kun oikeina päivinä miestä väsyttää. Ja uskon, että väsymys on todellista, mutta ajattelen että jos lapsi halutaan niin silloin ei pitäisi aina väsymyksenkkän haitata. Mitä pitäisi tehdä??

 

[IhaNainen]

Mitäs jos et enää mainitse milloin sulla on ovulaatio vaan viettelet sen vaan oikeena päivänä? Saattais vähentää suorituspaineita. Tai voihan se olla että miehellä onkin mennyt pupu pöksyyn mutta ei kehtaa sanoa muuttaneensa mielensä?

 

[Huldasharks]

Kannattaa kokeilla tuota, ettei mainitse miehelle näitä ovulaatiojuttuja ollenkaan. Miehet eivät varmaankaan rakastellessa halua ajatella vauvoja. Harvassa taitaa sellaiset olla Kyllä niillä on muut itsekkäät asiat mielessä ja oma nainen.

Seuraavan kerran kun tiedät, että oviksen aika lähenee, niin koita järjestää miehelle joku kiva rentoutumis-ylläri tai koita järjestää niin, että rakastelettekin esim. aikaisin aamulla tms. Saa mieskin sitten hymyissä suin lähteä töihin.

Joillekkin miehille käy varmasti miehuuden päälle se, jos ei heti vauva ilmoitakkaan tulostaan.

 

[tatskattu]

aamuyö joko olet mun toinen persoona tai sitten mä oon niin hullu, et kirjottelen monella eri nimellä tääl Toi sun juttus oli suoraan mun päästä ja suusta. Tää kiertokin meni varmaan harakoille, kun miestä 'väsytti' jne. vaikka tiesi miksi olis 'pitäny' paneskella. Meillä tää on vielä miehen painostuksen tulos, että mulla on nyt vauvakuume... :headwall: Esikoisesta oon sanonu, ettei enää koskaan, yksi lapsi riittää PISTE. Noh, koskaan ei pidä sanoa ei koskaan...

 

[tatskattu]

*viel* meillä kun seksielämä on muutenki olematonta nii koittas nyt prkl ees ajottaa ne muutamat kerrat kk siihen ovikseen. Oisko liikaa pyydetty :'(

 

[Ambrosia85]

Toivottavasti teillä ei ole sama tilanne mitä mulla oli edellisessä.

Mies tiesi että lapsia haluan ja näytti vihreää valoa. Sehän oli parasta mitä tiesin; halutaan lapsi - ihanaa!!

Aikaa kului useampi kuukausi ja tajusin että seksiä oli ehkä joka kolmas viikko. Puhuin ja kysyin mikä on - ei kuulema jaksa. Oma käsi kyllä kelpasi.
Lopulta huomasin ettei suhde muutenkaan ole sitä mitä haluan. Ei ollut mitään yhteistä. Ei edes seksiä. Tein ratkasun ja lähdin suhteesta. Sattu - aivan saatanasti kun mun toiveet ja haaveet murskattiin, just kun pääsin niitä askeleen lähemmäs.

Oli mieskin paskana. Lupasi muuttua ja parantaa tapansa.
Yhteen ei palattu ja lopulta mies myönsikin sen, että oli itsekin ajatellut asiaa - haluaako olla yhdessä. Ei päivän polttavasti, mutta niin kuitenkin että mietti syitä miksi ollaan yhdessä.

Luojan lykky ettei lasta saatu alulle niistä vähäisistä sohasuista huolimatta.
Nykyään kuitenkin tiedän mitä on kunnon parisuhde missä rakastetaan ja missä molemmat haluaa oikeasti jälkikasvua.

Halit ja tsempit teille <3

 

[Miuski00]

Mä kerron nyt meistä aivan suoraan tässä ja sellaisessa muodossa, että toivon kaikkien osaavan suodattaa tekstin niin, että herneet menevät niihin perhanan soppapurkkeihin joita on tullut ostettua ja toinen herne etsii toistaan kattilassa

Eli meillä on kokemusta siitä miten pettymys nujertaa miehenkin. Tätä yhteistämme todella saatiin yrittää ja käyttää kaikki kikka kolmoset ja nussinneloset.
Sain alkuraskauden keskenmenoja, kuitenkin niin, että oltiin yhdessä jo ehditty hymyt jakamaan ja ajatus saatu sydämiin. Olen nähnyt miehen itkevän sisällään pettymyksestä, kun elämän hento alku vietiinkin meiltä. Joka kuukausi odotusta, joka kuukausi pettymystä ja sitten ei yhtäkkiä enää ollutkaan niin aktiivista makkarissa. No miksi? Suoraan sanottuna siksi, että sitä vain tietää, että nyt on laitettu kaikki aineet elämän mittaiseen soppaan ja silti...yli kiehuu ja palaa pohjaan. Mäkään en enää jaksanut olla innolla mukana projektissa. Se imi mehut.

Me saimme sen yhteisen, nyt yritetään toista. Eipä ole tärpännyt ei.....

Mä piilotin kalenterit ja kuumeilin täällä jossa näin kierron itse, mies ei tullut kurkkimaan, sovittiin asia. Leikittiin, että ei ole ovista ja lopetettiin yrittäminen. Nautittiin viinilasillisia iltaisin silloin tällöin, syötiin ihan megaepäterveellisesti nauttien 23 aikaan kebabia jne ja usein ei todellakaan jaksanut persusta nostaa, saati sitten, että olisin voinut vaatia miestä töihin, kun itsekin olin ähkyssä. Oltiin jo pääsemässä tutkimuksiin, kun poikapa ilmoitti tulostaan... on nyt kohta 3v, rasavilli

Ja saiko tästä kukaan mitään irti.... jaa´a, mutta mäpä sain mutista tekstiksi sen mitä olen tässä viimeisen kuukauden taas kerran mietiskellyt. Kiitos siskot!

 

[tatskattu]

:hug: hienoja kirjoituksia

 

[mymosa]

Meillä mies tekee 10h-> 2 vuorotyönä, eli väsynyt on usein. Ja ymmärrän sen, en ikinä vois laittaa vauvan yrittämistä sen väsymyksen edelle. Harmittaahan se, mutta minkäs teet. Eikä myöskään vielä asuta yhdessä, joten pitää aina kertoa miehelle jos ovis on viikolla

Ehdottaisin myös, että et kerro miehelle oviksista tms mitään. Vaan "viettelet" miehen muuten vain petipuuhiin. Kyllä multakin seksihalut katoaa jos tulee tunne, että nyt on pakko.

 

[tatskattu]

meillä mies tekee 12-14h yötyötä--- se aiheuttaa väsymystä joo, mut jos mä nukun yöt ja se päivät niin missä hemmetin välissä sitä muuten panee, ku sillon, ku poika päikkäreillä... Tai sopii toivoa, että ovis tapahtuis miehen satunnaisena vapaapäivänä :|

 

[Aawatar]

Mulla helpotti puhuminen ihan hirveästi.

Olin mielessäni kans järjestänyt tuon "väsyttää työpäivän jälkeen version" ja toisaalta version "olen liian päällekäyvä tärppipäivinä". Pyörittelin niitä mielessäni ja mieli oli tietenkin maassa. En tiedä miksi niitä pyörittelin, en ollut saanut niihin edes minkäänlaista pohjaa mieheltäni. Olin ne vain kehittänyt mielessäni.

Sitten puhuttiin tai minä puhuin ja itkin. Mutta mun ihana mies kertoi, että tämä on yhteinen projekti ja hän ei voi tietää milloin olisi ne parhaat päivät, joten hänelle ne pitää jotenkin osata kertoa. Onko se sitten viettely tai suora kehoitus, sen sitten päättää itse tilanteen mukaan. Aluksi en löytänyt sanoja, millä kertoa miehelle, että nyt olisi SE aika. Johtunee varmaan siitä, että emme muutoinkaan ole kovinkaan aktiivisia. Oviksen aikaa meidän mittapuullamme pitää olla yli-aktiivinen. Mutta kaikkeen tottuu, toivottavasti. Alussahan me tämän projektin kanssa olemme, menossa vasta yk2, mutta minua kyllä helpotti puhuminen, jottei turhaan mene kierrot hukkaan.

Viikko-puolitoista vielä ja sitten meillä sovitaan taas vauvantekotreffit :heart:

 

[tatskattu]

Mä taas taidan koittaa ollaa ns.yliaktiivinen pitkin kuuta niin mies ei sitte ehkä tajuu yhdistää sitä ovikseen. Ja kiva raportoida tänne, mut miehellä on välil vaikeuksii saada, varsinkin jos on stressi... ja ei varmaan stressaa yhtään, ku mä kinuun simppoja sisääni :ashamed: