Mies haluaa eron ja mä en enää jaksa

Mies ilmotti viikko sitten ettei enää halua jatkaa yhdessä. Koko elämältä putos pohja.
Kävin eilen lääkärissä kun unet ja ruokahalu katos. Sain mirtazapia nukahtamiseen ja mielialaan. Auttoi kyllä nukkumaan.

Huomenna pääsen depressiohoitajan juttusille.

Miten tästä pääsee yli? Mies ei antanut muuta selitystä kuin ettei jaksa meitä enää. Ihmettelen miks ei. Meillä on oikeesti menny hyvin eikä me tapella ku pikku asioista joskus.

Nyt pelko, viha, suru ja katekruus nostaa päätään. Pelkään miten pärjään 4 lapsen kanssa yksin. Olen vihainen miehelle että saattaa tehdä näin. Itken vähän väliä kun en halua erota miehestäni. Ja se katkeruus.. on sillä miehellä helppoa kun sen ei tarvitse aloittaa kaikkea alusta. Ei tarvi muuttaa eikä pärjätä lasten kanssa yksin

Itsesyytökset lamaannuttaa. Mikä mussa on vikana? Miks mies ei halua liiton eteen? Kauhee tunekuohu. Oikee sekametelisoppa.

Miten tässä pitää itsensä kasassa?

 

Miehen ei ehkä tarvitse muuttaa mutta miksi mies ei joutuisi pärjäämään lasten kanssa yksin vuorollaan?

 

[QUOTE="Jutta";22681114]Miehen ei ehkä tarvitse muuttaa mutta miksi mies ei joutuisi pärjäämään lasten kanssa yksin vuorollaan?[/QUOTE]

Tuskin usein lapsia ottaa kun tekee niin paljon töitä. Sen teki jo selväksi ettei missään nimessä halua lapsia erossa itselleen.

 

Mä harvoin sanon, mutta mitäs jos tässä tilanteessa laitatte lapset puoliksi? Eli vuoronperää vaihdatte lapsia niin että molemmat joutuu jakamaan kasvatusvastuun? Tuntuu hiukan kohtuuttomalta että sinä jäisit kokonaan lasten kanssa.

 

Tuskin usein lapsia ottaa kun tekee niin paljon töitä. Sen teki jo selväksi ettei missään nimessä halua lapsia erossa itselleen.

No onpa kiva iskä :|

 

Kuulutteko johonkin herätysliikkeeseen?

 

Tuossa tilanteessa miehellä ei ole oikeutta sanoa, ettei halua lapsia. Herra on hyvä ja ottaa lapset vaikka vuoroviikoin itselleen, ja järjestää työnsä sen mukaisesti.

 

mä en ymmärrä miksi pitää tehdä noin monta lasta, jos ei niitä jaksa.... sori....
olen pahoillani apn puolesta, mut mä olen aina ajatellut, et haluan niin monta lasta mihin mun omat rahkeet riittää, enkä laskelmoiden kenenkään apuihin...

 

Kuulutteko johonkin herätysliikkeeseen?

Öö..ei.

 

Kuulostaa erittäin raukkamaiselta ajatus, että mies vain heittää sinut ja lapset ulos ja nostaa kätensä pystyyn vedoten töihin tms. Ehdottomasti vastuuta miehelle enemmän. Aluksi lapset vaikka kokonaan hänelle, koska ero on näin kova shokki sinulle. Sitten jaatte hoitovuorot molempia tyydyttävällä tavalla.

 

[QUOTE="vieras";22681190]mä en ymmärrä miksi pitää tehdä noin monta lasta, jos ei niitä jaksa.... sori....
olen pahoillani apn puolesta, mut mä olen aina ajatellut, et haluan niin monta lasta mihin mun omat rahkeet riittää, enkä laskelmoiden kenenkään apuihin...[/QUOTE]

Kuulostaa oudolta. Siis se, että ajattelet lastesi isää apuna etkä toisena vanhempana jolla on lapsista tismalleen yhtä suuri vastuu kuin sinulla.
Toisaalta taas ymmärrän erittäin hyvin.

 

[QUOTE="vieras";22681190]mä en ymmärrä miksi pitää tehdä noin monta lasta, jos ei niitä jaksa.... sori....
olen pahoillani apn puolesta, mut mä olen aina ajatellut, et haluan niin monta lasta mihin mun omat rahkeet riittää, enkä laskelmoiden kenenkään apuihin...[/QUOTE]

Itse olen lapseni tähänki asti hoitanut. Ja jaksan jatkossaki. Lähinnä tarkoitan miten jaksan ilman sitä omaa rakasta. Ja miten jaksaa aloittaa kaiken alusta.
Mulla ei oo koskaan ollu läheisiä kuka lapsia joskus ottaisi.

 

Kurja tilanne ap.
Itse taas olen tilanteessa että toivon miehen tekevän saman aloitteen kun sun miehes,mä en vaan kykene tekeen sitä päätöstä.
Jään vaikka loppuelämäksi yksin tuon lapsen kanssa,mutta tää elämä imee jokaikisen pienenkin elämän ilon ja mehut musta.

 

Itse olen lapseni tähänki asti hoitanut. Ja jaksan jatkossaki. Lähinnä tarkoitan miten jaksan ilman sitä omaa rakasta. Ja miten jaksaa aloittaa kaiken alusta.
Mulla ei oo koskaan ollu läheisiä kuka lapsia joskus ottaisi.

no juu, sen jaksamisongelman todellakin ymmärrän
mulla on niin rakas mies, että varmaan kuolisin jos hän ilmoittaisi lähtevänsä tosta vaan.. eikö sun miehes pidä teidän lapsista, vai miksi hän ei halua lapsia ollenkaan itselleen?? kummallista... mun mies ei ikinä luopuisi lapsista, sen on ilmoittanut jo ennen ku lapsia edes suunniteltiin meidän perheeseen...

 

Mies ei voi sanoa noin että ei halua lapsia. hei haloo. Ihan 50% on hänenkin lapset, joten herran on hyvä ja ottaa lapset vuoroviikoin luokseen ja piste. Töitä tekee muutkin yh-isät joten se ei ole mikään syy!!! Olisin nauranut varmaan päin naamaa miehelleni jos noin sanoisi. Helppohan niitä lapsia on tehdä, mutta kyllä niistä otetaan myös vastuu eron tullessa. Meillä varmaan ainoa asia josta meillä tulisi hirveä riita erossa olisi lapset, koska kummallekin meille ne on niin mielettömän tärkeitä. Muulla ei niin väliä.

 

Talo missä asutaan on miehen isän, joten mus oikeus tästä päättyy. Koko suku asuu reilun 300km päässä ja mietin sinne muuttoa, eihän mulla täällä oikein ole ketään.

Hankala on lapsia vuorotella noin pitkän matkan päästä.

En kestä edes ajatella miten tästä voi lapsille kertoa. Menen lasten kanssa jouluksi äitini luo, siellä koko suku. Saa sentään olla pari päivää ajattelematta tilannetta ja yrittää nauttia joulusta.

 

Kuulostaa oudolta. Siis se, että ajattelet lastesi isää apuna etkä toisena vanhempana jolla on lapsista tismalleen yhtä suuri vastuu kuin sinulla.
Toisaalta taas ymmärrän erittäin hyvin.

eiku nimenomaan en ajattele lasteni isää apuna, vaan lasteni isänä jolla on tosiaan yhtä suuri vastuu lapsista kuin mullakin, muttei tulis mieleenkään koskaan sanoa, että lastenhoito ois mulle joku työ, niinku joku kotiäiti aina joskus sanoo.. tää on mun elämä ja mä itse rakennan siitä sellaisen kuin meidän perhe haluaa

 

[QUOTE="vieras";22681254]eiku nimenomaan en ajattele lasteni isää apuna, vaan lasteni isänä jolla on tosiaan yhtä suuri vastuu lapsista kuin mullakin, muttei tulis mieleenkään koskaan sanoa, että lastenhoito ois mulle joku työ, niinku joku kotiäiti aina joskus sanoo.. tää on mun elämä ja mä itse rakennan siitä sellaisen kuin meidän perhe haluaa [/QUOTE]

En yhtään ymmärrä, miten tämä liittyy ketjun aiheeseen.

 

[QUOTE="pöh";22681250]Mies ei voi sanoa noin että ei halua lapsia. hei haloo. Ihan 50% on hänenkin lapset, joten herran on hyvä ja ottaa lapset vuoroviikoin luokseen ja piste. Töitä tekee muutkin yh-isät joten se ei ole mikään syy!!! Olisin nauranut varmaan päin naamaa miehelleni jos noin sanoisi. Helppohan niitä lapsia on tehdä, mutta kyllä niistä otetaan myös vastuu eron tullessa. Meillä varmaan ainoa asia josta meillä tulisi hirveä riita erossa olisi lapset, koska kummallekin meille ne on niin mielettömän tärkeitä. Muulla ei niin väliä.[/QUOTE]

Eipä sen miehen niitä ole pakko ottaa mikään laki siihen ei velvoita.

 

Ensinnäkin mies ei voi noin vain kieltäytyä ottamasta lapsia itselleen. JA se pidä huoli et jos mies ei ole väkivaltainen lapsia kohtaan että joutuu myös ne ottamaan. Vaikka kahden viikon jaksoissa taikka viikon. <riippuu niin siitäkin minkä ikäisiä lapsenne ovat.

JA vieraalle voisin sanoa että kyllä se mies on ollut tekemässä niitä lapsia ihan samalla lailla ku nainenki et yhteisiä ne on. Elä tule tänne kyselemään et miksi tehnyt noin monta lasta. JA eihän neljä ole edes paljon.

Todennäkösesti miehesi on löytänyt uuden naisen ja tämän vuoksi ei halua lapsia häiritsemään omaa uutta elämäänsä. Mutta soronoo...kun hänen on pakko kantaa vastuunsa. Ei niitä siemeniä ihan huvikseen viskellä vastuuta kantamatta.

Ota ilo irti lapsistasi ja rakenna onma hyvä elämä. Et sinä tuollaisella miehellä mitään tee.

 

[QUOTE="vieras";22681237]no juu, sen jaksamisongelman todellakin ymmärrän
mulla on niin rakas mies, että varmaan kuolisin jos hän ilmoittaisi lähtevänsä tosta vaan.. eikö sun miehes pidä teidän lapsista, vai miksi hän ei halua lapsia ollenkaan itselleen?? kummallista... mun mies ei ikinä luopuisi lapsista, sen on ilmoittanut jo ennen ku lapsia edes suunniteltiin meidän perheeseen...[/QUOTE]

Rakastaa kyllä lapsia, mutta ei hänestä koskaan ole ollut yksin pärjääjäksi. Niin se vaan on. Miehen haukkumislinjalle en lähde. Rakastan kuitenkin vielä liikaa, ja maailmanlopulta tää ero tuntuukin. Muuten mies on kyllä meistä vastuuta kantanut ja on hyvä isä.

 

En yhtään ymmärrä, miten tämä liittyy ketjun aiheeseen.

varmaankin sillä että ap mietti, että miten hän pärjää neljän lapsensa kanssa?

 

Miten mies voi sanoa, että ei omia lapsiaan jaksa?? Hyvin hämärää...suoroastaan outoa. Ei kai kukaan isä joka on ollut lapsen kanssa ihan vauvasta asti voi vaan ottaa ja lähteä. Tunneside jne. ei se noin vain voi haihtua. En usko jos ei jostain täysin psyykkisesti sairasta yksilöstä ole kyse.

 

Yleensä täällä menee että ukkolle ei lapsia ja elatukset vain mutta nyt on miehen pakko ottaa lapset

 

Miten täällä tuntuu olevan paljonkin miehiä jotka vain lähtevät suhteesta ilman että mitään varoitusmerkkejä on ollut ilmassa, ongelmia tms.?

Ap, eikö tosiaan ole mennyt ollenkaan huonosti pidemmän aikaa, jotain suuria ongelmia ollut?

Usein kolmas osapuoli voi liittyä tuollaisiin yhtäkkisiin lähtöihin. Ap:lle voimia! Selviät kyllä vaikka elämä on hetkellisesti kaaosta ja itkua. Ihmettelen kyllä millainen on lastesi isä jos ilman selityksiä, ilman suurta kunnon syytä hylkää puolisonsa ja lapsensa..