Mies epäavarma tunteistaan 3 kk tapailun/seurustelun jälkeen - annanko olla?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Eli olen tapaillut erästä miestä noin 3 kk, en ole varma onko tämä nyt sitten jopa seurustelua ei olla sovittu tarkemmin. Kun näemme mies on tosi ihana haleja ja pusuja on paljon, huomioi, puhuu tulevaisuudesta ja olen tavannut hänen kavereitakin. Mies pitää yhteyttä ja haluaa nähdä ja meillä on mukavaa yhdessä.

Ongelma on kuitenkin alusta asti ollut se, että mies ei ole ollut varma onko hänen tunteensa riittävän voimakkaita. Hänellä ei ole ollut vakavia suhteita (ikää yli 35), mutta kuulemma on miettinyt, kun tässä ei ole nyt ollut sitä alkuhuumaa, mitä joskus nuoruuden ihastuksissa on ollut. Nyt olemme olleet tämän miehen kanssa siis pitkään ystäviä, ennen kuin suhde alkoi jotain tunteetkin on edennet rauhallisesti.
Kysyin tyytyykö hän nyt vaan minuun, koska ei ole muutakaan. Kuulemma ei, koska huonon suhteen olisi saanut aikaisemminkin.

Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella, teot ja sanat ovat nyt tosi ristiriitaisia, ja vieläpä "väärin päin". Yleensähän tulee sanoja mutta ei tekoja, nyt taas teot viestivät vakavammasta, mutta puhuu epävarmudesta. Mitä ihmettä teen? Kannattaako vaan luovuttaa ja etsiä miestä joka oikeasti on varma tunteistaan? Vai odotella vielä?
 
Mä en ymmärrä tuollaista kuukausien tapailua. Kyllä me miehen kanssa olimme oikeastaan melkein heti kunnolla yhdessä. Ei mitään tapailua ja pähkäilyä, että onko tämä nyt seurustelua ja onko tunteet minkälaiset. Yhteen muutimme alle vuoden seurustelun jälkeen :D Olemme nykyään naimisissa.
 
No siis pahintahan tässä on se että mun mielestä olemme "kunnolla" yhdessä. Okei, mulla on lapset vuoroviikoin, ja näemme näissä rajoissa (en halua vielä miestä heille esitellä), mutta joka toinen viikko näemme usein, yövymme yhdessä jne. Siis teemme kaikke mitä yleensäkin parisuhteessa tehdään, on paljon hellyyttä ym ja puhumme tulevaisuudesta. Ja sitten kun kysyn suoraan että mitä tuntee MUA kohtaan niin ei osaakaan vastata :(
 
Jos mies haikailee ensihuuman perään, niin voit olla varma, että kun joku nainen vie häneltä tosissaan jalat alta, niin sinä jäät kuin nalli kalliolle. Minä en jatkaisi tapailua miehen kanssa, joka ei ole palavasti rakastunut minuun tai en ainakaan laskisi tulevaisuuden suunnitelmia kovin pitkälle tällaisen miehen varaan. Voihan sitä tietenkin paremman puutteessa hetken aikaa hengailla kahdestaan, kuten mieskin tuntuu nyt tekevän.
 
Jos mies haikailee ensihuuman perään, niin voit olla varma, että kun joku nainen vie häneltä tosissaan jalat alta, niin sinä jäät kuin nalli kalliolle. Minä en jatkaisi tapailua miehen kanssa, joka ei ole palavasti rakastunut minuun tai en ainakaan laskisi tulevaisuuden suunnitelmia kovin pitkälle tällaisen miehen varaan. Voihan sitä tietenkin paremman puutteessa hetken aikaa hengailla kahdestaan, kuten mieskin tuntuu nyt tekevän.
Niin varmasti olet oikeassa :( hirmu pahalta kyllä tuntuu kokea, että on jotenkin riittämätön. Ehkä pitäisi vaan kerätä voimia riuhtoa itsensä irti tästä, ennen kuin mies löytää parempaa seuraa.
 
Niin varmasti olet oikeassa :( hirmu pahalta kyllä tuntuu kokea, että on jotenkin riittämätön. Ehkä pitäisi vaan kerätä voimia riuhtoa itsensä irti tästä, ennen kuin mies löytää parempaa seuraa.


Ei hätää, et ole ainoa. Mutta nyt päätät vain että pystytkö olemaan vain kaveri, vai satutatko itseäsi myöhemmin. Olen samassa tilanteessa lähestulkoon, ja kyllä asia on niin että tuo mies jää itse kuin nallikalliolle. Treffitkin on uuden kanssa tässä pian :) Onneksi on turha olla ainakaan mustasukkainen kun ei kerran kelvannut. Voihan hänkin ihan hyvin löytää uuden "joka vie jalat oikeasti alta" jo tänään.
 
Niin varmasti olet oikeassa :( hirmu pahalta kyllä tuntuu kokea, että on jotenkin riittämätön. Ehkä pitäisi vaan kerätä voimia riuhtoa itsensä irti tästä, ennen kuin mies löytää parempaa seuraa.

Et sinä välttämättä ole riittämätön, kaikkien kohdalla kemiat eivät vain osu molemminpuolisesti yhteen. Oikeastaan aika harvoin on niin, että tunne on molemminpuolinen. Useimmin taitaa ihastukset olla enemmän yksipuolisia ja toinen jää kylmäksi tai ainakaan tunteiden vahvuus ei ole samaa luokkaa.
 
Mä en ymmärrä tuollaista kuukausien tapailua. Kyllä me miehen kanssa olimme oikeastaan melkein heti kunnolla yhdessä. Ei mitään tapailua ja pähkäilyä, että onko tämä nyt seurustelua ja onko tunteet minkälaiset. Yhteen muutimme alle vuoden seurustelun jälkeen :D Olemme nykyään naimisissa.
Pakkohan se on vaan jatkaa tapailua vaikka sitten kuukausitolkulla jos ja kun mies ei tiedä aletaanko seurustella vai ei. Yleensähän se nimenomaan on se mies joka ei osaa päättää. Ehkä haluaa vain tapailla odotellessaan sen oikean naisen osumista kohdalle.
 
Nii. Etköhän sää jo tiedä vastauksen.

Haluatko itse tyytyä? Haluatko itse tyytyä suhteeseen jossa tiedät ettei mies koe mitää Erikoista?
Koetko itsekään??? Jännittääkö sua tapaamiset...? Onko sitä oikeaa seksuaalista kemiaa??
Vai mahdatko nyt itsekin vaan enempi nauttia läheisyydestä ja välittämisestä..?

Voittehan te sellaistakin suhdetta viettää, ei siinä ole mitään pahaa. Se on täysin sallittua.
Sulla on väärä kuvitelma jos luulet että vaihtoehdot on joko sinkku tai täyttä huumaa ja naimisiin.
Voidaan myös olla aikuisia, rehellisiä, ja vain nauttia seurasta, läheisyydestä ja ystävästä.
 
Mä en ymmärrä tuollaista kuukausien tapailua. Kyllä me miehen kanssa olimme oikeastaan melkein heti kunnolla yhdessä. Ei mitään tapailua ja pähkäilyä, että onko tämä nyt seurustelua ja onko tunteet minkälaiset. Yhteen muutimme alle vuoden seurustelun jälkeen :D Olemme nykyään naimisissa.
No jos pääsee tapaamaan korkeintaan joka toinen viikko muutaman tunnin tai pari päivää niin kyllä siinä muutama kuukausi saattaakin mennä.
 
No jos pääsee tapaamaan korkeintaan joka toinen viikko muutaman tunnin tai pari päivää niin kyllä siinä muutama kuukausi saattaakin mennä.

Riippuu tietenkin molempien elämäntilanteista kuinka pääsee toista tapaamaan. Vierailija111 ei vielä tuossa vaiheessa tiennyt lapsista tai vuoroviikoista kun ap ei niistä mitään aluksi maininnut. Vasta vierailija111 viestin jälkeen selvisi nuo. Moni saattoi luulla ap:n olevan lapseton.
 
Jos oikeasti kolmen kuukauden seurustelun jälkeen haet jo konsultaatiota parisuhteeseesi idioottien ja trollien kansoittamalta uusfeministiseltä nettifoorumilta, niin miehen kannattaisi juosta karkuun ja helvetin lujaa, taakseen katsomatta.
 
Niin tosiaan, olethan sinäkin täällä.
Ihanko itse keksit tuon kommentin?

Vakavasti puhuen, jos aloittaja on aikuinen ihminen tai ainakin kuvittelee olevansa sellainen, niin nyt on peiliin katsomisen paikka. Mikä perkele siinä on, että moni nykynainen oksentaa nettifoorumille täysin älyvapaan mielipidekyselyn sen sijaan, että edes yrittäisi miettiä tilannettaan itse omilla aivoillaan ja objektiivisesti edes hetken? Miten laiska ja ajattelematon voi ihminen olla?

Kolme vitun kuukautta jajo ollaan uusfemakoiden nettifoorumilla rääkymässä. Clinger crazy alert.
 

Yhteistyössä