N
NtiKesäheinä
Vieras
Olen ihmeissäni ja surullinen - kaiken piti olla selvää, olemme rakastuneita, toisillemme oikeat - mies kosi ja aloimme miettiä häitä. Tein pari vaihtoehtoista juhlapaikkavarausta ja soitin kirkkoherranvirastoon vihkiajoista (minulla enemmän aikaa tällaiselle, mies eri tavalla kiireinen töissä).
Esitin miehelle vaihtoehdot ja kerroin, että kirkkokin olisi vielä vapaana suunnitellulle ajankohdalle. Yhtäkkiä ei löydykään sopivaa aikaa puhua häistä, suunnitelmat jäivät alustavien varauksien asteelle. Kun yritän ottaa asian puheeksi ajankohta on väärä, hetki huono tai vastaus : "eikö voida mistään muusta puhua?". Emme me muuta teekään kuin puhumme muista asioista.. Mitä te tekisitte tässä tilanteessa? Tekisi mieli vaieta asiasta ja katsoa mitä tapahtuu, ottaako mies sen puheeksi vai "unohdetaanko" se vain? Painostanut en ole missään vaiheessa, vaan ottanut neutraalisti asian puheeksi, luullen että se on mitä molemmat haluamme.
En ole hössöttäjä enkä "päivä prinsessana" -tyyppiä ollenkaan. Olen aikuinen 3-kymppinen ihminen, jolle tärkeintä on mennä rakastamani miehen kanssa naimisiin - juhlat on toisarvoinen seikka. Sanoinkin miehelle, että jos hääjuhla ahdistaa, niin mennään maistraatissa naimisiin ja lähdetään johonkin ihanaan reissuun kahden.
Olen tosi pettynyt ja surullinen, tämänhän piti olla tähän astisen elämäni iloisinta ja onnellisinta aikaa. Toisaalta suututtaa ja tekisi mieli sanoa, että olen JO niin loukkaantunut, että parempi siirtää koko juttua..
Esitin miehelle vaihtoehdot ja kerroin, että kirkkokin olisi vielä vapaana suunnitellulle ajankohdalle. Yhtäkkiä ei löydykään sopivaa aikaa puhua häistä, suunnitelmat jäivät alustavien varauksien asteelle. Kun yritän ottaa asian puheeksi ajankohta on väärä, hetki huono tai vastaus : "eikö voida mistään muusta puhua?". Emme me muuta teekään kuin puhumme muista asioista.. Mitä te tekisitte tässä tilanteessa? Tekisi mieli vaieta asiasta ja katsoa mitä tapahtuu, ottaako mies sen puheeksi vai "unohdetaanko" se vain? Painostanut en ole missään vaiheessa, vaan ottanut neutraalisti asian puheeksi, luullen että se on mitä molemmat haluamme.
En ole hössöttäjä enkä "päivä prinsessana" -tyyppiä ollenkaan. Olen aikuinen 3-kymppinen ihminen, jolle tärkeintä on mennä rakastamani miehen kanssa naimisiin - juhlat on toisarvoinen seikka. Sanoinkin miehelle, että jos hääjuhla ahdistaa, niin mennään maistraatissa naimisiin ja lähdetään johonkin ihanaan reissuun kahden.
Olen tosi pettynyt ja surullinen, tämänhän piti olla tähän astisen elämäni iloisinta ja onnellisinta aikaa. Toisaalta suututtaa ja tekisi mieli sanoa, että olen JO niin loukkaantunut, että parempi siirtää koko juttua..