Mies ei tee lainkaan kotitöitä!

mä en jaksa edes enää valittaa miehelle siitä että hän ei tee kotihommia. Joskus tekee ruuan tai siivoaa keittiön, se riittää mulle. Mä teen ihan mielelläni kotihommat itse. Mies saa sitten tehdä isännän hommat =)

 

onpas laiskoja jätkiä. vinkkaa anopille, ettei oo tainnu kotikasvatuksessa olla ollu hurraamista.

Juu, on kyllä anopillekin tullut sanottua, ettei mies oikein tee mitään ja että olis suuri helpotus jos se ottais vastuun vaikka edes saunan pesusta tai JOSTAIN edes, että mulla olis joku osa-alue täällä kotona mistä mun ei tarvitsisi huolta kantaa. Mutta minkäs teet kun appiukko on kaiketi samanlainen.

 

mä teen kyllä ihan -no,en mielelläni- mutta teen kuitenki,siis kaikki kotityöt. toissapäivänä alko kyl jurppii ku juuri olin saanu tiskattua (vihaan tiskaamista ja mies tietää sen) ja taas oli varmaan 10 likasta lautasta ja 20 likasta lasia ku joka jumalan huikalle pitää ottaa uus lasi jne |O "mun tiskiä" siin oli 2lautasta,1haarukka ja muki. aloin sit tekee ruokaa ja ku olin kattamas pöytää,tajusin ettei oo puhtaita haarukoita |O
huusin sit miehelle olkkariin et eihän tääl oo puhtaita haarukoita ja meinasin saada slaagin ku mies sano et hän voi tiskata
mut itku pitkästä ilosta,tarkotti et voi tiskata meille haarukat :headwall: :headwall: :headwall: :headwall: :headwall: :headwall: :headwall: :headwall: :headwall: :headwall:

 

Olen oikeasti miettinyt eroakin asian takia, koska en halua olla kotipiikana seuraavat 40 vuotta... Aloin tänään miettiä, että mitä mä tästä meidän suhteesta oikein saan, sillä mies ei juurikaan huomioi mua missään asiassa.

sen vaan sanon, että älä tosissaan hukkaa elämääsi ihan väärän miehen kanssa. itellä meni vuosia hukkaan katellessa väärää miestä. löysin tosin sitten oikean, että jospa sittenkin ajoitus oli ok. voimia.

Onhan se niinkin, että jos ei ole täysin tyytyväinen, niin mitä sitä elämäänsä hukkaamaan... Toisaalta tiedän, etten haluaisi olla kenenkään muunkaan kanssa, sillä mies on kotityö-asiaa lukuunottamatta sellainen, jollaisen olen aina halunnutkin. Ja periaatteessa olen avioeroa vastaan (lukuunottamatta pettämisiä ja hakkaamisia, mutta niitä ei meidän suhteessa ole), mutta silti aina tasaisin väliajoin mietin että olisko kuitenkin järkevämpää elää erillään.

 

ja pääsen taas aiheeseen: kasvattakaa nyt prkl näistä meidän pojistamme vähän aktiivisempia JA tule suosittelemaan omille pojilleni ensin yksin asumista ja sitten vasta jonkun mimmin kanssa. jaksan siis patistaa poikiani siivoamaan.

 

Olen oikeasti miettinyt eroakin asian takia, koska en halua olla kotipiikana seuraavat 40 vuotta... Aloin tänään miettiä, että mitä mä tästä meidän suhteesta oikein saan, sillä mies ei juurikaan huomioi mua missään asiassa.

En yhtään ihmettele, että tulee tuollaisia ajatuksia. Tulis mullekin.

 

ja pääsen taas aiheeseen: kasvattakaa nyt prkl näistä meidän pojistamme vähän aktiivisempia JA tule suosittelemaan omille pojilleni ensin yksin asumista ja sitten vasta jonkun mimmin kanssa. jaksan siis patistaa poikiani siivoamaan.

Tätä tosiaan yritän oman poikamme kasvatuksessa korostaa: ei ole naisten ja miesten töitä, vaan tehdään kykyjen mukaan YHDESSÄ ja TASAPUOLISESTI ettei toisen taakka kasva mahdottomiin mittoihin. Ei ole reilua, jos mies saa kotityöt kuitattua sillä, että korjaa auton pari kertaa vuodessa ja naisen pitää kuitenkin tiskata, siivota, pyykätä, kokata joka helvatan päivä!

 

Mun mies tekee kaikkia kotitöitä, mutta ruanlaitosta hän vastaa pääosin yksin meidän huushollissa. Mä sitte taas ehkä siivoilen enemmän. Mutta mun mielestä kotityöt kuuluu molemmille, onhan kyseessä molempien koti. Vaikka toinen olisikin kotona päivät niin ei voi olettaa toisen voivan asua kuin hotellissa. Aikuisen ihmisen pitää ottaa vastuuta omasta asumisestaan ja kodistaan.

 

Niin se meilläkin oli, vaan ei ole enää . Olin välillä pitkiäkin aikoja lakossa jne, vaan ei auttanut... sitten auttoi kun etsin kämpän itselleni ja lapsille ja lähdin mies tajusi viimein mistä kenkä puristaa... Ja silloin mies oli sentään työttömänä, hakkasi päivät ja yöt läpeensä konettaan vaan :headwall: . ½vuotta asuttiin erillään ja mies vain viikonloppuisin kävi, sittemmin palattiin saman katon alle... varsinaista eroa ei siis tehty eikä harkittu...

Ai että joku muukin on päätynyt käyttämään kovia otteita tässä asiassa. Itsekin olen tähän aihepiiriin liittyvien juttujen vuoksi kerran tehnyt samalla lailla...

 

Kannattaa seuraavalla kerralla "siivota" oikein urakalla :ashamed:

Mä kyllä näytin teille jo sillä eilisellä aloituksellani esimerkkiä.... etkö ole nähnyt sitä? B)

 

No sinähän teet "töitä" 24h/vrk ja mies sen normaali työvuoron. Eihän se noin voi mennä että nainen hoitaa kaikki hommat. Minä menisin lakkoon jos mies tuollainen olisi. Anna itse pestä pyykkinsä ja tehdä ruokansa. Korjaat vain omat ja lapsen tavarat paikalleen.

 

ei meilläkään mies tee mitään kotihommia |O sanoo vain että ne on naisten hommia :headwall: oon sata ja tuhat kertaa ruikuttanu ja valittanu tästä asiastahälle,mutta ei mee jakeluun vaikka kuinka takois |O |O

samoin (HUOKAUS). en jaksa enaa kinata enka huuta. se ukko viela osaa niin jannasti JOKA kerta kaantaa asian niin etta jaan haavi auki ihmettelemaan miks ma ylipaataan edes kysyin, vaikka miten pienen asian pyytaisin.

olenkin jo alkanu tottua ajatukseen ettet se edes kuulu miehen hommiin, vaikka mun oma isa aina osallistui kotihommiin kun kummatkin oli toissa. mies kyl maksaa kaikki laskut mut kun tulee kotiin niin juo vaan kahvia ja polttaa tuoakkaa omassa huoneessaan. sielta sitten huutelen sita kylvettamaan lapsia.

on sanonu ettei pyyhi keittion poytia eika siivoa eika tee muitakaan kotihommia koska ei tykkaa :headwall: sanoo etta jos en itse tee niin palkataan siivooja. mut sita ukko ei tajua ettei siivoojaa voi palkata KOKO ajaks. ei sen takia ettei jakseta poytaa pyyhkia eika korjata vaatteita ja leluja paivittain.

 

Kun eräänä päivänä jo vuosia sitten suivaannuin asiasta,että minä olen kuin kodinhoitaja,joka hoitaa kaikki hommat kotona(silloin olin töissä) keskustelimme vakavasti asiasta.
Listasin paperille kotona toistuvasti tehtävät kotityöt:ja ruksasin mitkä minä hoidin...eli melkeinpä kaikki...(tietty lampunvaihdot ym sähköhommat tai koneiden korjaukset isi hoitaa)Ja sitten sanoin,että valkkaa edes 2-3 sellaista työtä mistä hän ottaa vastuun ja myös hoitaa ne. Taisi valita astianpesukoneen täytön ja tyhjennyksen, imuroinnin (sen viikon toisen,ei niin tarkan imuroinnin, ja mattojen tamppauksen. Mä ruksautin sille vielä lakanoiden vaihdon.
No just astianpesukoneen täyttää ja tyhjentää moitteettomasti,eli mä en oikeastaan tee sitä ollenkaan,vaikka nykyisin olen päivät kotona.
Mut kaikkea muuta tekee jos käsken,HUOM pyyntö ei tehoa,vaan käsky.Ja näin hän on itse sanonut,että ei ymmärrä mistään oikuttelusta ottaa vihjeitä vaan hänelle pitää sanoa suoraan. Samaa sanoi mun isä aikoinaan,että hänelle pitää käskeä tekemään homma,muuten hän ei ymmärrä sitä tehdä.Ovatpa nii yksinkertaisia nuo miehet

 

ei meilläkään mies tee mitään kotihommia |O sanoo vain että ne on naisten hommia :headwall: oon sata ja tuhat kertaa ruikuttanu ja valittanu tästä asiastahälle,mutta ei mee jakeluun vaikka kuinka takois |O |O

samoin (HUOKAUS). en jaksa enaa kinata enka huuta. se ukko viela osaa niin jannasti JOKA kerta kaantaa asian niin etta jaan haavi auki ihmettelemaan miks ma ylipaataan edes kysyin, vaikka miten pienen asian pyytaisin.

olenkin jo alkanu tottua ajatukseen ettet se edes kuulu miehen hommiin, vaikka mun oma isa aina osallistui kotihommiin kun kummatkin oli toissa. mies kyl maksaa kaikki laskut mut kun tulee kotiin niin juo vaan kahvia ja polttaa tuoakkaa omassa huoneessaan. sielta sitten huutelen sita kylvettamaan lapsia.

on sanonu ettei pyyhi keittion poytia eika siivoa eika tee muitakaan kotihommia koska ei tykkaa :headwall: sanoo etta jos en itse tee niin palkataan siivooja. mut sita ukko ei tajua ettei siivoojaa voi palkata KOKO ajaks. ei sen takia ettei jakseta poytaa pyyhkia eika korjata vaatteita ja leluja paivittain.

Kuulostaa todella ikävältä
Miksi alistut moiseen? Onko tuollainen enää normaalia elämää? Uhraat itsesi miehesi eteen; mieti muisteletko vanhana tätä elämääsi onnellisena???

 

Sama ongelma meillä, riidelty asiasta ties kuinka kauan, mutta millään konstilla ei tunnu mikään muuttuvan. Eroa olen minäkin pohtinut, mutta onko teidän mielestänne kotitöihin osallistumattomuus syy erota?? Ja onko tämä todella vain itse aiheutettua? Vinkkejä kaipailen siis myös Jaksuja ap:lle sekä muille samassa tilanteessa rämpiville... :hug:

 

Sama ongelma meillä, riidelty asiasta ties kuinka kauan, mutta millään konstilla ei tunnu mikään muuttuvan. Eroa olen minäkin pohtinut, mutta onko teidän mielestänne kotitöihin osallistumattomuus syy erota?? Ja onko tämä todella vain itse aiheutettua? Vinkkejä kaipailen siis myös Jaksuja ap:lle sekä muille samassa tilanteessa rämpiville... :hug:

On. Ainakin omalla kohdallani, jos mikään mitä teen tai sanon ei saa miestä liikauttamaan eväänsä. En ole kenenkään piika. Jos meillä kerran laskujen maksu jakaantuu tasan, niin miksi kotihommat kuuluisivat vain mulle? (en kyllä katsonut niiden kuuluvan yksin mulle silloinkaan, kun hoidin kotona yhteistä lastamme).

 

Toiset miehet on passattu kotona ihan piloille. Myös minun mieheni oli, mutta kun muutettiin yhteen, loppui se passaus. Minähän en äidiksi miehelleni rupea! Enkä kotiapulaiseksi. Alun tappeluiden jälkeen, laitoin seinälle siivousvuorolistan, josta voimme aina tarkistaa kummanko viikkosiivousvuoro kulloinkin on. Homma toimii yllättävän hyvin! Tosin aina välillä joudun yhä muistuttamaan, että siivota pitäisi nyt eikä kuukauden päästä...

 

Mulla on sama tilanne kuin ap:llä, paitse etten ole raskaana. Mutta mua ei haittaa ollenkaan... teen kotityöt ja välillä pihatöitäkin, enkä näe siinä mitään pahaa. No, ehkä olen vähän outo. :/

 

Arvatkaapa miks mä pistin äijän pihalle??? Nyt se sit ettii asuntoo itelleen. Kova kohtalo, ku joutuu hoitaa oman huushollin... :kieh:

 

No mä sanoisin, että on sitä naisissakin vikaa. Kun on alettu seurustelemaan, on monilla nuorilla naisilla kamala tarve näyttää kuinka hyviä ja päteviä kodinhoitajia ovatkaan. Ja sekös miehille passaa. Varsinkin, jos mies on kotona saanut kaiken kuin Manu illallisen.

Sitten kun tulee lapsia ja vuodet vierivät, on naisen enää 10-vuotisen liiton jälkeen turha parkua, kun mies ei edelleenkään tee mitään. Jos nainen on itse koko liiton ajan mahdollistanut miehen lorvailun tekemällä kaiken ja korjaamalla miehen jäljet.

 

Hommien määrä riippuu tietysti asunnosta ja lasten määrästä, mutta meillä siis kolmio ja yksi, kolmikuinen lapsi. Mulle ei tulis mieleenkään lykätä imuria miehen käteen kun se tulee duunista (on raksalla) kotiin yhdeksän tunnin työpäivän jälkeen. Mua oikein hävettää välillä miten helpolla mä pääsen, esim tänään oon tehnyt kotihommia pari tuntia (ei tarvi enempää tehdä, kun päivittäin tekee), nukkunut parin tunnin päikkärit tytön kanssa ja ollut tunnin kävelyllä kauniissa ilmassa. Lisäksi olen leikkinyt tytön kanssa = makoillut lattialla ja nauranut tytön kanssa, kuunnellut musiikkia ja tanssinut. Kohta teen ruuan. Mies ei tosiaan tee kotitöitä, omat pyykkinsä pesee ja suurpiirteisesti omat jäljet korjaa. Mutta toisaalta mies kyllä maksaakin lähes kaikki laskut ja on todella huomioonottava ja ihana minua kohtaan.

 

Ei meilläkään mies tee kotitöitä, mutta tuo hyvin rahaa kotiin ja maksaa laskut, joten en valita