Mies ei suostu toiseen lapseen.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "pettynyt"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

"pettynyt"

Vieras
Aikoinaan kun menimme yhteen halusi kaksi lasta mutta ainokainen oli aika vaikea vauvana.Oli koliikkia,refluksia,huonosti syövä ja nukkuva.Ja raskausaikakin oli vaikea.Jouduin olemaan viikkoja pakkolevossa ja osan aikaa sairaalassa.Nyt ainokainen on 4,5v ja kinuaa sisarusta mutta mies ei siihen halua ryhtyä.Olen vuosia puhunut asiasta miehelle mutta mielipide ei muutu.Mitä pitäisi tehdä?ollaan molemmat melkein 40v.
 
[QUOTE="vieras";27679830]Ei mitään. Jos haluat toisen lapsen ja mies ei niin ei siinä ole vaihtoehtoja kuin joko vaihtaa miestä tai sun mielipiteen tulee muuttua.[/QUOTE]

Tässä iässä miehen vaihtaminen ei ole helppoa,pitäisi löytää niin nopeasti sitten uusi mies.
 
[QUOTE="pettynyt";27679825]Aikoinaan kun menimme yhteen halusi kaksi lasta mutta ainokainen oli aika vaikea vauvana.Oli koliikkia,refluksia,huonosti syövä ja nukkuva.Ja raskausaikakin oli vaikea.Jouduin olemaan viikkoja pakkolevossa ja osan aikaa sairaalassa.Nyt ainokainen on 4,5v ja kinuaa sisarusta mutta mies ei siihen halua ryhtyä.Olen vuosia puhunut asiasta miehelle mutta mielipide ei muutu.Mitä pitäisi tehdä?ollaan molemmat melkein 40v.[/QUOTE]

ei meilläkään suostunut edes puhumaan toisen lapsen hankinnasta.
meillä ollut aina ehkäisynä kondomi. Yhden ainoan kerran kun sitten oltiin ilman kumia, pamahdin tietenkin raskaaksi:).
Plussatestin tehtyäni soitin heti miehelle ja ukon ensikommetti oli että
jaa, ootko ihan varma? Yhtään ei kuitenkaan tuntunut miestä raskautuminen loppujen lopuksi harmittavan.
 
[QUOTE="vieras";27679842]ei meilläkään suostunut edes puhumaan toisen lapsen hankinnasta.
meillä ollut aina ehkäisynä kondomi. Yhden ainoan kerran kun sitten oltiin ilman kumia, pamahdin tietenkin raskaaksi:).
Plussatestin tehtyäni soitin heti miehelle ja ukon ensikommetti oli että
jaa, ootko ihan varma? Yhtään ei kuitenkaan tuntunut miestä raskautuminen loppujen lopuksi harmittavan.[/QUOTE]

Meillä myös ehkäisynä kondomi mutta eipä mies sitä unohda edes pikku hiprakassa.On hyvin tarkka ehkäisystä.
 
[QUOTE="pettynyt";27679836]Tässä iässä miehen vaihtaminen ei ole helppoa,pitäisi löytää niin nopeasti sitten uusi mies.[/QUOTE]

Eikä ole takeita siitä, että uusi mies haluaisi lapsen.

Mä olen ollut samassa tilanteessa ja samassa iässä. Tosissani en edes ajatellut miehen vaihtoa, eihän sitä loppupeleissä tiedä millaisen ukon olisi saanut vai olisiko saanut minkäänlaista. En olisi myöskään halunnut hajottaa sen olemassa olevan lapsen perhettä. Olen vuosien varrella sopeutunut ajatukseen, ettei meille toista lasta tule. Vaikkakin vähän haikein mielin.
 
[QUOTE="pettynyt";27679836]Tässä iässä miehen vaihtaminen ei ole helppoa,pitäisi löytää niin nopeasti sitten uusi mies.[/QUOTE]

Ja miksi ylipäänsä pitäisi erota/vaihtaa, jos suhde on muilta osin toimiva? Ja onhan se sen lapsen isä, hyvänen aika. Minusta kokonaisuus on tärkeämpi.

Itse en ymmärrä näitä miehen vaihtajia, jotka rikkovat kodin ja ryhtyvät uuteen suhteeseen vain siksi, että saisivat sen viidennen tms. lapsen. Jotenkin hullua. Eikö kokonaisuus ja onnellinen perhe ole kuitenkin tärkeämpi kuin se, montako kertaa pääsee lisaääntymään. Kun kuitenkin on sen kerran jo päässyt.
 
Alkuperäinen kirjoittaja typerää;27679972:
Ja miksi ylipäänsä pitäisi erota/vaihtaa, jos suhde on muilta osin toimiva? Ja onhan se sen lapsen isä, hyvänen aika. Minusta kokonaisuus on tärkeämpi.

Itse en ymmärrä näitä miehen vaihtajia, jotka rikkovat kodin ja ryhtyvät uuteen suhteeseen vain siksi, että saisivat sen viidennen tms. lapsen. Jotenkin hullua. Eikö kokonaisuus ja onnellinen perhe ole kuitenkin tärkeämpi kuin se, montako kertaa pääsee lisaääntymään. Kun kuitenkin on sen kerran jo päässyt.

No en tietenkään tämän takia miestä vaihda.On vaan haikeaa kun lapsi ei saa koskaan sisaruksia.
 
sminusta tämä on vähän turha kysymys. se vaan on niin että jos ei puhumalla houkuttelu ajatukseen auta niin sitten asia on hyväksyttävä, kepulikonsteja kun ei voi käyttää.
 
mä en edes tekis toista lasta jos mies "suostuisi" siihen taivuttelujen ja itkujen jälkeen. Tosin mä en edes taivuttelis ja itkis, sen verran osaan kunnioittaa toista ja toisen mielipiteitä. Sen pitää olla yhteinen tahto.
 
Miten aina löytyy näitä, että lapsilukutoiveet ei kohtaa miehen kanssa. Eikö siitä ole puhuttu jo ennen kun suhde on muuttunut vakavaksi, että mitkä on kummankin toiveet. Tietenkin mieli voi muuttua, mutta jos oikein rakastaa toista ihmistä, niin eikö sen vuoksi ole sitten valmis tekemään mitä vaan. Onko se aina miehen yksinoikeus päättää lapsiluvusta? Oma mielipiteeni on se, että näistä asioista täytyy pystyä avoimesti keskustelemaan ja näkemään asiat molempien näkökannalta. Minusta se on pienempi myönnytys mieheltä suostua lapsen tekoon, kuin nainen joutuu hautamaan vauvahaaveensa. Paljon suurempi elämänmuutos se lapsensaaminen naiselle on. Joten neuvoksi tähän asiaan sanoisin, että miehen kanssa täytyy vain pitää erittäin vakava keskustelu aiheesta. Keskustelussa pitää käydä läpi molempien näkökannat perinpohjaisesti ja myös pystyä kuuntelemaan miten toinen näkökantansa perustelee. Sitten pitäis miettiä kummalle se nyt on isompi asia ja kumpi on valmis tekemään myönnytyksen. Jos mies on ehdottomasti sillä kannalla, että ei enään lapsia, niin vähintäänkin miehellä tulisi silloin olla jotain korvaavaa suunnitelmaa hyvitykseksi naiselle. Esim. otetaan koiranpentu, lähdetään pariksi kuukaudeksi kiinaan, saat suorittaa jatko-opintoja tms. (nämä nyt on tyhmiä esimerkkejä). Mutta jotain pitäis olla miehellä tarjota siihen tilalle. Ja lopuksi voisi sopia, että jos esim vuoden päästä toisesta edelleen tuntuu että ei pääse vauvatoiveesta yli vaan elämä on menossa pilalle sen takia että ei saa lasta, pitäisi miehen kyllä tehdä se myönnytys. Ei voi olla niin itsekästä miestä, että pysyisi niin tiukasti kannassaan vaikka toisella olisi miten paha olla. Tämä on minun mielipiteeni tähän asiaan.
 
Nro.lle 14 oli puhuttu kun suhde meni vakavaksi että tehdään 2 lasta sitten kun mies näki mitä elämä on haastavan lapsen kanssa hän pyörsi puheensa.Mies ei muuta mielipidettään on jo vuosia asiasta keskusteltu ja erittäin vakavia keskusteluja käyty.
 
Niinkuin yllä kirjoitin, mielestäni miehen pitäis pystyä tekemään asiassa myönnytys siinä vaiheessa, jos tämä tilanne on jatkunut jo kauan ja nainen ei vaan pääse elämässä eteenpäin ja elämänilo ym häviää. On se jo sen verran vakavaa silloin, että sitten on miehessä vikaa jos ei taivu päätöksessään ja semmoisen lemppaisin itse siinä vaiheessa aika nopeesti. Sitäpaitsi lapset ei ole samanlaisia. Vaikka esikoinen oli haastava voi seuraava lapsi olla hyvinkin helppo ja tyytyväinen tapaus.
 
[QUOTE="kkk";27695374]Niinkuin yllä kirjoitin, mielestäni miehen pitäis pystyä tekemään asiassa myönnytys siinä vaiheessa, jos tämä tilanne on jatkunut jo kauan ja nainen ei vaan pääse elämässä eteenpäin ja elämänilo ym häviää. On se jo sen verran vakavaa silloin, että sitten on miehessä vikaa jos ei taivu päätöksessään ja semmoisen lemppaisin itse siinä vaiheessa aika nopeesti. Sitäpaitsi lapset ei ole samanlaisia. Vaikka esikoinen oli haastava voi seuraava lapsi olla hyvinkin helppo ja tyytyväinen tapaus.[/QUOTE]

En tämän syyn takia viitsi rikkoa lapselta perhettä etenkään kun en tiedä löytäisinkö enää miestä kenen kanssa tehdä lasta.
 

Yhteistyössä