Mies ei mene testeihin

Tilanne on aika kinkkinen.. Ollaan nyt 2 vuotta yritetty lasta tuloksetta. Epäsäännöllisten kiertojen vuoksi hakeuduin reilu vuosi sitten tutkimuksiin, ja PCO löytyi. Pudotin ohjeen mukaan painoa ja menin uudelleen gynelle, kun mitään ei kuulunut. Sain Metforemit käyttöön saman tien ja miehelle lähete siemennesteanalyysiin. Kerroin tilanteen miehelle saman tien, lähetteen saannista on nyt vuosi eikä hän ole vieläkään käynyt testissä.

Onko muita, joiden miehet haluavat lapsen mutta eivät testeihin? Onko paikalla miehiä, jotka ovat olleet samassa tilanteessa? :'(

 

Hei.
En tiedä auttaako vastaukseni sinua, mutta meillä on ensikäynti yksityiselle ensiviikolla ja päätös lähteä hoitoihin tehtiin viime kesänä. Mieheni ei ole kovinkaan innoissaan siitä että hän "joutuut" näytteen antamaan mutta tässä hänen mietteitään asiasta: "sinähän ne rankimmat jutut joudut kokemaan, niin hoidoissa kuin mahdollisen raskaudenkin aikana. Eiköhän tästäkin yhdessä selvitä ."
Tsemppiä teillekin, toivottavasti pääsette pian hoitoihin.

 

Kiitos fenix! Tsemppiä teillekin On vaan aika turhauttava olo kun hän ei saa mentyä testiin, vaikka tietää että minussa(kin) on "vikoja" löytynyt. Eikä suostu keskustelemaan asiasta..

 

Olen pahoillani tilanteestanne .
Toivottavasti miehesi ymmärtää että toiminnallaan tai kieltäytymisellään hän saattaa estää teitä pääsemästä hoitoihin. Toivon että löydätte keskusteluyhteyden, jotta asia selviäisi ja pääsette asioissa eteenpäin .

 

Ikävä tilanne :hug: onko mies kuitenkin muuten ollu innolla mukana lapsen hankinnassa? Aattelin että jos taustalla on epävarmuutta siitäkin haluaako lasta sittenkään niin paljon..
Kyllä miehen pitäs ymmärtää että lapsen hankinta on yhteinen asia ja molempien ois toimittava sen eteen, myös sillon vaikka apujakin tarvitaan, ja jos hoitoihin lähdetään niin niihin pitäs olla miehenkin sitoutunu. Mitä mieltä se sitten hoidoista on, kun niissäkin tarvis tulla ns. "vetäseen purkkiin"?
Hankalaahan se on jos toinen ei halua edes keskustella asiasta ollenkaan mutta jos hoitoihin lähtee, niin pitäähän sun voida luottaa että mies on niissä myös täysillä mukana ja tulee paikalle kans sillon kun tarvii, muuten siitä aiheutuu helposti ylimäärästä ja piinaavaa lisästressiä, niinkun noi hoidot ei muutenkin ois jo tarpeeks stressaavia.. nimim. kokemusta on.. mullehan kävi lopulta sitten niin että kesken hoidon mies kieltäytykin tulemasta 3. punktioon, mikä johti tietenkin välittömästi eroon.

 

Kiitos tuesta!
Kyllä mulla on sellainen käsitys että hän edelleen lasta haluaa, siitä puhutaan kuitenkin. Vakavampaa keskustelua ei synny mun yrityksistä huolimatta. On vaikeaa, kun itse syön Metforemia ja kärsin sen takia vatsavaivoista, haluan kuitenkin syödä niitä kun ovulaatio ilmeisesti tapahtuu? Mies ei sano mihinkään juuta eikä jaata, syksyllä gyne kirjoitti epikriisiin ettei tutkimuksia jatketa ennen kuin mies käy testeissä. Näytin tekstin miehelle, hankin purkit ja ohjeet kotiin ja lupasin viedä testin labraan, vaan ei. Liekkö se sitten miehelle vaikeampaa, ainakin tämä isäntä menee muutenkin lääkäriin pitkin hampain jos on ihan pakko... :ashamed:

 

Mies saattaa tosissaan pelätä sitä tulosta, se on varmaan miehuudelle kova kolaus jos jotain vikaa todetaankin... ei kai siinä muuta voi kun yrittää vaan rohkasta ja sanoo että todennökösemminhän miehessä ei oo vikaa kun että ois. Jos sit jotain vikaa onkin niin eihän ne asiat etene jos ei uskalla kohdata sitä totuutta ja että sille voitas tehdäkin jotain. Ja toisaalta jos (tai kun) todettas että vikaa ei ole niin varmaan se ois suuri helpotus miehellekin, eikä tarvis olla enää epätietosuudessa.