Mies ei halua ultraan mukaan

["pöh"]

Odotan toista lastamme, kovin toivottua sellaista. Olen menossa varhaisultraan ja haluaisin mieheni mukaan sinne. Mies ei kuulemma tule, hänellä on silloin töitä ja vetoaa siihen. Tosiasiassa mies saisi aivan helposti vaihdettua työvuoron tai otettua pari tuntia töistä vapaata, mutta ei sitten ilmeisesti halua.

Onko minulla aihetta loukkaantua tästä? Pakko myöntää että ärsyttää ja suututtaa.

 

["vieras"]

Kyllä minä olen käynyt yksin ultrat eikä ole tarvinnut vetää herneitä nenään. Esikoisesta eka ultra oli rakenneultra ja siellä mies oli. Kolme lasta ja se on ainut ultra missä on ollut siis mukana. Kakkosen kohdalla kysyin, että harmittaako, kun ei pääse mukaan np-ultraan ja mies tuumasi vain, että on hän ne laitteet jo nähnyt niin ei haittaa. Naureskelin vain, että ei sinne vissiin niitä laitteita mennäkään katsomaan. ;D

 

["lotta"]

ai toivoiko mieskin sitä? jos sillä on shokki kun tulee lapsi, onhan se aina yllätys. Jos sulattelun jälkeen ei asenne muutu kun kerta teidän yhteinen lapsi, suosittelen miettimään miten hyvä teidän suhde oikesti on.....

 

["vieras"]

On aihetta loukkaantua. Kerro miehellesi, että kyseessä on tilanne, joka ei toistu. Ainutkertainen tapahtuma. Vai onko kyseessä nyt se, että varhaisultrassa ei juuri mitään näy? Sitäkö mies ajattelee?

 

[Scala]

En minä ainakaan loukkaantuisi.

Miehille alkaraskaus vain voi olla vielä niin kaukana siitä vauvasta. Monille se odotus konkretisoituu vasta mahan kasvun myötä, ja sitten myös kiinnostus lisääntyy.

 

["noh"]

Mitä se mies siellä sitten tekisi ja mihin häntä tarvittaisiin. Uskallan arvioida, että sinä, lääkäri ja hoitsu pärjäätte tilanteessa ilman häntäkin.

Mutta tietysti jos haluat haluamalla loukkaantua, niin loukkaannu toki. Kyllä tämä syystä käy.

 

["äiti"]

On oikeus loukkaantua,mun miehelläni oli muutama vuosi sitten kiireinen työ ja silti tuli ultraan,lisäksi jouduimme usein käymään sairaalassa äitipolilla ja oli aina mukana,teki sitten muulloinpitempiä päiviä.

 

["suski"]

Jos miestä ei vain kiinnosta. Mua ei itseänikään huvittanut mennä ultraan tiirailemaan vauvaa. Ainoa syy mennä sinne oli sikiöseulonta.

 

[kojootti]

No, kyllähän se varmaan kurjalta tuntuu, mutta turha siitä asiasta loukkaantua on, ketä se hyödyttää? Miehet tuntuu usein suhtautuvan raskauteen kovin eri tavalla kuin naiset, eikä varsinkaan varhaisultrassa ole miehen mielestä varmaan mitään nähtävää. Niskapoimu-ultrassa sikiö on jo vauvan näköinen.

 

["minä vaan"]

varhaisultraan, jotain viikkoja alle 10?
ei sinne miestä tarvii, ei se edes ymmärrä sieltä mitään

4 raskautta, ja ultria varmaan ainaki 40 mulle tehty, ja ei ole mies ollut monesti mukana

 

[wiiwuska]

Tyttären kanssa kävin kaikissa ultrissa yksin. Nyt 4 vuoden päästä tämä sanoo että olispa silloin käyny niissä mukana. kuulemma kaduttaa kun missasi ne kaikki.

 

[kojootti]

Kerrottakoon vielä, että meillä isä tuntuu olevan ihan pihalla kaikesta raskauteen liittyvästä, eikä häntä kiinnosta kuulla aiheesta tuon taivaallista. Ekaa odottaessa kävi jonkin verran neuvoloissa ja np- sekä rakenne-ultra tuli nähtyä myös, mutta millään lailla ei osoittanut kiinnostusta kasvavaa masua tai esim. vauvan monotusta kohtaan. Koin olevani tosi yksin, ja mua ahdisti asia ihan järkyttävästi. Mies tuntui tajuavan asian laidan tasan tarkkaan sillä hetkellä, kun pusersin tuon pikkumiehen ulos kohdusta.
Nyt toista odottaessa tiesin jo valmiiksi, ettei tuo tajua tästä raskaudesta yhtikäs mitään. Minkäänlaisia sympatioita on ihan turha odottaa jos jokin paikka kremppaa, mitään isukeille tarkoitettuja tietopaketteja hän ei suostu lukemaan, niskapoimu-ultrassa kävin yksin. Ei todellakaan ole mahalle puhelemassa tai silittelemässä. Mutta tiedän kuitenkin tärkeimmän: kun tämä vauva syntyy, niin mies kyllä osaa olla isä, ja on sitä mielellään.

 

[e]

Kyl mä vähän loukkaantuisin, jos töistä kuitenkin pääsis helposti mukaan.. Tietty jos järjestely ois ollut hankalampaa niin ei sinne sitten ihan pakosta tarvis vääntäytyä. Mut tulis mulle kyl semmonen olo että ei taida paljoa kiinnostaa, mies kun ainakin tän ekan kohdalla on ollut melkeen muakin innostuneempi noista ultrista. Ehkä mä ymmärrän viidennen lapsen kohdalla et ei tule mukaan, taitaa se tuossa vaiheessa näyttää aika samalta kun edellisetkin..

 

["pöh"]

Lapsi on siis todella toivottu, myös mies on erittäin paljon lasta halunnut. Meillä oli tätä ennen keskenmeno, joka todettiin ekassa ultrassa. Tämän vuoksi pelkään mennä ultraan, pelkään että taas tulee huonoja uutisia. Mies tietää pelkoni mutta ei siltikään ole tulossa mukaan.

Mie luulen, että miestä pelottaa itseään niin paljon niiden huonojen uutisten mahdollisuus, ettei siksi uskalla tulla mukaan. Jos syy on tuo, ymmärrän kyllä toisaalta, mutta toisaalta taas aika tyhmää laittaa miut sinne ultraan yksin pelkäämään. Olisi kiva jos olisi mies siinä tukena jos taas tulee huonot uutiset.

En tiedä onko tässä raskaushormoneilla osansa, mutta meinaa ärsyttää vähän liikaakin.

 

[Kumikameli]

Loukkaantuisin aivan varmasti, mies mukaan ihan ehdottomasti! Etenkin teidän taustalla. Vai sitäkö mies juuri pelkää, että taas tulee huonoja uutisia ja joutuu uutiset kuulemaan siellä?
Ei ehkä uskalla tulla mukaan.

 

["vieras"]

Yksin käynyt ultrat kaikki ja neuvolat, ei ois tullut mieleenkään pyytää mukaan.

 

[kojootti]

No tuo on kyllä kurja tilanne, kun oletettavasti teitä kumpaakin jännittää Lähtisikö joku toinen sun mukaan? Vai oletko kertonut asiasta kenellekään? Josko vaikka sun äiti/sisarus tulisi?

 

[Maira]

Eipä se ukkokulta meilläkää mukana ultrissa tai neuvoloissa ollu, joten en nää mitää syytä miks pitäis loukkaantua..