Mies ei anna vapaa-aikaa!

[tsyde]

Ahdistaa... Meillä menee ihan hyvin, 2 lasta ja olen vielä kotona jonkin aikaa. Mieheni ei ymmärrä, että tarvitsisin omaakin aikaa välillä. Hän arvostelee menojani ja määrittelee, saanko mennä jonnekin vai en. Jos joskus ehdotan tai kysyn lupaa lähteä johonkin, hän yleensä sanoo "joo", mutta tarkoittaa että "ei" ja osoittaa mieltään minulle jälkikäteen tai jo heti sanottuaan "joo".

Nyt tuli viimeinen pisara, sillä en enää uskalla edes kysyä. Mieheni tuli pari tuntia sitten kotiin ja itse olisin halunnut lähteä lenkille - yksin ilman lapsia ja tuulettumaan. En ole uskaltanut avata suutani asiasta koko iltana. Pelkään, että hän taas lupaisi, muttei kuitenkaan oikeasti lupaisi vaan lenkin jälkeen #&%?$!* ja ilmoittaisi mitä kaikkea pahaa lenkkini saikaan aikaiseksi. Tämä on hänelle hyvin tyypillistä, että hän usuttaa mun piikkiin kaikki mitä pahaa tapahtuu jos olen jotain itse ehdottanut.

Olen joskus hänelle ehdottanut, että järjestän MLL:stä hoitajan menojeni ajaksi. Saisivat sitten olla nelisin kotonamme, hoitaja, isä ja lapset. Silloin hän tajusikin, että voi hän lapsia hoitaa sen ajan kun käyn tapahtumissa, joita hän ei hyväksy. Nyt on taas tullut uudestaan tämä tilanne, että #&%?$!* alkaa heti kun kysyn jotain.

Pitäisikö tästä liitosta jo lähteä kävelemään?? Kaiken lisäks hän haukkuu mua mun luonteenpiirteistä, kuten suorasanaisuudesta. #&%?$!*. Ai niin, ja tämän illan kotona olon aikana otin taas lasillisen viiniä, kun ahdisti niin pahasti se, etten päässyt ulos. Tuleeko musta vielä kaiken hyvän lisäksi juoppo-äiti?

Kiitos jo etukäteen vastauksistanne! Tuntuu, ettei muualta voi apua hakea!

 

[taustalla]

suoraan sanottuna mies on haistanut että olet epävarma ja käyttää tätä hyväkseen!
viimenen mitä aikusten ihmisten välillä on on just toi lupien kyseleminen!
kysyt kerran saat kysyä aina!
ootkos koskaan vaan sanonut että nyt teet näin ja näin,ja jos taas mököttää/kiukuttelee niin olet kuin et huomais!?
saattas tehota jos äijä ei oo ihan ääriään myöten täynnä itteensä...

 

[tsyde]

Kiitti vastauksesta! Äijäni lienee aika täynnä itseään. Hän ei TODELLAKAAN ajattele toisia ihmisiä lainkaan, ei edes meidän lapsia, vaan aina oma etu on kaiken muun edellä. Ehkä olenkin liian epävarma, mutta pakkohan mun on kysyä, että voiko hän katsoo sen ajan lapsia. Enkä minä sentään lupaa kysy, mutta kun äijä arvostelee joka tapauksessa. Rankkaa tää on, mutta niin ois varmaan monessa muussakin parisuhteessa. Tuskin vaihtamalla kummenee... :kieh:

 

[mä]

Pakkohan se on lapsi perheessä kysyä lupa. En mä ainakaan tykkää siitä, kun äijä ilmoittaa häipyvänsä oluelle ym ja sit mä joutuisin perumaan omat mahdolliset jutut sen vuoksi että ei toista olekkaan lapsien kanssa kotona. Puolin toisin pitää kysyä.

 

[taustalla]

\

Pakkohan se on lapsi perheessä kysyä lupa. En mä ainakaan tykkää siitä, kun äijä ilmoittaa häipyvänsä oluelle ym ja sit mä joutuisin perumaan omat mahdolliset jutut sen vuoksi että ei toista olekkaan lapsien kanssa kotona. Puolin toisin pitää kysyä.

luvan pyytäminen on eri asia kuinmielipiteen kysyminen...
1. "saanko lähteä käymään yksin kaupassa?"
2. "mitä mieltä olisit jos lähtisinkin yksin kauppaan tällä kertaa?"

eivätkö kuullostakkin erilaisilta?
itse käytämme miehen kanssa kohtaa 2 ja hyvin on mennyt..

 

[taustalla]

Meillä ei tarvitse lupaa kysellä lenkille, kauppaan tms. eikä mun ainakaan baariinkaan, kun sen verran harvoin käyn.

Toki kysyn, onko miehellä mitään menoa, ettei päällekkäin osu, mutta en kysy voinko mennä yksin tai lähteä johonkin.
Ja meillä mies on enemmän pois jo töidensäkin takia eli mun menot on enemmän ilmoitusluontoisia asioita eli jos mulla on itselleni tärkeää menoa, mies hoitaa lapset tai hommaa hoitajan.

Eli mun mielestä alistut kyselemällä liikaa. Kysyt onko mies kotona ja jos vastaus on myöntävä, ilmoitat, että lähdetkin sitten esim. lenkille.

 

[no näin se on]

\

Kiitti vastauksesta! Äijäni lienee aika täynnä itseään. Hän ei TODELLAKAAN ajattele toisia ihmisiä lainkaan, ei edes meidän lapsia, vaan aina oma etu on kaiken muun edellä. Ehkä olenkin liian epävarma, mutta pakkohan mun on kysyä, että voiko hän katsoo sen ajan lapsia. Enkä minä sentään lupaa kysy, mutta kun äijä arvostelee joka tapauksessa. Rankkaa tää on, mutta niin ois varmaan monessa muussakin parisuhteessa. Tuskin vaihtamalla kummenee... :kieh:

Niin meillä ainakin on että minä sanon miehelle" onko sulla jotain, jjos nyt menisin sinne tai tänne tai tuonne, että ehdit olla lasten kans"
Ja kun mies on menossa johonkin se sanoo "mä meen nyt sinne, tänne tuonne, moeo" Eli eii paljo kysele, oisko mulla jotain :headwall: :headwall:

 

[merenneitonen]

\

Ahdistaa... Meillä menee ihan hyvin, 2 lasta ja olen vielä kotona jonkin aikaa. Mieheni ei ymmärrä, että tarvitsisin omaakin aikaa välillä. Hän arvostelee menojani ja määrittelee, saanko mennä jonnekin vai en. Jos joskus ehdotan tai kysyn lupaa lähteä johonkin, hän yleensä sanoo "joo", mutta tarkoittaa että "ei" ja osoittaa mieltään minulle jälkikäteen tai jo heti sanottuaan "joo".

Nyt tuli viimeinen pisara, sillä en enää uskalla edes kysyä. Mieheni tuli pari tuntia sitten kotiin ja itse olisin halunnut lähteä lenkille - yksin ilman lapsia ja tuulettumaan. En ole uskaltanut avata suutani asiasta koko iltana. Pelkään, että hän taas lupaisi, muttei kuitenkaan oikeasti lupaisi vaan lenkin jälkeen #&%?$!* ja ilmoittaisi mitä kaikkea pahaa lenkkini saikaan aikaiseksi. Tämä on hänelle hyvin tyypillistä, että hän usuttaa mun piikkiin kaikki mitä pahaa tapahtuu jos olen jotain itse ehdottanut.

Olen joskus hänelle ehdottanut, että järjestän MLL:stä hoitajan menojeni ajaksi. Saisivat sitten olla nelisin kotonamme, hoitaja, isä ja lapset. Silloin hän tajusikin, että voi hän lapsia hoitaa sen ajan kun käyn tapahtumissa, joita hän ei hyväksy. Nyt on taas tullut uudestaan tämä tilanne, että #&%?$!* alkaa heti kun kysyn jotain.

Pitäisikö tästä liitosta jo lähteä kävelemään?? Kaiken lisäks hän haukkuu mua mun luonteenpiirteistä, kuten suorasanaisuudesta. #&%?$!*. Ai niin, ja tämän illan kotona olon aikana otin taas lasillisen viiniä, kun ahdisti niin pahasti se, etten päässyt ulos. Tuleeko musta vielä kaiken hyvän lisäksi juoppo-äiti?

Kiitos jo etukäteen vastauksistanne! Tuntuu, ettei muualta voi apua hakea!

En katselisi hetkeäkään ihmistä, jolta joutuisin pyytämään lupaa tekemisilleni!!

 

[merenneitonen]

\

Tuskin vaihtamalla kummenee... :kieh:

Kyllä se vaihtaminenkin auttaa...
Tai ainakin siitä keskustelu, jos mies ei muuten tajua miten tärkeä asia on!!

 

[taustalla]

Joo meillä on samanlaista. Mies tulee ja menee ja vain toteaa asian jos muistaa. Sanoo vain et nyt muuten lähen.
Eilen sitten minä sanoin et ai niin joo, minä muuten lähen aamulla ja tuun sit vast illal. Siitäpäs alkoi hirveä sota.
Ukko sanoi näin:
"mitä sinun muka tarvii tehä ja mihin sinun muka tarvii mennä, sinähän olet äiti?!"
Eli naisen oma elämä loppuu heti ensimmäiseen supistukseen!!!
Naisesta kun tulee äiti lapsille, jotka ON YHDESSÄ MIEHEN KANSSA HALUTTU JA TEHTY, niin ei sen jälkeen saa äiti olla enää sekuntiakaan ilman lapsia!! Vessaankin kun menen, on aina nuorin, 1v. tulossa mukaan.

No, pistin miehen pihalle. Miettikööt nyt äitinsä luona muutaman päivän.

Ja aina kun kysyn, voisinko minäkin joskus jossain käydä ilman lapsia, niin mies vain tokaisee ettei se ole hänen vikansa ettei minun vanhempani voi ottaa 3 lasta hoitoon tost noin vaan. Miehelle ei kato tuu koskaan mieleen että hänhän voi ISÄNÄ hoitaa lapsiaan kun minä käyn vaikka lenkillä.

Menee hermot :kieh: tollasen sian kanssa. Taidampa siirtyä naisiin!!

 

[piikuli nyt harmaana]

Meillä ei lupia kysellä, vaan ilmoitetaan ja kysytään tietty et voitko olla lasten kanssa sen aikaa vai onko sulla menoa, vai hommataanko hoitaja?!
Mutta, en kyllä aikusena ihmisenä' toiselta lupaa lähtis kysymään, et saisinko..?!! :kieh:
Meillä kyllä mies todella hyvin hoitaapi lapset, minulla kun on iltamenoja, niin silloin kun mies vain on kotosalla niin hoitaa automaattisesti lapset, ei siinä ole mitään epäselvää! Jos taasen on rakennuksella (kun alotettiin just talon rakentaminen) niin sit hommaan hoitajan lapsille ja ilmoitan miehelle et oon tän illan sielä tai siellä et lapsilla on hoitaja.
Lupien kysyminen kuuluu hyvät ihmiset lapsille!! lapset kysyvät lupaa aikuisilta menoihinsa/tekemisiinsä ei aikuiset kysele lupia toiselta aikuiselta tekemisiin/menemisiin!!! :kieh:

 

[mä]

No kyllä mä vain odotan mieheni kysyvän luvan jos aikoo lähteä baariin ym keikoille. Ei vain voi automaattisesti olettaa, että olen aina kotona. Menojahan miehillä piisaa punttis, lenkit, terassit, bilikset ym. Mulla... ööö mitähän löytyis. No aika lailla ei mitään kun toinen tekee täsmälleen samoja juttuja kuin sinkkuna ja vain ilmoittaa mulle lähtevänsä johonkin. Kyllä parisuhteessa pitää ottaa myös toinen huomioon. Jo pelkästään rahallisestikkin on fiksua kysyä toisen mielipidettä. Ei ole kiva että äijä vie sata euroa baariin ja multa jää ensimmäinen vaateostos vuoteen ostamatta sen vuoksi.

 

[Sanni-]

Kovin tuntuu olevan yleinen vaiva, täällä myös kärsitään oman ajan puutteesta. On aika nuutunut olo kun on 3 kuukautta ollut lähes tauotta pojan kans. Pari kertaa on katsonut poikaa, että olen päässyt käymään lenkillä. Voitte ehkä kuvitella että sapettaa..

Onneksi isovanhemmat on auttavaisia ja katsovat poikaa ihan mielellään jos tarvista tulee. Harmi vaan, että molemmat asuvat 200 km päässä meistä. Et ei me heitäkään kovin usein päästä hyödyntämään :headwall:

Ja sitten ihmetellään miksi en halua tehdä toista lasta heti perään... :/

 

[taustalla]

Kyllä tuo kuulostaa jo siltä, että mies on hieman epävarma..haluaa sitoa sinut kotiin jottet pääsisi tekemään omia juttujasi. Henkistä väkivaltaa on toisen mollaaminen ja sanoilla sitominen. Miehelläsi ei ole oikeutta kieltää sinulta omia menoja vaikka ne tuntuisi hänestä tarpeettomilta. Ajattelee asiaa lastesi kannalta; kuinka hyvä äiti olet väsyneenä ja turhautuneena kun et pääse omille menoille ollenkaan?

Älä kuitenkaan heitä pyyhettä kehään, se kun on nykypäivän tyyli parisuhteissa; ensimmäisen hankaluuden tullen erotaan. Puhukaa asiasta ja koittakaa sopia joku yhteinen suunnitelma. Liityt vaikka johonkin jumpparyhmään joka on aina tiettyyn aikaan viikosta, ja sovitte että tuo aika on sinun omaasi ja tuolloin sinun ei edes tarvitse kysyä lupaa lähtiessäsi...

 

[mie]

Minulla oli lasten isä juuri sellainen kuin ap kirjoitti. Aikani kestin ja eräänä päivänä riitti! Voi ihanaa tätä vapauden onnea ja iloa jota on kestänyt yli kolme vuotta! Nykyinen mieheni on aivan toista luokkaa, ei tarvitse lupia kysellä eikä itkeä armoa ja anteeksi pyyntöä jos jossain käyn ilman häntä. Ulos vaan tuollainen sika, ei se siitä muutu!! :kieh:

 

[Mummy Sunshine]

No ei munkaan mielestä lupaa kuulu kysellä vaan sopia menoista. Me tehdään niin, että sanotaan, että mulla olis silloin ja silloin sitä ja sitä, että katotkos kalenterista, onko sulla silloin menoja. Sit kirjoitetaan omaan kalenteriin ylös, että silloin on lapsenhoitovuoro.
Me pidetään silloin tällöin istunto kalenterit kädessä ja katotaan molempien lähiaikojen menot ja yleensä katotaan joku yhteinenkin ilta ja hommataan lapsenvahti.
Jos ja kun nopeempia menoja tulee esim. tälle tai seuraavalle illalle niin sit vaan sanotaan, että mulla olis nyt tällasta menoa. Jos toisellakin sattuu olemaan monoa samaan aikaan, sumplitaan jommankumman meno eri aikaan.
Ihan yksinkertainen juttu periaatteessa, mutta ikävä kyllä kaikilla ei tunnu olevan niin. Pitäkää puolenne!

 

[katija]

Meillä kyllä myös lupia kysellään,tai oikeastaan niitä mielepiteitä.
Mies ei mielellään jää pitkäksi aikaa nuorimmaisen kanssa (6kk), mutta kahden vanhemman(5 ja3 vuotiaat)kanssa jää kyllä ja on heidän kanssaan jos jonnekkin menen.
Tuntuu että lapsien tulon jälkeen en osaa enää nauttia siitä yksin menemisestä yhtään,kaipaan perheen yhteistä aikaa enkä sitä yksin menemistä, tietty käyn yksin kaupassa ja esim jumpalla ja lenkillä mutta ilta menoja mulla ei ole ollut pitkään pitkään aikaan.
Mies harrastaa metsästystä ja on valmis myös lapsia välillä ottamaan mukaan,tosin vaan metsässä kävelemään ja sen sellaista =)
Miehen ilta menot ovat myös ihan minimissään,joskus saattaa yksillä käydä jos sattuu joku hänen ystävänsä meillä olemaan,mutta todella harvoin nykyään.
miten muut,oletteko kovia käymään iltamenoissa ja muissa?
ap:lle todella harmi ettet enää uskalla kysyä lupaa edes hetken yksin oloon,inhottava tilanne,ja sit jos päälle vielä nälvitään niin ei kohta enää kiinnostakaan kysellä saati sit mennä =)

 

[äippä]

Eipä ole iltamenoja pahemmin tullut harrastettua, tytön 1v 2kk syntymän jälkeen, anteeksi kerran olen käynyt kaverini luona syömässä ja se jälkeen baarissa yhden oluen juomassa, mutta kotiinkin palasin puolen yön aikaan. Mutta iskä meillä hoitaa sen puolen kiitettävästi vähintää kerran viikossa jos ei kaksikin, jos huomautat asiasta sitten lähtee siltä siunaamalta. Pieni mutta tuossa asiassa on se, että isä on viikot jo poissa työnsä takia, mutta pitäähän sitä olla kuulemma sosiaalista elämääkin. Itse löysin tosi kivan tytön, joka käy katsomassa muksuja, että itse pääsen lenkille ja myöhemmin myös jumpille tai salille. 24 h lasten kassa kotona verottaa sen verran, että tuntuu olevan pakko päästä kohottamaan sykettä, että olisi hieman siedettävämpi äiti. Tuntuuhan se hieman kalliilta, maksaa kotihoidontuesta siitä, että pääsee liikkumaan, mutta tarpeensa kullakin.

 

[Ruislintu]

Jo tuo otsikko: Mies ei ANNA vapaa-aikaa... OLETTEKO TE KAKSI AIKUISTA IHMISPERSOONAA VAI ISI JA TYTÄR???

Luultavasti äijäsi ei tajua mitään muuta kuin suoraa puhetta/toimintaa, ts. ehdotan seuraavaa:

1. ILMOITA miehellesi seuraava fakta: Ihminen, myös äiti, jonka työtä lapsen hoito on, tarvitsee vapaa-aikaa ja rentoutumista työstään. Rentoutuuhan hänkin työstään. Sinä olet sekä äiti että ihminen, ja tarvitset hengähdystä. Työstäsi. (Tällä kommentilla saat esille mahdollisen sovinistisen ajatuksen siitä, että naisen itsestäänselvää työtä onkin lapsen hoito, ja tästä tulisi olla kiitollinen miehelle joka on lapse siittänyt...Varaudu siis siihenkin.)

2. ILMOITA myös ETUKÄTEEN minne olet menossa ja milloin, niin vältät syytökset liina nopeasta varoitusajasta jne. Esim. "Lähden kaupungille, kun olet tullut salilta eli kello viisi."

3. Toteuta aikomuksesi. Kun mies kotiutuu, ja tilanne rauhallinen, puet vain päällesi ja lähdet. RAUHALLISESTI.