Mielipiteitänne haluaisin kuulla

[Asian sivusta]

Öööh, millä tavalla olen sinisilmäinen ja hölmö, kun voimme lainailla toistemme kännyköitä ja tiedämme sähköpostien ja pankkitilien salasanat? Totta kai kaikkea voi tapahtua, mies - tai minä - voi yhtäkkiä tulla hulluksi ja voimme tyhjentää toistemme tilit - ja taivas voi pudota niskaamme ja maailmanloppu voi tulla heti huomenna, eli kyllä, kaikkea voi tapahtua. Yhtä hyvin voi käydä niin, että mitään sen kummempaa ei tapahdu.

Kyllä tässä kolmenkymmenen vuoden aikana on elämää jaettu jo niin paljon, että toiseen pitää voida luottaa. Tämä toimii meillä, mutta ei välttämättä kaikilla, enkä tyrkyttänytkään "meidän mallia" kaikille, siksi valitsin nimimerkiksenikin tuon "asian sivusta". Kommenttini oli tarkoitettu siis siihen ihmettelyyn, että miten kaikki vastaavat samaan puhelimeen. Ehkä tämä tapa ei ole nuoremmista niin normaalia, mutta silloin "ennen vanhaan" ei ainakaan meillä ollut kuin se yksi lankapuhelin, näin oli meillä vielä 90-luvun puolivälin tienoille saakka. Taisimme hankkia ensimmäiset kännykät joko vuonna 1995 tai 1996, emmekä ihan silloinkaan vielä siitä lankaliittymästä luopuneet.

 

[Veli]

Tämä "veli" henkilö tuskin on elänyt seurustelusuhteessa naisen tai miehen kanssa. Ainakaan suhteeseen tuskin on liittynyt ns. rakkauden tunteita.

No missäs mää sitten olsin eläny, ku kotona vaa asunu, eikä sitäkää kuulema kai oikeestaan sais tehä. En oo olemattomia pyydelly, mut kerran tarjos iha iteksee, ku mulla oli niin surkee kännykkä itellä. Ei sitäkää rakkaurest tehny, tuskin vaa, säälist tietty. No senkin kännykän sitte rikoin, kun oon vähä sellanen ettei voi kumminkaan luottaa.

Voimia vaan toivotan logiikan tarpeeseen ja pätevämmän puutteeseen, kyllästyneillekin!

 

[ohi vaan]

Tiedä sitten onko sulla oikeesti mitään logiikkaa. Puheripuli sulla ainakin tuntuu olevan ja jonkin verran tarvetta päteä.

Mä myös hyppään tämän kaverin viestit aina yli.