Mielipiteitä,mitä tekisitte tässä tilanteessa? Lapsen kaveri asuu kohta meillä!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mä ehkä seuraavan kerran sitten tekisin niin että veisin lapsen kotiin ja juttelisin samalla vanhempien kanssa. Tai ainakin vilkaisin sen tilanteen siitä ovelta.
Tai hei, kysy siltä lapselta mitä vanhemmille kuuluu, tai miten menee kotona.

Kyllä meilläkin saa kaverit olla ja kyllä ruokaakin riittäisi.
 
Ei ole ainoa,perheen nuorin.

Tosi kurjaa lapsen kannalta, jos ei omat porukat välitä tuon enempää. :/ Mutta ihan oikeasti, HIENOA ja ihailtavaa, että pidät toisesta huolen, olet hyvä ihminen!

Minullakin oli tuollainen kaveri pienenä. Se oli kivaa, ihan kuin olisi ollut sisko. :) Välillä oli kinaa ja välillä kaipasin rauhaa, mutta onneksi osasimme ottaa tarvittaessa hajurakoa, vaikka kaveri nurkissa vielä pyörikin. Mummo (joka meidät kasvatti) otti kaverini ihan yhtä omakseen, kuin minut ja veljenikin: ruokki ja komensi. Kotityöt tehtiin yhdessä, koira lenkitettiin yhdessä jne. Nykyään tämä kaverini opiskelee toisella paikkakunnalla ja minä pyörin edelleen kotikonnuilla ja olen perustanut oman perheen. Kaverini on lapseni kummi ja AINA kun hän on maisemissa, tulee hän käymään ja kaikki on kuten ei koskaan oltaisi erossa oltukaan. :)

Tuollaisia kavereita ei kasva puussa, hienoa jos annat sen mahdollisuuden lapsellesi!
 
Mä en tekis mitään,olisi iloinen ja sais olla mukana.
Mulla oli vastaavanlainen kaveri lapsuudessa, oli meillä pitkiä aikoja ja matkusti kesälomalla meidän kanssa. Oli perheen vanhin:) Äiti auttoi ja ruokki tyttöä siinä missä omia lapsiaankin. Välillä vaatetti.
Ei heilläkään ollut kotona mitään ongelmia vaan kaverini viihtyi meillä ja oli "siskoni"
Jos asia vaivaa niin puhu vanhemmille.
 
Mä olisin iloinen jos lapsellani olisi noin hyvä kaveri.

Samalla surullinen siitä että lapsen vanhemmat eivät halua viettää lapsensa kanssa aikaa. Meille kyllä mahtuu yks ylimääräinenkin, että sikäli ei haittaisi.
 
[QUOTE="vieras";24495033]No älä sinä nyt taas tule tähän luettelemaan, kuinka teillä on niin ja niin paljon kesälläkin mukuloita ja ja ja... kyllä SINÄ vaan jaksat, haluat, kykenet, viitsit... loputtomiin.[/QUOTE]

Taidat olla sama joka perusti haukkumisketjun? Tämä paljastaa motiivisi.
 
[QUOTE="vieras";24495033]No älä sinä nyt taas tule tähän luettelemaan, kuinka teillä on niin ja niin paljon kesälläkin mukuloita ja ja ja... kyllä SINÄ vaan jaksat, haluat, kykenet, viitsit... loputtomiin.[/QUOTE]

Joo, tässä nyt onkin kyse siitä että haluaako tai jaksaako AP. Jos hänelle asia ei ole ongelma, ei tarvi tehdä mitään. Mutta jos on, niin sitten pitää alkaa asettaa rajoja siitä miten halutaan viettää aikaa oman perheen kesken. Vierasta lasta ei ole pakko ottaa joka paikkaan mukaan.

Ihailen Mummeliisan asennetta siitä että heidän kotiinsa voi tulla ja mennä, eikä siinä asiassa olla niin ankaria.

Ystävät ovat jotakin sellaista, jonka puutetta ei voi ymmärtää jos sitä ei ole itse kokenut. Lapsellasi on siis yksi hyvä ystävä, jonka kanssa viettää aikaa. Se on erittäin arvokas asia.
 
Olet humaani ihminen , kiva että teikälaäisiä on.
Paras kysymys oli, että pitäisikö tehdä jotain vai ei ?
Mitä luulet että vanhempien kanssa puhuminen aiheuttaa - seuraisiko siitä jotain hyvää - lapsen tai teidän kannalta ?
Jotensakin kuulostaa , että vanhemmat voisivat hämmästyä ja loukkaantua 'puhuttelusta' - kääntää asian jopa niin että olette houkutelleet tai manipuloineen lapsen olemaan teillä niin paljon (olemalla liian mukavia ...).
Tästä taas ei mahtaisi lapselle seurata juurikaan hyvää - ei teidän eikä vieraalle lapselle.
Tai sitten olisivat vaan yhtä välinpitämättömiä kuin tähänkin saakka.

Onkohan kovin todennäköistä että lapsen kohtelu paranisi kotona tämän (puhuttelun, ripityksen, adoptiouhkailun tms ) myötä ?
Varmaan lapsen käynnit teillä voisivat loppua kokobnaan tai huomattavasti harventua , jos se on hyvä niin kannattaa puuttua sitten ?
 
[QUOTE="vieras";24495054]Joo, tässä nyt onkin kyse siitä että haluaako tai jaksaako AP. Jos hänelle asia ei ole ongelma, ei tarvi tehdä mitään. Mutta jos on, niin sitten pitää alkaa asettaa rajoja siitä miten halutaan viettää aikaa oman perheen kesken. Vierasta lasta ei ole pakko ottaa joka paikkaan mukaan.

Ihailen Mummeliisan asennetta siitä että heidän kotiinsa voi tulla ja mennä, eikä siinä asiassa olla niin ankaria.

Ystävät ovat jotakin sellaista, jonka puutetta ei voi ymmärtää jos sitä ei ole itse kokenut. Lapsellasi on siis yksi hyvä ystävä, jonka kanssa viettää aikaa. Se on erittäin arvokas asia.[/QUOTE]

Se on kiva että toisten kotiin voi tulla ja mennä miten haluaa, mutta kenenkään ei myöskään tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa siitä ettei kotiinsa jatkuvasti ylimääräisiä halua.
 
Jos tilanne ei kotonanne aiheuta ongelmia ja mukaan mahtuu yksi ylimääräinen, niin lapsen kannalta se on varmasti hyvä ratkaisu. Tilanne lapsen kotona ei taida kuitenkaan olla niin paha, että vaatisi viranomaisten väliintuloa. Ikävä kyllä Suomessa on paljon lapsia, joista ei yhtään välitetä, vaikka ei suorastaan kaltoin kohdella. Silloin on tosi ihanaa, jos löytyy muita mukavia ja turvallisia aikuisia. Se voi olla vaikka lapsen itsetunnon ja henkisen elämän pelastus. Eikö se sanontakin sano: lapsen kasvattamiseen tarvitaan kokonainen kylä :D
 
[QUOTE="vieras";24495077]No en ole ja jos meinaat tuota "häiriö" -ketjua niin eipä siinä ketään haukuttu.[/QUOTE]

Enpä taida uskoa :) Mummeliisa on sen verran mukava että todennäköisesti täällä ei ole montaa joka vastustaisi häntä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja möö;24495080:
Se on kiva että toisten kotiin voi tulla ja mennä miten haluaa, mutta kenenkään ei myöskään tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa siitä ettei kotiinsa jatkuvasti ylimääräisiä halua.

Näinhän se on.
 
meillä "asui" minun lapsuudessa veljeni kaveri. hänellä oli oma pyyhekin roikkumassa oven päällä. äiti osti ruokaakin aina kolmelle lapselle (eli omille + tälle pojalle). tämä poika ei saanut kotona ikinä lämmintä ruokaa, joten kiitollisena aina lusikoi kaiken minkä hänelle antoi. toki hän osallistui kotitöihin siinä missä muukin perhe.
ap:lle: lapsesi voi saada tästä kaverista elinikäisen hyvän ystävän, kuin ylimääräisen sisaruksen! sellaisen ystävän jonka kanssa jaetaan kaikki ilot ja surut, jonka seurassa ei tarvitse hävetä tai teeskennellä. sellaisia ystäviä on vaikea saada. anna lapsellesi tähän mahdollisuus.
 
En mä sen lapsen vanhempia tarkoita vaan ihan yleisesti.Punaperseapina on lievää.
Miksi kaikki luulee että ap tapauksessa lapsella olisi jotain ongelmia.
Ehkä lapsi vaan viihtyy heillä enemmän.KOska on nuorin niin ilmeisesti saa ap luona enemmän huomiota.

Varmasti voi olla noinkin, mutta vaikka omat lapseni ovat innokkaita kyläilijöitä kavereiden luona, se ei ole noin yksipuolista. Kaverit tulevat myös meille. Lapset haluavat olla välillä ihan omineen kotonakin. Sanovat kavereille, että nyt en tuu ja sitten katellaan vaikka jotain elokuvaa yhdessä tms. eli kaipaavat yhteistä aikaa perheen kanssa. Jopa meidän teini viihtyy aika paljon kotona :D
 
En mä sen lapsen vanhempia tarkoita vaan ihan yleisesti.Punaperseapina on lievää.
Miksi kaikki luulee että ap tapauksessa lapsella olisi jotain ongelmia.
Ehkä lapsi vaan viihtyy heillä enemmän.KOska on nuorin niin ilmeisesti saa ap luona enemmän huomiota.

Kyseinen lapsi on tosi kiltti,välillä vaan minä mietin lapsen tilannetta,koska mielestäni tämän hetkinen tilanne on hieman outo? Ja Lapsen etu olisi ilmeisesti se että jatkamme samalla mallilla. Olen vaan miettinyt sitä että teenkö väärin,kun annan asioiden mennä näin. En vaan raski sanoa tälle lapselle et ei saa olla tai tulla syömään,kun toinen siinä on. Muutaman kerran käynyt niin et ollaan oltu esim juhlissa iltapäivä ja tultu kotiin. Kun iltapalaa ruvennut laittaan,niin kysynut tältä et ootko syönyt ruuan,niin vastannut et oon koulussa...
 

Yhteistyössä