Mielenterveystoimisto?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierasddddd
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierasddddd

Vieras
Millaisia kokemuksia teillä on mielenterveystoimiston palveluista? Ja kuinka kauan siellä saa käydä kun on kerta ilmaista?

Mulla on paha paniikkihäiriö ja apua olisi saatava. :( En pysty enää ollenkaan elämään normaalia elämää.
 
Varaudu hillittömiin jonoihin, kaveri on saanut sinne lähetteen melkein vuosi sitten ja edelleen käy normi tk-lääkärillä, ei oo edelleenkään saanut mtt-aikaa.:/ Näin siis ainakin pirkanmaalla.

Ite oon ollut asiakkaana v.1996 -->, mulla siis kaksisuuntainen. Hyvin on mulla mennyt, kolme lasta ja kaikki raskausajat erikoisseurannassa lääkkeiden takia. Mutta tosiaan nuo jonot hoitoonpääsyyn on ihan naurettavat, varsinkin perus masennus/paniikkihäiriö-tilanteissa.
 
Itse aikanaan kävin Joensuussa tk-lääkärillä, joka pisti lähetteen mtt-toimistoon ja ei siinä muistaakseni montaa viikkoa mennyt kun aika oli. Eli hyvin paikkakuntakohtaista taitaa olla. Toki nykytilannetta en täältä tiedä.
 
Kyllä sinne kannattaa mennä. Palaverissa päättävät millainen apu sinulle olisi tarpeen, esim terapia, hoitajalla käynnit, lääkitys tms. Asiakassuhde voi olla kertakäynnistä jopa loppuelämään. Toki esim. terapiaa saa vaan tietyn ajan, mutta esim. hoitajalla käynnit voi jatkua tietääkseni kuinka kauan tahansa. Hyvin yksilöllistä on se mitä kukin asiakas tarvii, ja täten myös hyvin yksilöllisiä on saatavat "hoidot" ja niiden kestot.
 
[QUOTE="Elina";30000691]Varaudu hillittömiin jonoihin, kaveri on saanut sinne lähetteen melkein vuosi sitten ja edelleen käy normi tk-lääkärillä, ei oo edelleenkään saanut mtt-aikaa.:/ Näin siis ainakin pirkanmaalla.

Ite oon ollut asiakkaana v.1996 -->, mulla siis kaksisuuntainen. Hyvin on mulla mennyt, kolme lasta ja kaikki raskausajat erikoisseurannassa lääkkeiden takia. Mutta tosiaan nuo jonot hoitoonpääsyyn on ihan naurettavat, varsinkin perus masennus/paniikkihäiriö-tilanteissa.[/QUOTE]

Kyllä minä ainakin oon päässyt muutaman kuukauden odottelulla psykan polille Tampereella, juuri itseasiassa tuli kirje kuinka miun seuraavaa aikaa oli varhaistettu kahdella viikolla.
Itse pitää olla aktiivinen, vaikka tiedän sen mt-ongelmaiselle olevan vaikeaa. Sillon kun muutin Trelle toisesta suuresta kaupungista jouduin itse setvimään, että mussä se miun lähete ja paperit liihottaa - soittelin näiden kaupunkien psykan polien välillä useamman kerran, jo alkoi tapahtumaan. Ei olisi jaksanut eikä huvittanut, ja kun kammoan soittaa puhelimella, ei se ollut helppoa, mutta pakko se oli tehdä. Tuosta sitten meni vaan pari viikkoa, että pääsin sinne ketään tapaan.

Ja aiemmassa elämässäni pienemmässä kaupungissa Pirkanmaalla meni n. Kuukausi lääkörin lähetteestä että tuli se aika mtt:hen.

Kanbattais vinkata sille kaverille, että selvittelee vähän itse asioita, jos edes 'tahtoo oikeesti' sinne mtt0:hen päästä.
 
Lisään vielä, että ainakin täällä meidän suunnalla, voi ihan itse soittaa sinne toimistoon soittoajalla aamulla ja sitten henkilökunta palaveroi asian omassa kokouksessaan ja lähettää ajan hoitopalaveriin. En osaa sanoa kauanko ensimmäisen ajan saaminen sitten kestää, mutta uskoisin että pahassa tilanteessa sinne pääsee hyvinkin pian.
 
Itse oon saanut nopeasti ajat lääkärin lähetteillä niin Helsingissä kuin Espoossakin. Taso on vaihdellut huimasti ja hoitohenkilökunta vaihtunut itsestä riippumattomista syistä useasti.

Ekan lapsen syntymän jälkeen (vaikea synnytyksen jälkeinen masennus) olo parani lääkkeiden avulla nopeasti, mutta hoitosuhde purettiin mielestäni liian nopeasti, juuri ennen uutta synnytystä ja lääkityksen lopettamista, vaikka pelkäsin masennuksen uusiutuvan uuden synnytyksen jälkeen.

Ja niinhän siinä kävi ja masennus palasi moninkertaisena takaisin. Sitä on nyt hoidettu about neljä vuotta.

Yks psyk. sairaanhoitaja, kenen juttusilla kävin, oli ihan kamala. Onnekseni sitten vaihtui, itse en olisi ollut siinä kunnossa, että olisin pystynyt vaatimaan hoitajan vaihdosta.

Omasta mielestäni avopuolella esim. lääkitysten muutokset hoidetaan tosi hitaasti ja psykiatrille pääsyä saa aina odottaa ja itse olen joutunut vaatimaan uusia lääkkeitä kokeiltavaksi, kun edellisissä ei riittävästi vastetta. Lääkäreiden kanta on usein lääkemuutoksissa, että katsotaan nyt vielä (puolikin vuotta tehotonta lääkitystä).

Hoitohenkilökunta on suhteellisen tietämätön esim. eri järjestöjen järjestämistä kuntoutuskursseista (joista olen kokunut ihan mielettömän ison avun) ja oman kokemuksen mukaan täällä pk- seudulla psyk. poliklinikat järjestävät jonkin verran ryhmämuotoisia kokoontumisia, mutta niistä vaihtoehdoista ei joko hoitohenkilökunta kerro tai sitten niissä paikkamäärä on todella rajoitettu eli niille pääseminen on tuurista kiinni.

Antavat sen "pakollisen" keskusteluavun, mutta eivät juurikaan muuta. Potilaan näkökulmasta kehittämistä hoitotyössä olisi hurjasti.
 

Yhteistyössä