Mielenkiintoista ulkomaisessa Sello-uutisoinnissa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mies
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mutta tarkoittaako se, että tietää kuka on isä sitä, että tämä osallistuisi lastenhoitoon ja kasvatukseen millään tavalla? Luultavasti äitisi on sinutkin pääasiassa kasvattanut.
Minusta lapsen kannalta on tärkeää tietää, kuka isä on. Ja että isä on olemassa lapsen elämässä. Jotkut isät harvemmin, jotkut useammin. Mitä useammin, sen parempi. Lastenhoitoon ja kasvatukseen osallistuminen ei mielestäni ole lapsen kannalta itsetarkoitus, jos lapsi hoidetaan ja kasvatetaan muutoinkin. Mun on - näin kalkkiksena - varmaan vaikea nykyajan nuorille vanhemmille edes tuoda sanallisesti selväksi, mitä tarkoitan. Minusta isyys on tunne- ja veriside eikä laskettujen hoitotoimenpiteiden lukumäärä. Mutta myönnän olevani vanhanaikainen tässä ajatusmallissa.

Onko äitiyskin sitten samalla tavalla tunne-ja veriside? Eikä ole väliä, paljonko äiti on tekemisissä lastensa kanssa? Tunnesidettä ei synny ilman läsnäoloa. Sitäpaitsi, eiköhän nämä eroperheidenkin lapset tiedä, kuka heidän isänsä on..eikö se tosiaan ole mielestäsi ongelma, jos näkee isää vain pari kertaa kuussa? Lapsi kokee isäkseen usein sen, joka on läsnä arjessa ja osallistuu kasvatukseen, joskus isäpuoli tuntuu lapsesta isältä biologista isää enemmän. Et taida kannattaa tasaveroista vanhemmuutta, jossa isä ja äiti kasvattavat ja hoitavat lapsiaan suht tasapuolisesti ja molemmat ovat lapsille yhtä läheisiä ja rakkaita?

 
Alkuperäinen kirjoittaja näimn:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja näimn:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja miehiä ymmärtävä nainen:
Alkuperäinen kirjoittaja Suzyanne:
Alkuperäinen kirjoittaja BKM:
Musta on outoa vedota tässä kohtaa suomalaiseen kulttuuriin kun tekijä ei ole suomalaisesta kulttuurista lähtöisin, ja omaa selvästi ennestäänkin hyvin väkivaltaisen taustan.

Peesi. Minusta erittäin kaukaa haettua muutenkin, ja myös sitä mitä inhoan lähes yli kaiken- yleistämistä. Ei normaali, päästään terve mies tapa, vaikka kuinka ahdistaisi- se vetää mieluummin pään täyteen, tai juokseen vaikka lenkin veren maku suussa, hakkaa nyrkkeilysäkkiä tms. Muttei tapa.

Juuri tuollaisilla viesteillä tehdään miehistä tappajia.

Ja sinustako normaali ja terve mies (tai nainen) tappaa? :o

Suomessa tuntuu usein, että "normaali" mies tappaisi, jos olisi "enemmän" mies. Rohkeampi ja uskaltavampi.

Suomessa et voi tehdä ravintolassa työvuoroa ilman, että kuulet jonkun suomalaisen tappofantasiaa, tappouhkauksia jne. Ainoastaan oma pelkuruus estää suomalaista miestä toteuttamasta itseään.

Väkivalta on niin uppoutunutta Suomalaiseen kulttuuriin, että sitä en itsekään huomannut, ennenkuin olin täältä jokusen vuoden poissa.

Sinulla on outo käsitys normaalista ihmisestä ja rohkeudesta. Toisen tappaminen on pelkuruutta ja omien ongelmien pakenemista.

Se ei ole minun käsitykseni.
Se on havaintoni lukuisista Suomalaisista miehistä.

Koko ikäni täällä eläneenä en ole moisiin "miehiin" törmännyt.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja näimn:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja näimn:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja miehiä ymmärtävä nainen:
Alkuperäinen kirjoittaja Suzyanne:
Alkuperäinen kirjoittaja BKM:
Musta on outoa vedota tässä kohtaa suomalaiseen kulttuuriin kun tekijä ei ole suomalaisesta kulttuurista lähtöisin, ja omaa selvästi ennestäänkin hyvin väkivaltaisen taustan.

Peesi. Minusta erittäin kaukaa haettua muutenkin, ja myös sitä mitä inhoan lähes yli kaiken- yleistämistä. Ei normaali, päästään terve mies tapa, vaikka kuinka ahdistaisi- se vetää mieluummin pään täyteen, tai juokseen vaikka lenkin veren maku suussa, hakkaa nyrkkeilysäkkiä tms. Muttei tapa.

Juuri tuollaisilla viesteillä tehdään miehistä tappajia.

Ja sinustako normaali ja terve mies (tai nainen) tappaa? :o

Suomessa tuntuu usein, että "normaali" mies tappaisi, jos olisi "enemmän" mies. Rohkeampi ja uskaltavampi.

Suomessa et voi tehdä ravintolassa työvuoroa ilman, että kuulet jonkun suomalaisen tappofantasiaa, tappouhkauksia jne. Ainoastaan oma pelkuruus estää suomalaista miestä toteuttamasta itseään.

Väkivalta on niin uppoutunutta Suomalaiseen kulttuuriin, että sitä en itsekään huomannut, ennenkuin olin täältä jokusen vuoden poissa.

Sinulla on outo käsitys normaalista ihmisestä ja rohkeudesta. Toisen tappaminen on pelkuruutta ja omien ongelmien pakenemista.

Se ei ole minun käsitykseni.
Se on havaintoni lukuisista Suomalaisista miehistä.

Koko ikäni täällä eläneenä en ole moisiin "miehiin" törmännyt.

Yksi suomalaisille tyypillisistä piirteistä on myös keskustelun vaientaminen. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja näimn:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja näimn:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja miehiä ymmärtävä nainen:
Alkuperäinen kirjoittaja Suzyanne:
Alkuperäinen kirjoittaja BKM:
Musta on outoa vedota tässä kohtaa suomalaiseen kulttuuriin kun tekijä ei ole suomalaisesta kulttuurista lähtöisin, ja omaa selvästi ennestäänkin hyvin väkivaltaisen taustan.

Peesi. Minusta erittäin kaukaa haettua muutenkin, ja myös sitä mitä inhoan lähes yli kaiken- yleistämistä. Ei normaali, päästään terve mies tapa, vaikka kuinka ahdistaisi- se vetää mieluummin pään täyteen, tai juokseen vaikka lenkin veren maku suussa, hakkaa nyrkkeilysäkkiä tms. Muttei tapa.

Juuri tuollaisilla viesteillä tehdään miehistä tappajia.

Ja sinustako normaali ja terve mies (tai nainen) tappaa? :o

Suomessa tuntuu usein, että "normaali" mies tappaisi, jos olisi "enemmän" mies. Rohkeampi ja uskaltavampi.

Suomessa et voi tehdä ravintolassa työvuoroa ilman, että kuulet jonkun suomalaisen tappofantasiaa, tappouhkauksia jne. Ainoastaan oma pelkuruus estää suomalaista miestä toteuttamasta itseään.

Väkivalta on niin uppoutunutta Suomalaiseen kulttuuriin, että sitä en itsekään huomannut, ennenkuin olin täältä jokusen vuoden poissa.

Sinulla on outo käsitys normaalista ihmisestä ja rohkeudesta. Toisen tappaminen on pelkuruutta ja omien ongelmien pakenemista.

Se ei ole minun käsitykseni.
Se on havaintoni lukuisista Suomalaisista miehistä.

Koko ikäni täällä eläneenä en ole moisiin "miehiin" törmännyt.

Käy baarissa selvinpäin ja laske illanaikana kuulemasi "tapan" "tappaa" "tappaisin" jne. sanat.

Olet vain niin tottunut Suomalaiseen menoon, ettet noteeraa sitä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mutta varmasti avioero perheiden lapset tietävät myös kuka on isä. Ja ovat lasten elämässä, ehkä tuntimäärissä yhtä paljon kuin paljon työtä tekevät vanhemmat. Joo, mun on kieltämättä hyvin vaikea ymmärtää mitä olet ajanut ketjun viesteillä takaa. Itse olen hyvin matriarkaalinen joten luultavasti ymmärrys jää johonkin rajalle.
Mä taas en ole kovinkaan matriaarkaalinen enkä ole koskaan halunnut edes uskotella itselleni, että voisin olla lapsilleni isäkin. Tai edes korvata isää lapsilleni jollain toisella miehellä. Mulla on vahva suhde omaan isääni, isään, joka pelkästään tyttölasten isänä oli aina rakastava, kannustava ja aina tyttöjensä puolia pitävä. Kasvatti meistä kahdesta tyttärestään tavallaan "varsin jätkiä".

Mutta paljon olen oppinut viime aikoina muutakin uutta. Mulle oli yllätys, että tämän päivän lapset eivät tarvitse ystäviä. Varmaan about 6 sivua kävin keskustelua näistä ystävistä kunnes muut tekivät mulle selväksi, että hei dinosaurus...ei nykypäivän lapset tarvitse ystäviä :D Luultavasti nykypäivän lapset eivät tarvitse isejäkään ja mun ajatukseni asiasta ovat kivikautisia.

 
Alkuperäinen kirjoittaja toinen ulkomailla asunut:
Yksi suomalaisille tyypillisistä piirteistä on myös keskustelun vaientaminen. :)

Väkivallalla vaientaminen.

Viimeeksi baarissa oli puhetta homojen oikeuksista vahemmuuteen ja mielipiteeni vaiennettiin sillä, että vapaa-aikaa viettävä poliisi haastoi minut pihalle tappeluun.

Ei voinut ymmärtää, kun puhuin mielipiteenvapaudesta ja oikeudesta olla eri mieltä. Haukkui vielä pelkuriksi ja raukaksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Mä taas en ole kovinkaan matriaarkaalinen enkä ole koskaan halunnut edes uskotella itselleni, että voisin olla lapsilleni isäkin. Tai edes korvata isää lapsilleni jollain toisella miehellä. Mulla on vahva suhde omaan isääni, isään, joka pelkästään tyttölasten isänä oli aina rakastava, kannustava ja aina tyttöjensä puolia pitävä. Kasvatti meistä kahdesta tyttärestään tavallaan "varsin jätkiä".

Mutta paljon olen oppinut viime aikoina muutakin uutta. Mulle oli yllätys, että tämän päivän lapset eivät tarvitse ystäviä. Varmaan about 6 sivua kävin keskustelua näistä ystävistä kunnes muut tekivät mulle selväksi, että hei dinosaurus...ei nykypäivän lapset tarvitse ystäviä :D Luultavasti nykypäivän lapset eivät tarvitse isejäkään ja mun ajatukseni asiasta ovat kivikautisia.

Eihän matriarkaalisuus tarkoita sitä, että otetaan isän rooli. En mäkään kuvittele voivani olla isä, mummo tai vaikka sisarus lapsille. Kaikki luontouskonnothan ovat hyvin matriarkaalisia samoin afrikkalaiset heimot. Niissä roolit ovat hyvin päinvastaiset, nainen elättää ja perii, mies pitää huolta perheestä olematta kuitenkaan se ylin pää ja auktoriteetti. Onneksi nykyään kannatetaan pehmeää isyyttä ja yhdessä oloa, eikä vain jotain roolistatusta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tallu -:
Minulle kaikki ovat ihmisiä riippumatta sukupuolesta.

Niinhän sen kai pitäisikin olla, mutta Suomessa naiset taistelevat itselleen oikeuksia miesten oikeuksien kustannuksella. Koska naiset eivät osaa tehdä mitään ilman, että se koskettaisi muitakin. Itse pääsee korkealle helpoiten ampumalla muut alas.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Onko äitiyskin sitten samalla tavalla tunne-ja veriside? Eikä ole väliä, paljonko äiti on tekemisissä lastensa kanssa? Tunnesidettä ei synny ilman läsnäoloa. Sitäpaitsi, eiköhän nämä eroperheidenkin lapset tiedä, kuka heidän isänsä on..eikö se tosiaan ole mielestäsi ongelma, jos näkee isää vain pari kertaa kuussa? Lapsi kokee isäkseen usein sen, joka on läsnä arjessa ja osallistuu kasvatukseen, joskus isäpuoli tuntuu lapsesta isältä biologista isää enemmän. Et taida kannattaa tasaveroista vanhemmuutta, jossa isä ja äiti kasvattavat ja hoitavat lapsiaan suht tasapuolisesti ja molemmat ovat lapsille yhtä läheisiä ja rakkaita?
On se ensisijaisesti tunne- ja veriside. Tunneside syntyy siitä, että äiti on lapsen elämässä. Ihan kiten isäkin. Sitä alunperin koitinkin ajaa takaa, että me äidit antaisimme vähän periksi ja antaisimme erossa sen isän olla isä ennemmän kuin joka toinen viikonloppu. Minusta nimenomaan on ongelma, että lapsi tapaa kaksi kertaa kuussa vanhempaansa ja sitten ehkä kesälomalla. Äidit voisivat itse miettiä, millaisena äitinä noissa puitteissa pystyisivät lapsilleen toimimaan, jos lapset olisikin erossa määrätty isälle. Moni mies myös ajattelee, että kun se exä siihen kämppäänsä on jo Repankin ehtinyt raahata ja leikkivät ydinperhettä, niin hittoako lasten biologien isä menee perheidylliä rikkomaan. Olen nähnyt sitäkin, kun isä luopuu lapsestaan ihan vaan siksi, että isänä toimiminen rikkoisi exänsä idyllin.

Mulla on tytär, jolla ei ole isää. Mulla on poika, jolla on isä. Mä olisin tehnyt mitä vaan, jos tyttärelläni olisi ollut isä. Antanut vaikka amputoida kaikki raajani. Kuolema vaan päätti toisin. Mutta olen tehnyt kaikkeni, jotta edes pojallani on ollut isä. Enkä ole päivääkään katunut, vaikka monta kertaa olen näiden vuosien aikana hampaita kiristellen antanut periksi.

Sekä tyttärelläni että pojallani on ollut kaikki nämä vuodet hyviä miehen malleja. Mutta vain pojallani on ollut isä.

 
Alkuperäinen kirjoittaja BKM:
Musta on outoa vedota tässä kohtaa suomalaiseen kulttuuriin kun tekijä ei ole suomalaisesta kulttuurista lähtöisin, ja omaa selvästi ennestäänkin hyvin väkivaltaisen taustan.
Aivan noin on asia. Tämä maahanmuuttaja oli tappanut sodassa kymmeniä siviilejä, ja Suomessa ollessaan tuomittu useista väkivaltarikoksista.
Ei voida tässä syyttää suomalaista naista, joka sai maksaa suhteesta hengellään!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
silloin olemme valmiita myös tarvittaessa antamaan periksi ja nöyrtymään. Niin vittumaista kuin se omalle itsetunnolle onkin.


Mitä tämä käytännössä tarkoittaisi? Miten pitäisi nöyrtyä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Eihän matriarkaalisuus tarkoita sitä, että otetaan isän rooli. En mäkään kuvittele voivani olla isä, mummo tai vaikka sisarus lapsille. Kaikki luontouskonnothan ovat hyvin matriarkaalisia samoin afrikkalaiset heimot. Niissä roolit ovat hyvin päinvastaiset, nainen elättää ja perii, mies pitää huolta perheestä olematta kuitenkaan se ylin pää ja auktoriteetti. Onneksi nykyään kannatetaan pehmeää isyyttä ja yhdessä oloa, eikä vain jotain roolistatusta.
Tämä olisikin ihanne. Harva nainen vaan siihen erotilanteessa suostuu. Mieluummin noudatetaan lastenvalvojan suosittelemaa "joka toinen viikonloppu ja kaks viikkoa kesälomalla" -systeemiä. Mä olen halunnut, että pojan isä on pojan elämässä - erosta huolimatta - joka päivä. Ja mua pidetään kyllä sen vuoksi kummallisenakin :D

 
Alkuperäinen kirjoittaja isättömän pojan äiti:
Mitä tämä käytännössä tarkoittaisi? Miten pitäisi nöyrtyä?
Riippuu tilanteesta. Mutta antamaan periksi silloin, kun se on lapsen kannalta parasta. Vaikka tietäisi olevansa itse oikeassa ja exä väärässä. Mä olen itse antanut exän käydä tapaamassa poikaansa meillä aina, kun on vaan halunnut. Vaikka aikoinaan exän naaman näkeminenkin oksetti mua. Mutta tein sen siksi, että kyse oli pojastani ja poikani isästä. Ei se helppoa ollut, sen myönnän. Varsinkin, kun vielä silloin olin nuori, itsekäs ja pitkävihainen. Päivääkään en kuitenkaan ole katunut, että annoin pojalleni mahdollisuuden pitää isänsä.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Puhutko nyt itsesi puolesta vai kaikkien Suomen naisten?
En kummankaan. Ihan vaan vuosia palstaakin seuranneena olen huomannut, että miehen pitäisi olla rehellinen, mutta ei kuminkaan saa olla rehellinen, jos rehellisyys loukkaa vaimoa. Ja olen törmännyt samaan ilmiöön myös tuttavissani ja ystävissäni. Mies saa sanoa asiansa, kunhan se asia ei loukkaa vaimoa. Jos se loukkaisi, niin pää kiinni.

Tämähän pätee vain naisiin ja miehelle saa sanoa asioita jotka sitä loukkaa :laugh:
Harmi kun en oo törmänny sellasiin miehiin...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja BKM:
Musta on outoa vedota tässä kohtaa suomalaiseen kulttuuriin kun tekijä ei ole suomalaisesta kulttuurista lähtöisin, ja omaa selvästi ennestäänkin hyvin väkivaltaisen taustan.

Mutta tuo on ulkomaalaisten näkemys asiasta. Heidän mielestään ampuja oli suomalainen koska hän oli asunut täällä niin kauan. Me syytämme muita kulttuureita emmekä huomaa oman kulttuurimme machomaisuutta. Eikä vertailukohtaa tarvitse etsiä länsinaapuria kauempaa. Meidän kulttuurimme muistuttaa machomaisuudessa paljon jenkkilää, velvollisuudentunnossa ja sitä kautta itsemurhissa taas Japania.

En kiistä, mutta outoa on, ettei uutisoinnissa tajuta yhteyttä entisen Jugoslavian alueelta kotoisin olevien miesten sotatraumoihin. Väkivalta on Kosovossakin edelleen yleistä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja näimn:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja näimn:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja näimn:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja miehiä ymmärtävä nainen:
Alkuperäinen kirjoittaja Suzyanne:
Alkuperäinen kirjoittaja BKM:
Musta on outoa vedota tässä kohtaa suomalaiseen kulttuuriin kun tekijä ei ole suomalaisesta kulttuurista lähtöisin, ja omaa selvästi ennestäänkin hyvin väkivaltaisen taustan.

Peesi. Minusta erittäin kaukaa haettua muutenkin, ja myös sitä mitä inhoan lähes yli kaiken- yleistämistä. Ei normaali, päästään terve mies tapa, vaikka kuinka ahdistaisi- se vetää mieluummin pään täyteen, tai juokseen vaikka lenkin veren maku suussa, hakkaa nyrkkeilysäkkiä tms. Muttei tapa.

Juuri tuollaisilla viesteillä tehdään miehistä tappajia.

Ja sinustako normaali ja terve mies (tai nainen) tappaa? :o

Suomessa tuntuu usein, että "normaali" mies tappaisi, jos olisi "enemmän" mies. Rohkeampi ja uskaltavampi.

Suomessa et voi tehdä ravintolassa työvuoroa ilman, että kuulet jonkun suomalaisen tappofantasiaa, tappouhkauksia jne. Ainoastaan oma pelkuruus estää suomalaista miestä toteuttamasta itseään.

Väkivalta on niin uppoutunutta Suomalaiseen kulttuuriin, että sitä en itsekään huomannut, ennenkuin olin täältä jokusen vuoden poissa.

Sinulla on outo käsitys normaalista ihmisestä ja rohkeudesta. Toisen tappaminen on pelkuruutta ja omien ongelmien pakenemista.

Se ei ole minun käsitykseni.
Se on havaintoni lukuisista Suomalaisista miehistä.

Koko ikäni täällä eläneenä en ole moisiin "miehiin" törmännyt.

Käy baarissa selvinpäin ja laske illanaikana kuulemasi "tapan" "tappaa" "tappaisin" jne. sanat.

Olet vain niin tottunut Suomalaiseen menoon, ettet noteeraa sitä.

Kaikki suomalaiset miehet eivät ole alkoholisoituneita mielenterveyongelmaisia eronneita miehiä.

Lisäksi en käy näissä alkkis lähiökuppiloissa missä halpa viina virtaa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Tämä olisikin ihanne. Harva nainen vaan siihen erotilanteessa suostuu. Mieluummin noudatetaan lastenvalvojan suosittelemaa "joka toinen viikonloppu ja kaks viikkoa kesälomalla" -systeemiä. Mä olen halunnut, että pojan isä on pojan elämässä - erosta huolimatta - joka päivä. Ja mua pidetään kyllä sen vuoksi kummallisenakin :D

Luuletko sitten, ettei kukaan muu äiti ole halunnut samaa kuin sinä? Että sinä ainoastaan olet tajunnut miten tärkeää on kun perheessä on sekä isä, että äiti? Mun mielestä on aika karskia tehdä oletuksia pelkästään palstan aloitusten ja parin omakohtaisen tapauksen pohjalta. Mites sitten niissä tilanteissa kun isä on huoltaja ja äiti on olettamassasi asemassa? Tuleeko niistäkin lapsista sitten traumatisoituneita tulevaisuuden kriminaaleja kuten annoit ymmärtää?
 
Kyllä mua vähän tuo yleistäminen ihmetyttää, miten 99% eroperheistä on sellaisia joissa on naisen syytä ettei mies näe lapsiaan eron jälkeen, on suomalaisen naisen syytä että miehestä tulee väkivaltainen vaikka pojalla olisi ollut ydinperhe ja isä joka on ollut töissä 80h/vk eikä ole osallistunut kasvatukseen, mutta poika on kuitenkin tiennyt kuka isänsä on :whistle:

Miten se voi riittää "miehen malliksi" että mies on paperilla isä ja hoitaa puolet perheen tuloista. Nainen hoitaa puolet tuloista, kodin ja lasten kasvatuksen, silti on vain ja ainoastaan hänen syytään jos ja kun jotain menee pieleen?

Jos mulla olisi tuollainen mies niin olisin kyllä lempannut jo kauan sitten. Onneksi hän sentään haluaa olla lastensa elämässä ja osallistua myös lasten hoitoon ja kasvatukseen, vaikka samalla käy töissä ja osallistuu siivoukseen ja ruuanlaittoonkin :) Mutta mutta, tämän palstan arvojen mukaan tuokaan ei riitä kun silti on minun syytäni jos lapsista ei tulekaan täydellisiä pikku enkeleitä.

Jos ihminen tappaa toisen ihmisen sen takia että haluaa satuttaa viattomia, on siinä menty kasvatuksessa paljon enemmän pieleen kuin vain vanhempien ero ja viikonloppuisyys. Näillä Pekka-Erikeillä ja kouluampujillahan on käsittääkseni kaikilla ollut ihan kasassa oleva ydinperhe?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja miehiä ymmärtävä nainen:
Alkuperäinen kirjoittaja Suzyanne:
Alkuperäinen kirjoittaja BKM:
Musta on outoa vedota tässä kohtaa suomalaiseen kulttuuriin kun tekijä ei ole suomalaisesta kulttuurista lähtöisin, ja omaa selvästi ennestäänkin hyvin väkivaltaisen taustan.

Peesi. Minusta erittäin kaukaa haettua muutenkin, ja myös sitä mitä inhoan lähes yli kaiken- yleistämistä. Ei normaali, päästään terve mies tapa, vaikka kuinka ahdistaisi- se vetää mieluummin pään täyteen, tai juokseen vaikka lenkin veren maku suussa, hakkaa nyrkkeilysäkkiä tms. Muttei tapa.

Juuri tuollaisilla viesteillä tehdään miehistä tappajia.

Ja sinustako normaali ja terve mies (tai nainen) tappaa? :o

Peesi. Huh huh sentään. Pysyn kannassani, päästään terve ihminen EI tapa vaikka mikä olisi, ei muita eikä itseään. Mikään tai kukaan ei tee kenestäkään tappajaa, ainoastaan korvien välissä oleva vika. Toisten syyllistäminen on suomalaisen , hakkaavan/ tappavan lempipuuhaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ideaisak:
Tämä ei ole mikään sukupuolikysymys. Miehet ja naiset ovat aivan yhtälailla vastuussa lapsista ja nuorista. Ei se ole varsinaisesti kummankaan syy, että yhteiskunnassa voidaan huonosti. Kyseessä on nimenomaan yhteiskunnallinen ongelma - ei yksittäisen ihmisen ratkaistavissa oleva ongelma.

Moni on sitä mieltä, että yhteiskunta on mätä ja järjestelmä väärä, mutta enemmistö hyväsyy nykyisen menon ja myös yhteiskunnan valvonnan jatkuvan lisääntymisen. Suomi on jo poliisivaltio ja demokratian irvikuva korruptiolla valittuine eduskuntineen.

Ketjun ainoa fiksu vastaus eikä kukaan kommentoi tai näe metsää puilta.
Hohhoijaa tätä kanalaumaa, taas puhutaan miesten osallisuudesta lapsenhoitoon ja väännetään kättä kuka on oikeassa ja missä pilkunkohdassa.
Tsiisus.
 
Alkuperäinen kirjoittaja joku:
Alkuperäinen kirjoittaja ideaisak:
Tämä ei ole mikään sukupuolikysymys. Miehet ja naiset ovat aivan yhtälailla vastuussa lapsista ja nuorista. Ei se ole varsinaisesti kummankaan syy, että yhteiskunnassa voidaan huonosti. Kyseessä on nimenomaan yhteiskunnallinen ongelma - ei yksittäisen ihmisen ratkaistavissa oleva ongelma.

Moni on sitä mieltä, että yhteiskunta on mätä ja järjestelmä väärä, mutta enemmistö hyväsyy nykyisen menon ja myös yhteiskunnan valvonnan jatkuvan lisääntymisen. Suomi on jo poliisivaltio ja demokratian irvikuva korruptiolla valittuine eduskuntineen.

Ketjun ainoa fiksu vastaus eikä kukaan kommentoi tai näe metsää puilta.
Hohhoijaa tätä kanalaumaa, taas puhutaan miesten osallisuudesta lapsenhoitoon ja väännetään kättä kuka on oikeassa ja missä pilkunkohdassa.
Tsiisus.

Peesaan teitä molempia.
 
minustakin suomalainen kulttuuri on aika väkivaltakeskeistä. ei osata käsitellä asioita muuten(ei ole tapana) kuin väkivallalla. ollaan ahisuneita ja masentuneita. jos ei muita tapeta niin sitten itsensä..
 
Alkuperäinen kirjoittaja joku:
Alkuperäinen kirjoittaja ideaisak:
Tämä ei ole mikään sukupuolikysymys. Miehet ja naiset ovat aivan yhtälailla vastuussa lapsista ja nuorista. Ei se ole varsinaisesti kummankaan syy, että yhteiskunnassa voidaan huonosti. Kyseessä on nimenomaan yhteiskunnallinen ongelma - ei yksittäisen ihmisen ratkaistavissa oleva ongelma.

Moni on sitä mieltä, että yhteiskunta on mätä ja järjestelmä väärä, mutta enemmistö hyväsyy nykyisen menon ja myös yhteiskunnan valvonnan jatkuvan lisääntymisen. Suomi on jo poliisivaltio ja demokratian irvikuva korruptiolla valittuine eduskuntineen.

Ketjun ainoa fiksu vastaus eikä kukaan kommentoi tai näe metsää puilta.
Hohhoijaa tätä kanalaumaa, taas puhutaan miesten osallisuudesta lapsenhoitoon ja väännetään kättä kuka on oikeassa ja missä pilkunkohdassa.
Tsiisus.

Yhteiskuntaa on paljon hauskempi syyttää, kuin miettiä mikä ihan omissa valinnoissa meni pieleen.
 

Yhteistyössä