Mielen muuttuminen??

Ihmettelen oman suhtaumiseni muuttumista lapsiin... Olen ollut koko ikäni sitä mieltä, että en halua lapsia. Nyt, uuden poikaystävä vuoksi ehkä (?), 35 vuotiaana, olen alkanut ajatella, että ehkä voisin sittenkin hankkia lapsen.
Onko siis niin, että kumppani vaikuttaa asiaan, edellinen poikaystäväni ei myöskään halunnut lapsia?
Vai alkaako ikää olla sen verran, että biologinen kello heräilee?
Onko kellään vastaavia kokemuksia?

 

Ikää minullakin 35 ja samat asiat kiertävät rinkiä päässä.Itse luulen tämän mielen täyskäännöksen johtuvan sekä biologisesta kellosta, että nykyisestä kumppanista. Kyllä se vaikuttaa ainakin minulla asiaan paljon, että nyt vihdoinkin olen löytänyt miehen, jonka kanssa todella uskon pysyväni yhdessä. Ja kun biologinen kello raksuttaa korvan takana on viimein pakko miettiä ihan tosissaan, pysyäkö omasta tahdostaan lapsettomana vai ei.
Exän kanssa vietettiin sellaista "sittenkun" elämää, kaikki isommat suunnitelmat ja päätökset siirrettiin johonkin tulevaisuuteen. Ja erohan siitä tuli, kunnei kumpikaan uskaltanut tehdä ratkaisevia päätöksiä yhteisen loppuelämän suhteen.
Nykyisen kumppanini kanssa taas ollaan parin vuoden yhdessäolon jälkeen menossa kesällä naimisiin ja muutenkin suunnitellaan elämää ihan tosissaan pidemmälle eteenpäin, eikä vaan ensi viikkoa ja kuukautta...
Elämässä taitaa olla asioita, joita on mahdotonta päättää etukäteen. Lasten haluaminen tuntuu olevan yksi niistä. (Lasten saamisesta puhumattakaan..) Kun ne elämän pikku palaset loksahtaa paikolleen, mieli saattaa muuttua hyvinkin äkkiä. Kyllähän se pelottaa tässä iässä enään alkaa niinkin isoon elämänmuutokseen, mitä lapsi tullesaan toisi. Toisaalta pelottaa se, kaduttaako jompaa kumpaa myöhemmin, jos päätetään jättäytyä lapsettomiksi.
Onhan tässä pureskeltavaa vielä pidemmäksikin aikaa. Ja kello senkun tikitää.

 

Minulle kävi juuri noin. Tapasin "elämäni miehen" vasta 35 vuotiaana ja sitten pikkuhiljaa mieleni muuttui tuossa lapsiasiassa.
Mutta sanon teille, että pitäkää kiirettä, minun kohdallani nyt 39 vuotiaana taitaa ollakin liian myöhäistä

 

No eihän 39 vielä niiiin paljoo ole, etteikö yrittää vois..

Kyllähän tämän asian kanssa pitäisi jotain ratkaisuja tehdä. Mitä pidemmälle se siirtyy, sen vaikeampaa raskaaksi tulo taitaa olla.
Kun vaan pääsis näistä kaikista peloista joita asia aiheuttaa. Jaksetaanko me "vanhukset"? Miten parisuhde muuttuu? Onko musta äidiksi ollenkaan?? Aaaa-puuuu-va-va-va-va............
Mieskään ei ennen ole lapsia kaivannut. On kuitenkin sitä mieltä, että jos minä lapsen haluan, ei hänellä mitään sitä vastaan ole. Sekin pelottaa, että jos hän sitten kuitenkin huomaa, ettei olisi lasta halunnut. Miehelläkin on omat pelkonsa asian suhteen. Pitää rauhallisesta elämästä ilman suurempia yllätyksiä ja lapsen kanssa ne taitaa olla kortilla. Asiaa on viime viikkoina vatvottu yhdessä ja erikseen lähes päivittäin, eikä valmista vaan tunnu tulevan.
Miten ihmeessä ihmiset ikinä uskaltaa lapsentekoon ryhtyä???

 

No eihän 39 vielä niiiin paljoo ole, etteikö yrittää vois..

Juu, yrittäähän voi vaikka 50 v. Mut voi käydä niin kuin mulle, että vaihdevuodet iski just kun jätin pillerit pois ja kuukautisista ei ole ollut tietoakaan moneen kuukauteen.

Miten ihmeessä ihmiset ikinä uskaltaa lapsentekoon ryhtyä???

Ne vaan lakkaa miettimästä ja pelkäämästä ja antaa mennnä. Niin minäkin ajattelin, vaikka mun "miinuslista" oli erittäin pitkä ja plussapuolia ei juuri löytynyt. Eihän mitkään järkisyyt puolla lasten hankintaa, mutta jos se ajatus, pienikin tulee mieleen, kannattaa vaan alkaa yrittämään.
Minäkin tein niin ja jätin kaiken kohtalon huomaan... kohtalo vaan päätti toisin

 

Minäkin tein niin ja jätin kaiken kohtalon huomaan... kohtalo vaan päätti toisin

Anteeksi. Ajatukset pyörii nin tän jutun ja ennenkaikkee oman navan ympärillä, etten ymmärtänyt, että sulla on tietenkin ihan "oikea" syy lapsettomuteesi. Olen ääliö.

Mulla on aina ollut taipumus seurata sydämeni ääntä ja niin kai tässäkin asissa pitää tehdä. Ton komeemman puoliskon vuoksi vaan yritän vähän ujuttaa sitä järkipuoltakin tähän, eikä sitä tosiaan tunnu löytyvän hakemallakaan.