Entä jos tilanne onkin niin, että myös ns. kakkosnainen on varattu? Itse elän vastaavassa tilanteessa, olen siis 'kakkonen' (ja nyt alkaa lokaa tulla), ja myös toinen mies on minulle 'kakkonen'. Tosiasiassa kuitenkin olemme ykkösiä toisillemme, ja rakastamme toisiamme, vaikka olemmekin toistaiseksi tahoillamme naimisissa. Miksi? Syyt nimenomaan ne, mitkä on jo mainittukin; lapset ja taloudellinen tilanne. Kohdallamme kyse ei ole pikku ihastuksesta, tai 'hyvästä panosta', suhteemme on jatkunut jo kolme vuotta, ja alkoi ystävyydellä. Aina ei kuitenkaan voi heittäytyä täysin tunteiden vietäväksi, niin ihanaa kuin se olisikin, ja toisten mielestä niin yksinkertaista. Mielestämme kyse on niin isoista ja vakavista asioista, että on parempi miettiä tarkkaan siirtonsa nyt, että ei ainakaan hätiköinnin takia kadu. Ja kyllä, molemmat tunnemme kovasti syyllisyyttä omia puolisoitamme kohtaan. En usko että kukaan pettänyt on teostaan ylpeä.