Mieheni SEKOAA ALKOHOLISTA!

[Näen Punaista]

Kauanko ihminen oikeasti jaksaa ja kestää?? tuntuu että venyy ja paukkuu äärettömiin. Suhteessamme on alkoholilla suuri sija, ollut kaikki nämä pitkät vuodet. Mieheni on luvannut sata kertaa sitä ja tätä ja tuota, mennä apua hakemaan jne jne. Katunut ja pyydellyt anteeksi.Joka kerralla kuitenkin samat virheet toistuvat. menemme esim kaveredien luo iltaa istumaan, sovittu että ei alkoholia kuin esim 6 kaljaa illan aikana. miehelleni muuten vähän tuo määrä. Mutta koskaan hän ei pidä kiinni lupauksistaan ja niin illasta seuraa monenlaista..
Mieheni "sekoaa", tulee uhmakkaaksi, väkivaltaisen ja hyökkäävän oloiseksi, puhuu"pimeitä, sekoja",kuvittelee ja mielikuvitus ja harhat pääsevät irti..riskinä on aina tappeluihin joutuminen tai muut nolot kurjat tilanteet.
Minä taas olen erittäin vähäjuomainen, olemme kuin yö ja päivä kaikessa, tässäkin. Saan hävetä ihmisten ilmoilla miestäni. olen siististi ja kunnollinen kansalainen,,kumppanini taas renttumainen ajoittain jopa kunnollinen. tasapainoa ei siis ole eikä löydy.

Olen ruvennut ajattelemaan että ei tuollaista vaan kestä koko elämäänsä..kai on olemassa miehiä joita ei alkoholi ohjaa.. ja jotka kunnioittavat naistansa ja suhdettansa. Voimani ovat vaan nyt kateissa,,en taida jaksaa enää. Mieheni lupasi taas että menee jonnekin puhumaan ja hakemaan apua. Mutta koko elämänsä alkoholin kanssa paljon pyörinyt on ikuisesti kipeä uskon niin. Tiedän että myös oma ajatuskantani alkoholiin on toisaalta aika kielteinen ja rajoittunut, koska olen saanut paljon kärsiä sen vuoksi nuoren elämäni aikana, sekä menettänyt tuonpuoleiseen läheisiäni ja melkein kaikkein läheisimmänkin perheestäni. Mutta silti pystyn hyväksymään kohtuuden , harvoin. Kerran kuukaudessa on aivan liikaa. Mielestäni pari kertaa vuodessa olisi ihanteellisin tilanne miehen kännäämiselle. Ja saunakaljat silloin tällöin ok.

 

[raitis mies!]

alkoholisti hän on!
jätä hänet ja muuta pois ja mene takas kun lopettaa juomisen eikä vaan lupaa sitä!
saat vaan oottaa milloin makaat sairaalassa naama hakattuna ja silloinko vasta tajuat tilanteen!

 

[Lystikki.]

Niin. Jos et pysty luontevasti suhtautumaan mieheesi, teillä on ongelma. Olisi helppoa ja vaivatonta ajatella, että ongelma ratkeaisi sillä, että miehesi lopettaisi juomisen.

Sitten tulee se mutku. Nimittäin sinä et pysty häntä raitistamaan. Hän tekee sen itse, jos kokee sen tarpeelliseksi. Siihen asti parasta mitä voit tehdä, on lopettaa mahdollistaminen ja hakea sellaista elämää, mitä ansaitset.

 

[alkoholistin vaimo]

Olen miettinyt ihan samaa - kauanko enää jaksan uskoa parempaan huomiseen - tuleeko sellaista koskaan. Mieheni päätti viime vuoden juomalla ja koska putki oli päällä uusi vuosi alkoi samalla tavalla. Vuodesta 2009 tulee luultavasti vuosi, jolloin 22 vuotta kestänyt avioliittomme päättyy.

 

[Bloody Mary]

Hei, ap:n mies juo korkeintaan kerran kuukaudessa. Se on ap:n mielestä liikaa. Miten usein saunakaljat ovat ok? Juhannuksena ja Joulunako?

Minä "sekoaisin", tulisin uhmakkaaksi, väkivaltaisen ja hyökkäävän oloiseksi, puhuisin "pimeitä, sekoja", kuvittelisin ja mielikuvitus ja harhat pääsisivät irti, jos ottaisin noin harvoin.

Liika on liikaa, mutta kohtuullisuus on liian vähän!

 

[näen punaista]

Minun mielestäni se on liikaa, sillä juuri kaikki ne keikat joita mieheni on reissannut vuosien saatossa ovat aina satuttaneet minua..koska minua ei ole kuultu, huomioiutu, ja on kohdeltu erittäin huonosti ja karusti. Mieheni itsekin on kärsinyt juomisestaan..pahimipina aikoina hän oli joka vkl koko vkl menossa..nykyisin ollut välillä kahden viikon välein jne.
Kyse onkin siitä että mitä alkoholi saa aikaan..se tuhoaa meidän suhteen. Toiseksi jos sitä osaisi ottaa vain asiallisesti ettei päänuppi sekoa..mutta kun ei osaa. Tämäkö on siis jonkun mielestä hyväksytävämpää kuin se mitä alkoholi oikeasti tuhoaa. outoa vertausta ja arvomaailmaa.Luultavasti minä kuulun johonkin erikoiskastiin jos ajattelen kuin ajattelen. Mielestäni ajatusmaailmani on järkevä. Elämässä pitää olla ihan muuta tavoiteltavaa kuin se että vähintään kerran kuussa täytyy päästä vetämään päänsä täyteen..tai noh kai joillekin se elämäntaso on hyvää ja riittävää..
Minun rahkeeni riittää johonkin muuhun..uskon että pitemmälle kuin alkoholistin kanssa elämään.Mutta eipä ole helppoa lähteä.Yksinkertaista kun ei mikään ole.

 

[Bloody Mary]

Sinulle kohtuullisuuskin on liikaa. Tuon periaatteesi mukaan jokainen joka on koskaan maistanutkaan alkoholia on alkoholisti. Eihän sellainen ihminen voi luvata, ettei koskaan enää maistaisi seuraavan kerran. Sehän on selvää riippuvuutta. Alkoholistejahan olemme silloin melkein kaikki!

Alkoholin suurkuluttajan tunnusmerkistöä ei täytä se, että vetää lärvit kerran 1-2 kuukaudessa.

 

[rentukka*]

Juuri ap:n kaltaisten ihmisten takia käytän alkoholia ja poltan tupakkaa. Tuollaiset tiukkapipot elävät vanhoiksi ja täyttävät hoitokodit. En haluaisi pätkääkään joutua samaan vanhustentaloon sellaisten kanssa.

Pitäisiköhän ottaa repertuaariin vielä hassis ja suonensisäiset huumeet - varmuuden vuoksi.

 

[Näköjään]

"Vuodesta 2009 tulee luultavasti vuosi, jolloin 22 vuotta kestänyt avioliittomme päättyy."

Näköjään olet ollut yhtä sinnikäs pitämään kiinni mahdottomasta toiveesta, kuten minä aikanaan. Ei se siittänsä kummene. Parasta mitä itsllesi voit tehdä, on hankkia oma elämä riittävän etäältä.

 

[Näen punaista]

Olen ajatellut että muuttaisin pois tästä..asumusero on vähintään ajatuksissa. Ehkä se vie lopulliseen tai sitten mieheni tajuaa kaiken eri silmin. Sitä ei tiedä. Mutta en 22 vuotta ole ajatellut katsoa kun elämä lipuu ja rakkaus kohtelee erittäin kaltoin. Yritän saada ja löytää jotain mistä todella itsekin saan. Ei ole hyvästä elämä sellainen elämä että itse antaa mutta itselleen ei saa..muuta kuin pahaa. Väärinhän se on. 2009 vuosi taitaa todella olla vuosi jolloin tapahtuu isoja muutoksia..

 

[toivoja]

Toivon hartaasti, että miehesi 22 vuotta kanssasi kestänyt helvetti loppuu ensi vuonna.

 

[warm wishes]

Ymmärrän hyvin, miksi tilanne ottaa sinua päähän. Sinä et voi toisen ihmisen juomistottumuksia muuttaa, vaan hänen pitää itse lopettaa. Jos mies ei kykene juomaan vain sen verran, mitä hänen alunperin piti juoda, vaan hän juo aina enemmän eikä pysty kontrolloimaan juomisiaan, niin kyseessä on tosiaankin jonkin sortin alkoholiongelma. Lisäksi jo hänen käytöksestään kärsii sinun lisäksesi myös mies, niin asiahan on ihan selvä.

Minusta yksi keino on siinä, että älä vahdi miehesi juomisia. Jos hän vetää pään täyteen, niin ei sinun tarvitse olla suojelemassa häntä. Jos hän teloo itsensä, haastaa riitaa ja joutuu tappeluun, niin se on HÄNEN ongelmansa, ei sinun. Ehkäpä riittävän kova kolaus saa hänet vihdoinkin lopettamaan juomisen. Monelle ihmiselle alkoholi ei sovi, koska ei osaa kohtuukäyttöä, jolloin ainoa vaihtoehto on totaalikieltäytyminen.

Ehkäpä miehesi laskee sen varaan, että hän tietää sinun aina kuitenkin antavan anteeksi. Sen vuoksi hänellä ei ole mitään pakkoa onnistua raittiudessa. Olisiko sinulla mahdollista pakata kimpsut ja kampsut ja muuttaa tilapäisesti pois miehen luota? Voisit jättää miehen joksikin aikaa ja sanoa, että tulet takaisin vain sillä ehdolla, että mies pystyy olemaan tuon ajan juomatta? Jos mies ei kykene siihen, laita eropaperit vetämään. Voit tietysti laittaa eropaperit vaikka hetikin vetämään, sillä eron toinen vaihe, jolloin avioero virallsesti astuu voimaan, vie aikaa 6 kk, joten siinä olisi miehelle puoli vuotta aikaa näyttää, pystyykö hän sen ajan olla juomatta.

 

[näen punaista]

minun suhteeni kestänyt hieman alle 10v..jonkun kirjoittajan taas 22 v ja samaa kokee kuin minäkin. Mieheni on saanut erään pahan kolauksen kännin johdosta,joka ei sekään muuttanut asioita. On toki parempaa päin.Mieheni vannoo että rakastaa minua enem kuin mitåän.kukaan ei voisi minua kuulema yhtä paljon rakastaa jne..vähän kuin kiristystä tai manipulointia..se ei tunnu kivalta..kirjoittelen taas kun ehdin..hieno puhua täällä kun saan teidän ajatuksia..kiitos tuesta ja mietteistä..
en ole välttynyt mustelmiltakaan muuten..sekin on koettu..

 

[tiedän tunteen]

minun suhteeni kestänyt hieman alle 10v..jonkun kirjoittajan taas 22 v ja samaa kokee kuin minäkin. Mieheni on saanut erään pahan kolauksen kännin johdosta,joka ei sekään muuttanut asioita. On toki parempaa päin.Mieheni vannoo että rakastaa minua enem kuin mitåän.kukaan ei voisi minua kuulema yhtä paljon rakastaa jne..vähän kuin kiristystä tai manipulointia..se ei tunnu kivalta..kirjoittelen taas kun ehdin..hieno puhua täällä kun saan teidän ajatuksia..kiitos tuesta ja mietteistä..
en ole välttynyt mustelmiltakaan muuten..sekin on koettu..

Ainoa vaihtoehto miehellesi on täysraittius. Mutta jotakin pitää saada tilalle ja hänet pitää saada ymmärtämään tuo tilanne, että hän ei voi ottaa yhtään alkoholia, koska alkoholi vaikuttaa häneen eri tavalla. Yksi juttu olisi saada hänet innostumaan kuntoilusta, sen eri muodoissa ja silloin hän huomaisi sen tuoman hyvän olon. Toivotaan parasta.

 

[kynsilaukkaajatar]

Miehesi on ollut humalassa väkivaltainen sinua kohtaan? Pelasta itsesi tuosta suhteesta. Muista, ettet ole minkäänlaisessa vastuussa aikuisesta ihmisestä. Et ole velvollinen parantamaan häntä (etkä siihen pystyisikään, muutoksen on aina lähdettävä itsestä käsin).

Olet sen sijaan velvollinen auttamaan itseäsi parempaan elämään.

 

[nähty ja koettu.]

Joillakin todella sekoamisherkkyys on alkoholista tosi pieni. Eli vähästäkin määrästä todella voi seota. Mun tuttu makasi sairaalassa usean kuukauden kun vetäisi vähän pidemmät kännit, normaalisti ei edes juo oikeastaan mitään. Eli voi olla, että hän ei vain kestä alkoholia, että se suoraan sanottuna on hänen aivoille niin paha myrkky, että todellakin sekoittaa.
Pahimmillaan seurauksena voi olla psykoosi. Ota asioista selvää ja katso tilannetta sillä silmällä, että joku päivä tilanne voi olla oikeasti se, että joudut soittamaan sen ambulanssin.

 

[edellinen.]

Tarkoitan sitä, että ilmeisesti sinun miehelläsi voi olla jo lääketieteelliseltä kantilta sellainen sekoamisherkkyys, että sinä et voi sille mitään. Sun ei tarvi voidakkaan, sillä jos sä voisit pelastaa miestä, sä tekisit sitä lopun ikääsi, ja pilaisit oman elämäsi.
Hän on itse vastuussa itsestään. Jätä se vastuu hänelle, koska et silti voi parantaa, vaikka ottaisit miten vastuuta. Siinä vain väsyt ja loput itse.
Jos mielenterveys heittää, siinä on toisten voimavarat pieniä juttuja, että se saataisiin kuntoon. Usein käy niin, että itse yrittää kaikkensa, sitten kun itse loppuu, alkaa uskoa, että kyllä tähän ammattilaisia tarvitaan. Älä odota sitä, että olet itse siinä pisteessä ettet enää jaksa. Käy juttelemassa vaikka itse, vaikka kyse on miehetsäsi. Ihan oman itsesi vuoksi.

Paras tietysti olis jos etsisit kunnon miehen, joka osaa ottaa vastuun itsestään ja myös toisista. Itse sen nähneenä, kun nuori aikuinen menee aivan huolehdittavaksi ja hoidettavaksi, tiedän, että siinä ei ole kyse enää suhteesta vaan lähinnä äiti-lapsi suhteesta, vaikket oikeasti ole äiti. Huolehtiminen ei ole parisuhteen tarkoitus vaan molemminpuolinen rakkaus.

 

[Näköjään]

Toistetaan nyt kokemuksen syvällä rintaäänellä, että kaikki toivominen toisen oma-aloitteisesta tapojensa muuttamisestä on ihan turhaa. Niin kauan, kuin hänellä on vaimo pitämässä huolta asioistaan, ei hänellä ole edes syytä muutokseen. Hänelle kaikki on mitä parhaiten!

Hän ehkä vähentää rötväämistä sitten, kun kukaan ei enää huolehdi mistään hänen puolestaan, koska joutuu korjaamaan ihan kaikenlaatuisen jälkensä itse. Aikuinen ihminen täytyy laittaa vastuuseen itsestään, ei voi olla hoivattava ikäänsä.

Huvittavana muistuu mieleen yö, jolloin äiojä tuli verissäpäin kotiin heikossa kunnossa. Kun avasin oven ja näki minut, hän sanoi ensimmäiseksi "äiti"! -Joten edellisen kirjoittajan havainto äiti-lapsi suhteesta on oikea.

 

[alkoholistin vaimo]

...selvennyksenä sen verran, että mieheni alkoholinkäyttö on viimeiset kaksi vuotta ollut hallitsematonta...ei siis koko 22 avioliittovuotta.

 

[mdecine]

Lääkkeet ja alkoholi eivät käy ollenkaan yhteen-onkohan kyse sellaisesta?

 

[ullatiinaheidi]

Kauanko ihminen oikeasti jaksaa ja kestää?? tuntuu että venyy ja paukkuu äärettömiin. Suhteessamme on alkoholilla suuri sija, ollut kaikki nämä pitkät vuodet. Mieheni on luvannut sata kertaa sitä ja tätä ja tuota, mennä apua hakemaan jne jne. Katunut ja pyydellyt anteeksi.Joka kerralla kuitenkin samat virheet toistuvat. menemme esim kaveredien luo iltaa istumaan, sovittu että ei alkoholia kuin esim 6 kaljaa illan aikana. miehelleni muuten vähän tuo määrä. Mutta koskaan hän ei pidä kiinni lupauksistaan ja niin illasta seuraa monenlaista..
Mieheni "sekoaa", tulee uhmakkaaksi, väkivaltaisen ja hyökkäävän oloiseksi, puhuu"pimeitä, sekoja",kuvittelee ja mielikuvitus ja harhat pääsevät irti..riskinä on aina tappeluihin joutuminen tai muut nolot kurjat tilanteet.
Minä taas olen erittäin vähäjuomainen, olemme kuin yö ja päivä kaikessa, tässäkin. Saan hävetä ihmisten ilmoilla miestäni. olen siististi ja kunnollinen kansalainen,,kumppanini taas renttumainen ajoittain jopa kunnollinen. tasapainoa ei siis ole eikä löydy.

Olen ruvennut ajattelemaan että ei tuollaista vaan kestä koko elämäänsä..kai on olemassa miehiä joita ei alkoholi ohjaa.. ja jotka kunnioittavat naistansa ja suhdettansa. Voimani ovat vaan nyt kateissa,,en taida jaksaa enää. Mieheni lupasi taas että menee jonnekin puhumaan ja hakemaan apua. Mutta koko elämänsä alkoholin kanssa paljon pyörinyt on ikuisesti kipeä uskon niin. Tiedän että myös oma ajatuskantani alkoholiin on toisaalta aika kielteinen ja rajoittunut, koska olen saanut paljon kärsiä sen vuoksi nuoren elämäni aikana, sekä menettänyt tuonpuoleiseen läheisiäni ja melkein kaikkein läheisimmänkin perheestäni. Mutta silti pystyn hyväksymään kohtuuden , harvoin. Kerran kuukaudessa on aivan liikaa. Mielestäni pari kertaa vuodessa olisi ihanteellisin tilanne miehen kännäämiselle. Ja saunakaljat silloin tällöin ok.

En osaa kuin taas ihmetellä tässäkin kun raitis ihminen ottaa juopon puolison. Minkä ihmeent takia...

No alkuperäiseen aiheeseen. Jätä se. Luonnehäiriöinen se ainakin on.

ps. vai on se juoppo joka juo yli 6 kaljaa illanvietossa.. kovin moni ei varmasti jaa mielipidettä kanssasi...

 

[ajdfkjkafdjk]

Toivon hartaasti, että miehesi 22 vuotta kanssasi kestänyt helvetti loppuu ensi vuonna.

vois se loppua jo tänävuonnakin.

 

[Soppaan lusikka]

Pakko naurahtaa, vaikka vakavaa asiaahan tässä puidaan.

Jotenkin tuntuisi, ettei ap:n mies kuitenkaan juo vain kerran tai pari kuukaudessa/kahdessa kuukaudessa. Eivät alkoholistit toimi yleensä niin. Tulee mieleen, että tissuttaako salaa osan ajasta.

 

[alkoholista vielä ap..]

Pakko naurahtaa, vaikka vakavaa asiaahan tässä puidaan.

Jotenkin tuntuisi, ettei ap:n mies kuitenkaan juo vain kerran tai pari kuukaudessa/kahdessa kuukaudessa. Eivät alkoholistit toimi yleensä niin. Tulee mieleen, että tissuttaako salaa osan ajasta.

Mieheni juo välillä kerran viikossa..kahden viikon välein..1-2 päivää putkeen ja loiventavia. Hän ei todellakaan juo 6 kaljaa vaan se on vasta lämmittelyä..paukkuja ym ja vähintään kaljaa moninkertaisesti lisää..ja siitä se pää sitten sekoaa.

Mielestäni en liioittele asian vakavuutta. Toiseksi jokainen me koetaan eri tavoin rajamme. Minulle tuo on todellakin liikaa..jollekin tuo voi olla ok eikä haitaksi. Koen itse että panostus tulee olla parisuhteessa ja muuten elämässä pärjäämisessä..miehenikin haluaisi kyllä muttei kykene. Hänen elämä menee makoillessa, tv katsoessa ja laiskotellessa sekä juodessa..en syytä häntä siitä mitä hän on, koska ei se ole vikaa vaan olemme vain erilaisia. Puhun siis persoonasta..mutta juomista en pysty hyvksymään tuossa määrin mitä sitä on.

 

[alkoholista vielä ap..]

Pakko naurahtaa, vaikka vakavaa asiaahan tässä puidaan.

Jotenkin tuntuisi, ettei ap:n mies kuitenkaan juo vain kerran tai pari kuukaudessa/kahdessa kuukaudessa. Eivät alkoholistit toimi yleensä niin. Tulee mieleen, että tissuttaako salaa osan ajasta.

Mieheni juo välillä kerran viikossa..kahden viikon välein..1-2 päivää putkeen ja loiventavia. Hän ei todellakaan juo 6 kaljaa vaan se on vasta lämmittelyä..paukkuja ym ja vähintään kaljaa moninkertaisesti lisää..ja siitä se pää sitten sekoaa.

Mielestäni en liioittele asian vakavuutta. Toiseksi jokainen me koetaan eri tavoin rajamme. Minulle tuo on todellakin liikaa..jollekin tuo voi olla ok eikä haitaksi. Koen itse että panostus tulee olla parisuhteessa ja muuten elämässä pärjäämisessä..miehenikin haluaisi kyllä muttei kykene. Hänen elämä menee makoillessa, tv katsoessa ja laiskotellessa sekä juodessa..en syytä häntä siitä mitä hän on, koska ei se ole vikaa vaan olemme vain erilaisia. Puhun siis persoonasta..mutta juomista en pysty hyvksymään tuossa määrin mitä sitä on.