mieheni on tyhmä

["hemuli"]

hän luulee että jos hänelle ollaan vihaisia, niin se tarkoittaa että häntä vihataan!

hän ei kykene tajuamaan että toiselle ihmiselle voi olla vihainen em. kun rakastaa ja tuntee että rakas ihminen satuttaa.

miten voi olla :O

hän on myös eron jälkeen kertonut että mikä tuntui pahalta, niin sen jälkeen kun jätti.

eikä millään tajua että minä en voinut tietää asiaa kun ei ollut kertonut ja näin ollen ei antanut edes mahdollisuutta!

lisäksi hän ei millään pysty käsittämään että parisuhteessa eläessä myös hänen omilla valinnoilla on merkitystä sen kannalta millaista elämä on.

ei hän voi elää niin että loukkaa toista(tietoisesti) ja sit kun toinen reagoi asiaan suuttumalla, niin syyttääkin vaan tätä toista, kun hän oon niin huono ja ärsyttävä.

joo mutta en tyhmä.

 

[dfds]

Mun eksä oli samanlainen, mutta sillä on mielenterveysongelmaa. Ettei sun miehellä olis samaa vikaa?

 

[harm principle]

älä muuta sano. olen ollu huomaavinani aikas samantyyppistä ajattelua jopa periaatteessa ihan normaaliälyisiltäkin.

nykyinen mies on älykäs. joten siltä onnistuu sekin, että se on minun vikani jos hän mokaa jotain. suuttuu siitä minulle, ja haluaa kai että minun pitäisi kaikin keinoin teeskennellä ihan muuta. onneksi olen itekkin senverran älykäs että olen huomannut ilmiön, ja nykyisin lyön vastapalloon ja kovaa. ilmiö on vähentynyt huomattavasti...

Olen ruvennut pitämään tiukasti kiinni siitä, että jos ajattelemattomuuttaan tai laiskuuttaan töppää, niin siivoaa sitten vähintään jäljet, ja jos oli joku vaarallinen töppö niin kuulee myös saarnat. Ja sitten muistutan, että liberalismin perusprinsiipinkin mukaan toisen touhuihin saa puuttua silloin kun siitä muut joutuu kärsimään. Ja kun liberalismi on periaatteessa se sallivin oppi, niin hän edustaa sitten puhdasta egoismia jos ei kritiikkiä saisi esittää.

 

["hemuli"]

älä muuta sano. olen ollu huomaavinani aikas samantyyppistä ajattelua jopa periaatteessa ihan normaaliälyisiltäkin.

nykyinen mies on älykäs. joten siltä onnistuu sekin, että se on minun vikani jos hän mokaa jotain. suuttuu siitä minulle, ja haluaa kai että minun pitäisi kaikin keinoin teeskennellä ihan muuta. onneksi olen itekkin senverran älykäs että olen huomannut ilmiön, ja nykyisin lyön vastapalloon ja kovaa. ilmiö on vähentynyt huomattavasti...

Olen ruvennut pitämään tiukasti kiinni siitä, että jos ajattelemattomuuttaan tai laiskuuttaan töppää, niin siivoaa sitten vähintään jäljet, ja jos oli joku vaarallinen töppö niin kuulee myös saarnat. Ja sitten muistutan, että liberalismin perusprinsiipinkin mukaan toisen touhuihin saa puuttua silloin kun siitä muut joutuu kärsimään. Ja kun liberalismi on periaatteessa se sallivin oppi, niin hän edustaa sitten puhdasta egoismia jos ei kritiikkiä saisi esittää.

no mä saatoin ite syyllistyä siihen että joskus syytin miestä omasta mokasta. jos vaikka perunavedet piti kaataa, ja sanoin miehelle että oon tosi väsynyt,eikä hän silti tehnyt sitä. ja sit ku mä tein ja kaadoin sormille kiehuvat vedet niin kiukkusin miehelle että tää on sen vika kun ei voinut tätä tehdä. tuli jotenkin sellanen lukko päälle että oli pakko purkaa sitä räyhäämällä. mutta mulle tuli tosta pahamieli. ja pyysin anteeksi.

Mä en osaa selittää sitä tunnetta mikä joskus tulee, ja sit vaikka tietää ite mokanneensa niin jotenkin sitä ei kestä,niin hetken sit kuohahtaa että hitto jos toi ois tehnyt tän tätäkään ei olis sattunut. ja sit tulee se katumus,koska itehän sitä kuitenkin mokasi

 

["hemuli"]

Mun eksä oli samanlainen, mutta sillä on mielenterveysongelmaa. Ettei sun miehellä olis samaa vikaa?

no aika vähäisiä enään, mutta en mä usko että se tekis ihmisestä tyhmää!

 

[toinen näkökulma]

Aikuinen ihminen osaa ottaa vastuun tekemistään virheistä ilman että vierittää syyt toisen niskaan. Miehesi ei ole tyhmä - hän ei vain ole vielä kasvannut aikuiseksi, jos vierittää omia mokiaan sun niskaan. Samoin sinäkään et ole kasvannut aikuiseksi, jos muita täytyy syyttää siitä, mitä itse teit kehnosti. Peiliin katsomisen paikka on molemmilla, ja hyvä tilaisuus kummankin kasvaa vastuullisiksi aikuisiksi yhdessä toinen toista tukien. Ja näistä asioista täytyy keskustella sun ja miehesi kahden kesken, räyhäämättä, toisianne syyttelemättä, rakentavasti. Suhteenne on kiinni vain teistä kahdesta, itseänne saatte syyttää, jos epäonnistutte; itseänne myös kiitätte, jos suhteessanne onnistutte.

 

["ei mulla muuta"]

Esimerkiksi lyhennetään esim. Em. tarkoittaa edellä mainittua.

 

[astrolabe]

Ei se minusta tyhmyyttä ole, enempi vain kertonee siitä miten miehen tunteita käsitelty lapsena. Monikin vanhempi sortuu emotionaaliseen kiristykseen ja/tai ei tue lapsen henkistä kehitystä antamalla työkaluja tunteiden käsittelyyn. Itse olen valtavan kömpelö sosiaalisesti ja tunteiden tunnistaminen ja hallinta on vaikeaa neurologisen ohjelmointivirheen tähden. Siksi olenkin pyrkinyt vokalisoimaan asiat omille lapsilleni, esim. jos lapsi tulee kotiin myöhään, eikä ole soittanut missä on eikä vastannut puhelimeen ja olen ollut huolissani, kerron, että olen lapselle suuttunut, koska sovittuja sääntöjä ei ole noudatettu ja että olen ollut äärettömän huolissani lapsesta. Kun asia on tuotu julki selvin sanoin, lapsi tietää minun tuntemukseni eikä pelästy niin valtavasti, jos sitten a) tiuskaisen hänelle koska olen ollut huolissani tai b) repeän itkuun huojentuneisuudesta.

Ei ole liian myöhäistä opetella tunteita aikuisena, mutta se ei onnistu, jos henkilö leimataan tyhmäksi vain siksi, että hänelle ei ole opetettu samoja taitoja kuin toisille.

 

[frru]

Isot kirjaimet kiitos.

 

["Anne"]

Otsikkoon sanoisin että JOKAINEN mies on tyhmä. Keneen tahansa naiseen verrattuna.

Joo ja kuvauksesi perusteella miehesi on vaan tavallinen itsekeskeinen, kitisevä ja huomiohakuinen TYHMÄ mies.

 

["hemuli"]

Aikuinen ihminen osaa ottaa vastuun tekemistään virheistä ilman että vierittää syyt toisen niskaan. Miehesi ei ole tyhmä - hän ei vain ole vielä kasvannut aikuiseksi, jos vierittää omia mokiaan sun niskaan. Samoin sinäkään et ole kasvannut aikuiseksi, jos muita täytyy syyttää siitä, mitä itse teit kehnosti. Peiliin katsomisen paikka on molemmilla, ja hyvä tilaisuus kummankin kasvaa vastuullisiksi aikuisiksi yhdessä toinen toista tukien. Ja näistä asioista täytyy keskustella sun ja miehesi kahden kesken, räyhäämättä, toisianne syyttelemättä, rakentavasti. Suhteenne on kiinni vain teistä kahdesta, itseänne saatte syyttää, jos epäonnistutte; itseänne myös kiitätte, jos suhteessanne onnistutte.

joo mutta jos mä oon tehnyt joskus sen virheen että oon syytä häntä syyttänyt,on hetken päästä tullut huono omatunto ja olen pyytänyt anteeksi. tiedän että minä teen virheitä,tiedän että olen mokannut. tosin osan olen mokannut siksi että mies ei ole puhunut tunteistaan/ajatuksistaan tarpeistaan ja minä olen sitten hänen käytöksestään vetänyt omat johtopäätökset.

mies taas ei vaan ymmärrä että sen omilla valinnoillakin on vaikutusta. en tiedä jotenkin tuntuu että eihän sitä tartte ku ajatella niin ymmärtää.

tieädn että tässä olis nyt tilaisuutemme koska mies on kerrankin kertonut miltä hänestä tuntuu. mutta hänen mielestään mä olin vaan kamala ja mun kanssa oli kamala elää, se kyllä eli mun kanssa 5vuotta, että jos kaikki oli niin kamalaa niin miksihän se katteli mua niin kauan?

 

["hemuli"]

[QUOTE="Anne";27854868]Otsikkoon sanoisin että JOKAINEN mies on tyhmä. Keneen tahansa naiseen verrattuna.

Joo ja kuvauksesi perusteella miehesi on vaan tavallinen itsekeskeinen, kitisevä ja huomiohakuinen TYHMÄ mies. [/QUOTE]

kiitos kai.

 

["hemuli"]

Ei se minusta tyhmyyttä ole, enempi vain kertonee siitä miten miehen tunteita käsitelty lapsena. Monikin vanhempi sortuu emotionaaliseen kiristykseen ja/tai ei tue lapsen henkistä kehitystä antamalla työkaluja tunteiden käsittelyyn. Itse olen valtavan kömpelö sosiaalisesti ja tunteiden tunnistaminen ja hallinta on vaikeaa neurologisen ohjelmointivirheen tähden. Siksi olenkin pyrkinyt vokalisoimaan asiat omille lapsilleni, esim. jos lapsi tulee kotiin myöhään, eikä ole soittanut missä on eikä vastannut puhelimeen ja olen ollut huolissani, kerron, että olen lapselle suuttunut, koska sovittuja sääntöjä ei ole noudatettu ja että olen ollut äärettömän huolissani lapsesta. Kun asia on tuotu julki selvin sanoin, lapsi tietää minun tuntemukseni eikä pelästy niin valtavasti, jos sitten a) tiuskaisen hänelle koska olen ollut huolissani tai b) repeän itkuun huojentuneisuudesta.

Ei ole liian myöhäistä opetella tunteita aikuisena, mutta se ei onnistu, jos henkilö leimataan tyhmäksi vain siksi, että hänelle ei ole opetettu samoja taitoja kuin toisille.

oon muuten samaa mieltä kanssasi, mutta kyllähän aikuisen ihmisen pitäisi osata ajatella järjellä, mies ei taida edes yrittää. kysyin juuri aamulla omalta lapseltani että tarkoittaako nämä asiat samaa,niin hän osasi sanoa että ei, ja antoi vielä pyytämättä esimerkin siitä kun oon joksus hänelle suuttunut että olen olltuvihainen koska hän on toiminut väärin, ja sano etten silti vihaa häntä.

lapsikin osaa järkeillä asian. miten lähes 30v mies ei? toki mä ymmärrän että lapsuus vaikuttaa,vaikuttaahan se mullakin,mutta mä olen yrittänyt tehdä töitä sen eteen että ymmärtäisin asioita, että osaisin roimia paremmin. mies vaan nostaa kädet pystyyn ja luovutttaa,ennenku oikeesti edes yritti

mutta totta olen kyllä ymmärtänyt tässä pikku hiljaa miten lapsuuden kokemukset on vaikuttanut miehen muuhun toimintaan, ehkä prosessoin tätä jonkun aikaa ja valaistun.

 

[Lukutaidoton]

Offtopic: olenko ainut, jolle tuo ap:n tapa kirjoittaa on tosi vaikea ymmärtää. "hän on myös eron jälkeen kertonut että mikä tuntui pahalta, niin sen jälkeen kun jätti." Onko tuossa nyt ylimääräisiä sanoja tai jotain, kun ei lause ihan ekalla lukemalla aukea?

 

[astrolabe]

[QUOTE="hemuli";27854936]oon muuten samaa mieltä kanssasi, mutta kyllähän aikuisen ihmisen pitäisi osata ajatella järjellä, mies ei taida edes yrittää. kysyin juuri aamulla omalta lapseltani että tarkoittaako nämä asiat samaa,niin hän osasi sanoa että ei, ja antoi vielä pyytämättä esimerkin siitä kun oon joksus hänelle suuttunut että olen olltuvihainen koska hän on toiminut väärin, ja sano etten silti vihaa häntä.

lapsikin osaa järkeillä asian. miten lähes 30v mies ei? toki mä ymmärrän että lapsuus vaikuttaa,vaikuttaahan se mullakin,mutta mä olen yrittänyt tehdä töitä sen eteen että ymmärtäisin asioita, että osaisin roimia paremmin. mies vaan nostaa kädet pystyyn ja luovutttaa,ennenku oikeesti edes yritti

mutta totta olen kyllä ymmärtänyt tässä pikku hiljaa miten lapsuuden kokemukset on vaikuttanut miehen muuhun toimintaan, ehkä prosessoin tätä jonkun aikaa ja valaistun.[/QUOTE]

Tässä viittaamasi "järki" on periaatteessa looginen prosessi. Sinun oma lapsesi on saanut pienestä pitäen ilmeisesti vankan turvallisuuden tunteen, että jos hän tekee väärin, vain hänen tekonsa on moitittava, mutta hänestä huolehditaan ja häntä rakastetaan siitä huolimatta. Ajattele aikuinen, jolle ei moista turvallisuuden tunnetta ole koskaan muodostunut. Hänen logiikkaprosessinsa (ja huom, tunteet eivät noudata läheskään aina tervettä järkeä!) voi kulkea toista reittiä: olen tehnyt väärin => minulle ollaan vihaisia => minusta ei enää välitetä.

 

["hemuli"]

Tässä viittaamasi "järki" on periaatteessa looginen prosessi. Sinun oma lapsesi on saanut pienestä pitäen ilmeisesti vankan turvallisuuden tunteen, että jos hän tekee väärin, vain hänen tekonsa on moitittava, mutta hänestä huolehditaan ja häntä rakastetaan siitä huolimatta. Ajattele aikuinen, jolle ei moista turvallisuuden tunnetta ole koskaan muodostunut. Hänen logiikkaprosessinsa (ja huom, tunteet eivät noudata läheskään aina tervettä järkeä!) voi kulkea toista reittiä: olen tehnyt väärin => minulle ollaan vihaisia => minusta ei enää välitetä.

tarkemmin ajateltuna tämä sinun selityksesi saattaakin olla looginen. silti se ei selitä sitä että minä olen kyllä selittänyt hänellä nyt asiat, nyt minä tiedän miltä miehestä tuntui,aiemmin en tiennyt, koska mies ei puhunut tunteistaan.

hulluinta tässä on se että miehen mielestä meillä vaan oli niin kamalaa,eikä halua sitä uudestaan. mutta oikeastaan hän on vasta nyt avannut suunsa, enhän minä vo ilukea hänen ajatuksiaan. aarg

 

["hemuli"]

Offtopic: olenko ainut, jolle tuo ap:n tapa kirjoittaa on tosi vaikea ymmärtää. "hän on myös eron jälkeen kertonut että mikä tuntui pahalta, niin sen jälkeen kun jätti." Onko tuossa nyt ylimääräisiä sanoja tai jotain, kun ei lause ihan ekalla lukemalla aukea?

no tarkoitin vain että; hän on vasta eron jälkeen kertonut mikä hänestä tuntui pahalta.

 

["vieras"]

Jestas että on ap:llävaikeuksia perusjuttujenkaan oikeinkirjoituksessa. Yhdyn tuohon lukutaidottoman kommentiin. Vaikeeta ottaa kantaa juttuun, kun ei voi olla varma ymmärtääkö lukemisensa oikein...