Älkää nyt hyvät siskot heti ensi oireiden ilmaantuessa alkako laastareita liimata! Katsokaa ja kestäkää jokunen viikko ehkä kuukausikin. Itse olen kovin onnellisesti päässyt kuumista aalloista, uniongelmista yms. eroon, kun olen vain vähän jaksanut ja kestänyt. Ainoa ""hoito"" on ollut liikunnan lisääminen, kävely, jumppa yms. No, olihan sitä varsinkin kesäiltoina aluksi hikistä oloa, kun yritin unta kehrätä, mutta vähensin peitettä, nukuin alasti jne. Nyt olo on jo ihan ok (ikä 54 v.), enkä voi nähdä mitään syytä, miksi olisin alkanut johonkin laastari- tai pillerirumbaan. Tuntuu siltä, että varsinkin nuoret gynekologit määrävät herkästi hormoneja. He eivät voi ymmärtää, että kärsivällisyyskin on olemassa. Toisaalta kaikki naiset, jotka ottavat hormonihoidot, ovat puolivuosittain gyneasiakkaita! Hieno homma, eikö vain, lääkäreiden kannalta. Minä satuin käymään iäkkäämmällä naislääkärillä, joka ei heti tarjonnut hormoneja, kehoitti katsomaan ja vähän jopa kärsimään. Olen hänelle ikikiitollinen!
Minkälaisia ovat olleet? Itselleni jätettiin kierukka pidemmäksi aikaa. Mutta hikoilua on ollut jonkin verran, kärttyisyyttä, unetttonuuttakin.
Mietin, että onko menneet pilalle tässä helteessä vai eikö lääke imeydy pakarasta, jossa on paksumpi rasvakerros. Eikös sen pitänyt päätyä verenkiertoon? Vrt. Koronarokote, josta kuulin puhuttavan, että saattaa jäädä ylipainoisilla rasvakerrokseen... 
...jolloin rokotteen teho olisi heikompi.
