Mieheni käyttäytyy pelottavasti, mitä tehdä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Uneton"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
U

"Uneton"

Vieras
Mieheni on pidemmän aikaa ollut aika kovan stressin alla. Ruuvia on hiljalleen kiristetty eri asioilla. On ollut yt:tä, läheisen kuolema jne. Hän käyttäytyy välistä oudosti. On etäinen ja ei muista asioita. Saattaa puhua hieman sekavasti ja ajatus katkeaa. Kaksi päivää sitten löysin hänet makaamasta. Sanoi, että rintaan sattuu. Tänään alkoi huutaa aivan triviaalista asiasta. Sanoin, että koen hänet uhkaavaksi. Mies huusi, että ei koskaan satuttaisi meitä. Otti avaimen ja löi sillä itseään käteen niin, että veri lensi.

Minua pelottaa. En tiedä, mistä kyse. En usko, että meille tekisi ikinä pahaa, mutta voiko hän esim. Saada stressistä onkin sairaskohtauksen ja kuolla? Mitä voin tehdä?
 
Lyö kateensä niin että veri lentää? No varmaan kannattaa nyt sitten vaan ootella... MIKÄ TEITÄ VAIVAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA??????

Pakota mies lekurille, heti. Jos haluat toimia oikein. Ja jos teillä on lapsia, niin helvetin äkkiä ulos sieltä, nyt.
 
Kuulostaa paniikkihäiriöltä näin äkkiseltään. Miehen pitäisi ehdottomasti saada ulkopuolista apua tilanteeseensa alkaen lääkärin vastaanotolta, oli syy sitten mikä tahansa.
 
Sun mies on varmasti henkisesti ihan loppu. Kyllä hänet nyt pitäisi saada lekurin puheille. Mitäs jos alkuun itse ottaisit yhteyttä tk:hon, selittäisit tilanteen ja kysyisit, että miten tulisi edetä?
 
  • Tykkää
Reactions: SuzieQ.
Miehelläsi menee nyt stressi ns. yli. Suostuisiko hän juttelemaan ammattiauttajan kanssa? Joka tapauksessa stressi pitää saada purettua. Nukkuuko hän tarpeeksi? Yritä saada hänet juttelemaan, rauhallisessa mielentilasa.
 
Teetä miehellä ensi alkuun masennustesti, niitä on netissäkin. Ja sitten lääkäriin, ottakoon vaikka verikokeet, jos eivät muuta keksi.

Voimia koko perheelle!
 
Omalla miehellä iski ihan hirvittävä stressi pari kuukautta ennen esikoisen syntymää, oli myös kaikenlaista ongelmaa töissä ja lähisukulaisen menehtyminen ja kaupanpäällisiksi vielä uusi ja jännittävä asia ihmiselle, joka ei ollut koskaan ollut edes samassa tilassa alle kuusivuotiaan lapsen kanssa.

Siitä kehkeytyi sitten juurikin paniikkihäiriön kaltainen napsahtaminen, kun ei osannut muuten purkaa stressia kuin tekemällä lisää töitä, mikä veti myös kropan loppuun hyvin pian. Ajatus ei luistanut, asiat unohtui ja mies viihtyi lähinnä omissa oloissaan ja tiuski joka asiasta. Ajattelin ensin että on minussa tai minun tekemisissä jokin vika kun ei ollut kertonut työolosuhteiden muutoksesta, eikä saanut suutaan auki edes kuolemantapauksesta ensin.

Sitten kun sai puhuttua asiat minulle, niin ei enää pystynyt pitämään tunteitaan sisällä ja nehän purkautui sitten täysin odottamattomalla tavalla ja fiksu&rauhallinen mies muuttui täysin raivopääksi. Kertaakaan ei tarvinut pelätä oman nahan puolesta, mutta muutoin kyllä tuli vahinkoja sekä irtaimistoon, että mieheen itseensä..

Asiat lähti selviämään omalla painollaan, työolot parani, hautajaiset saatiin käytyä läpi ja jäljelle jäi näistä isoimmista asioista vain lapsen odottaminen. Nyt kun tilanne laukesi ja täällä muutaman kuukauden ikäinen lapsi on, niin mies on taas oma itsensä.

Jos ei teillä piakkoin tilanne helpota, niin pyytäkää ammattiapua, jonkinlaisen järjen äänen mies tarvitsee, jos ei asioiden saaminen pois päiväjärjestyksestä oloa helpota.
 
Minusta kuulostaa vähän psykoottiselta tuo mies. Jos lause on, että ei koskaan satuttaisi teitä, kyseessä voi olla sisäinen ajatusrakennelma satuttamisesta, jota hän vastustaa. Avaimen iskeminen käteen on ikäänkuin yritys saada oma sisäinen maailma kuriin. Eli nyt heti ensi tilassa miehellesi apua.
Joskus on vaan liikaa stressiä ja ihmisen psyyke sairastuu siitä. Miehesi kyllä toipuu, mutta nyt tarvitaan sinua hänen auttamisekseen. Hanki luotettavia sukulaisia avuksi ja mies sairaslomalle, soitto psykiatrisellekin auttais selvittämään tilannetta.
Elämä jatkuu ja selviää kyllä! Monet hyvinkin menestyvät ihmiset sairastuvat joskus psyykkisesti ja toipuvat taas takaisin työelämään. Sairastuminen ei ole joskus kuin väliaikaista.
 
Täytyy miettiä noita ehdotuksia. Googletan tuon masennustestin.

Soitin myös miehen perheelle ja kerroin tilanteesta. En ihan yksityiskohtiin mennyt. Jätin tuon avainasian mainitsematta. Toivottavasti veli kävisi miehen vanhempien kanssa tilannetta läpi. Tuntevat hänen lapsuus ja noruusvaiheet ja ehkä osaavat ehdottaa jotain, mikä lähtee avamaan lukkoa. Tuo sairasloma ei tule kyseeseen. Mies ei sille jäisi. Työskentelee firmassa, jossa jatkuvasti yt:tä ja pitkä sairasloma tietäisi lähtöä seuraavassa erässä. Joku kysyi stressin purkua. Tietyt asiat ovat jo helpottaneet ja yksi deadline ensi viikonloppuna, joten sitten pitäisi alkaa pidempi hengähdystauko.
 
Joku kysyi nukkumisesta. En tarkalleen tiedä paljonko nukkuu,mutta luulisin, että noin neljä - kuusi tuntia per yö. Meillä on taapero ja kolmekuinen vauva, joten vuorotellen herättävät.
 
Nyt kannattaa turvata miehen yöuni, valvominen johtaa erittäin herkästi katastrofiin tuossa tilanteessa.

Ei sitä oikein pysty turvaamaan muuten kuin, että mies lähtisi muualle yöksi. Meillä on 65 neliöinen asunto, joten itku kantaa. Vauva heräilee vähän noin kerran tai kaksi yössä, mutta taaperokin ruvennut vauvan myötä heräilemään ja voi olla kauankin yöllä valveilla, joten kaikenlaista yöaktiviteettia riittää.

Tosin näin viikonloppuisin mies saa nukkua niin pitkään kuin haluaa. Vauva nukkuu puoleen päivään ja taapero kanssani ulkona jos ei sada ja näin sadepäivänä laitoin vaan lastenelokuvan pyörimään. Nyt nukkumassa. Auttaako se, että kaksi päivää viikossa saa unta?
 
Ei sitä oikein pysty turvaamaan muuten kuin, että mies lähtisi muualle yöksi. Meillä on 65 neliöinen asunto, joten itku kantaa. Vauva heräilee vähän noin kerran tai kaksi yössä, mutta taaperokin ruvennut vauvan myötä heräilemään ja voi olla kauankin yöllä valveilla, joten kaikenlaista yöaktiviteettia riittää.

Tosin näin viikonloppuisin mies saa nukkua niin pitkään kuin haluaa. Vauva nukkuu puoleen päivään ja taapero kanssani ulkona jos ei sada ja näin sadepäivänä laitoin vaan lastenelokuvan pyörimään. Nyt nukkumassa. Auttaako se, että kaksi päivää viikossa saa unta?

Tuossa tilanteessa se ei enään auta, että vain kaksi päivää viikossa saa tarpeeksi unta. Hanki miehelle korvatulpat. Myös sellaista vois kokeilla, että miehesi jää yksin nukkumaan teidän makuuhuoneeseen ovi kiinni. sinä otat väliaikaispedin esim. lastenhuoneesta. Vain hetkeksi, jotta miehesi saa nukkuttua edes univelat pois.
 
Poika 8v rahaa kaikkialle mukaan isoa pehmosammakkoa. Sammakolla nimi ja ilmeisesti myös tuntee. Poika oli hyvin loukkaantunut sammakon puolesta, kun opettaja kieltänyt ottamasta mukaan kirkkoon. Onko tämä ihan normaalia?
 
Poika 8v rahaa kaikkialle mukaan isoa pehmosammakkoa. Sammakolla nimi ja ilmeisesti myös tuntee. Poika oli hyvin loukkaantunut sammakon puolesta, kun opettaja kieltänyt ottamasta mukaan kirkkoon. Onko tämä ihan normaalia?
 
Mitään jättää tarvitse, miehelläsi on kova stressi, joka sitten laukaisee muita oireita, mun miehelle stressi aiheutti paniikkikohtauksen.

Ja sitä tutkittaessa kävi ilmi, että muutamaa kuukautta aiemmin oli saanut pienen aivoinfarktin, joka terkkarin yö päivystyksessä diagnosoitiin migreeniksi, minkä kyllä oireiden perusteella aika jyrkästi kyseeenalaistin.

Tällä hetkellä miehen tilanne työssä on aika henkisesti raskasta, joten oireita on alkanut taas olla mm. muistamattomuus, ärtyisyys, ja huonot yöunet.

Ja kun on kyseessä mies joka ei valita, eikä kerro, niin aika pitkälle on saatu mennä (kysyminen ei auta, sanoo vaan, että ei mittän hätää) ennen kuin tuli itkun kanssa mulle puhumaan, kuinka on hirveä olla kaikkien oireiden kanssa.
Siitä on sitten lähdetty lääkärille hoitamaan sairauksia (miehellä siis myös perussairauksia) mitä on nyt tullut.
 
Joskus ennen oli aina jollakulla muksulla mielikuvituskaveri, ja kaikista on tullut ihan normi ihmisiä siitäkin huolimatta.
Onko pojallasi elämässä oikeasti semmoisia hyviä kavereita tmv joiden kanssa on samalla tunnetasolla.
Toiset meistä vaan ovat "henkisesti" herkempiä kuin toiset.

Minä antaisin pitää rakastamaansa frogua.
Meidän neidit 12 ja 11 ja kyllä kulkee reissuilla mukana pehmokaverit, eikä ole minusta mitenkään outoa, luo selkeästi turvallisuuden tunteen.
 
Täytyy miettiä noita ehdotuksia. Googletan tuon masennustestin.

Soitin myös miehen perheelle ja kerroin tilanteesta. En ihan yksityiskohtiin mennyt. Jätin tuon avainasian mainitsematta. Toivottavasti veli kävisi miehen vanhempien kanssa tilannetta läpi. Tuntevat hänen lapsuus ja noruusvaiheet ja ehkä osaavat ehdottaa jotain, mikä lähtee avamaan lukkoa. Tuo sairasloma ei tule kyseeseen. Mies ei sille jäisi. Työskentelee firmassa, jossa jatkuvasti yt:tä ja pitkä sairasloma tietäisi lähtöä seuraavassa erässä. Joku kysyi stressin purkua. Tietyt asiat ovat jo helpottaneet ja yksi deadline ensi viikonloppuna, joten sitten pitäisi alkaa pidempi hengähdystauko.
Moi. Jos tilanne on tosiaan tuollainen, esim. lääkäri haluaisi varmasti määrätä miehellesi sairaslomaa. Itse tekisin varmaan näin: kävisin itse lääkärissä, hankkisin itselle masennuslääkkeet ja nukahtamislääkkeet ja syöttäisin niitä sitten miehelle... Mutta jos miehesi on täysin loppu, viis firmasta ja viis lähdöstä, uusia töitä saa aina, ihmiset selviävät Afrikassakin. Jos miehesi puhuu tuollaisia, olette oikeasti ammattiavun tarpeessa. Haluatko, että työpaikalta ohjaavat hänet hoitoon, jos alkaa höpöttää siell'? Sehän olisi nolompaa. Kannattaa itse ottaa vastuu tilanteesta. Hyvä kun soitit sukulaisille ja kerro myös se avainjuttukin, jollekin luotettavalle sukulaiselle. Ota napakka ote tähän jaksamisongelmaan nyt ja toivotan sulle voimia, koville joudut, kun on vielä pieni vauvakin siinä. Älä yritä jaksaa yksin, vaan pyydä miehen sukulaisia avuksi.
 

Yhteistyössä