V
vierailija
Vieras
Olen lasten äiti, seuraan sivusta (ja puutunkin kyllä!) mieheni eli lasten isän tekemisiä ja olen jokseenkin huolissani välillä. Yleensä hän käyttäytyy ns. normaalisti ja on hyvä ja huolehtiva isä, mutta välillä huutaa pienimmästäkin asiasta ja käyttäytyy huonosti... tulee paha mieli minullekin.
Tuntuu, ettei isän hermot kestä pientäkään lasten vastaan sanomista, vaan hän heti alkaa huutaa ja kiroilla lapsille. Lapset on 2v, 5v ja 9v. Kaksi isointa "ottelee" ja nahistelee keskenään, päivittäin. Äskenkin poika 5v ei halunnut lopettaa pleikkarin pelaamista, vaan alkoi itkeä että haluaa jatkaa. En ehtinyt sanoa mitään kun isänsä sitten otti häntä käsivarsista kiinni ja kantoi omaan huoneeseensa samalla huutaen ja kiroillen, että "nyt v*ttu menet s**tana sinne etkä huuda koko ajan, kun minä sanoin prkl, että se loppuu nyt". Ei hän koskaan lyö eikä muutenkaan pahoinpitele, mutta tuollaista kiroilua ja huutamista se on.
Itse siis puutun tilanteisiin mm. sanomalla miehelleni, että lapsille ei huudeta eikä tarvii kiroilla. Minulle mies ei koskaan huuda. Jotenkin vaan tuntuu, että lapsia kohtaan hän on usein aika äkäinen... Olen uhannut erollakin miestä joskus aikaisemmin, jolloin hän sanoi, ettei tuollaisen asian takia voi erota ja muutenkin minun sanomisteni jälkeen hän on vähän aikaa ns. kunnolla, kunnes taas... Itsekin kyllä toisinaan korotan ääntäni mutta tuollainen kiroilu ja mesoaminen ei ole mielestäni sallittua.
Meillä menee miehen kanssa ja koko perheenä käsittääkseni ihan hyvin. Ei ole isompia ongelmia. Näistä miehen "kohtauksista" tulee riitoja, kun en voi sietää tuota. Sellainen kireä ilmapiiri kyllä tuntuu vallitsevan aika usein, että ihan normaaleistakin keskusteluista MIES äkäisesti napauttaa vastauksen, vaikka minä tai lapset oltaisiin ihan normaalisti keskusteltu/kysytty jotain. Äänensävy ja puhetyyli on äkäisiä, kireitä ja ehkäpä v*ttuilevia toisinaan. Olen tästäkin puhunut miehelle, mutta ei tunnista käytöstään. Osataan meillä nauraakin ja pitää hauskaa, mutta yhtäkkiä mies sitten muuttuukin.
Missä vika? Mitä minä voin tehdä? Auttakaa, pyydän.
Tuntuu, ettei isän hermot kestä pientäkään lasten vastaan sanomista, vaan hän heti alkaa huutaa ja kiroilla lapsille. Lapset on 2v, 5v ja 9v. Kaksi isointa "ottelee" ja nahistelee keskenään, päivittäin. Äskenkin poika 5v ei halunnut lopettaa pleikkarin pelaamista, vaan alkoi itkeä että haluaa jatkaa. En ehtinyt sanoa mitään kun isänsä sitten otti häntä käsivarsista kiinni ja kantoi omaan huoneeseensa samalla huutaen ja kiroillen, että "nyt v*ttu menet s**tana sinne etkä huuda koko ajan, kun minä sanoin prkl, että se loppuu nyt". Ei hän koskaan lyö eikä muutenkaan pahoinpitele, mutta tuollaista kiroilua ja huutamista se on.
Itse siis puutun tilanteisiin mm. sanomalla miehelleni, että lapsille ei huudeta eikä tarvii kiroilla. Minulle mies ei koskaan huuda. Jotenkin vaan tuntuu, että lapsia kohtaan hän on usein aika äkäinen... Olen uhannut erollakin miestä joskus aikaisemmin, jolloin hän sanoi, ettei tuollaisen asian takia voi erota ja muutenkin minun sanomisteni jälkeen hän on vähän aikaa ns. kunnolla, kunnes taas... Itsekin kyllä toisinaan korotan ääntäni mutta tuollainen kiroilu ja mesoaminen ei ole mielestäni sallittua.
Meillä menee miehen kanssa ja koko perheenä käsittääkseni ihan hyvin. Ei ole isompia ongelmia. Näistä miehen "kohtauksista" tulee riitoja, kun en voi sietää tuota. Sellainen kireä ilmapiiri kyllä tuntuu vallitsevan aika usein, että ihan normaaleistakin keskusteluista MIES äkäisesti napauttaa vastauksen, vaikka minä tai lapset oltaisiin ihan normaalisti keskusteltu/kysytty jotain. Äänensävy ja puhetyyli on äkäisiä, kireitä ja ehkäpä v*ttuilevia toisinaan. Olen tästäkin puhunut miehelle, mutta ei tunnista käytöstään. Osataan meillä nauraakin ja pitää hauskaa, mutta yhtäkkiä mies sitten muuttuukin.
Missä vika? Mitä minä voin tehdä? Auttakaa, pyydän.
