Miehen suhtatuminen kotona olemiseen..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Housewife for now.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

Housewife for now.

Vieras
Olen ensimmäistä kuukautta äitiyslomalla nyytin kanssa. Olen alusta asti sanonut,lähteväni töihin tai kouluun kun vauva täyttää 1,5 vuotta en siis ole sanonut että jäisin kotiäidiksi. Miheni mielestä minun olisi pitänyt lähteä jo vuoden jälkeen töihin koska meille tulee tiukkaa kotihoidon tuella..meidän kunnassa saa vielä 200? kuntalisää kun on kotona,itse olen elänyt pienelläkin budjetilla vuosia kun opiskelin. Pärjäämme mielsestäni ihan riittävästi kun emme osta isoja asioita..mieheni ei ole pihi,hän saattaa tuoda kukkia tai käydä kaljalla tai ostaa itselleen tai minulle asioista jotka maksavat 50?.. sitten yhtäkkiä saattaa muuttua ääni kellossa. Ihan kun joku Jekyl ja Hyde.. miehen ääni muuttuu ja hän alkaa sähistä että enkö mä tajua miten v*tn pienellä budjetilla elämme.. joo EN TAJUA. Minähän ne ruoat teen kotona ja siivoan ja teen kaiken kun hän on töissä,tosin hän tekee myös asioita kotona ollessaan. Isyyslomaa hän suostuu pitämään viikon,enemään ei kuulemma ole varaa..kokoajan saa tavallaan olla varpaillaan. Mielestäni emme ole edes tiukalla ja pienellä sädöllä pärjäämme kun olen kotona..
 
mä 35v nainen mul ei ammattia tai työtä ole ja vaikka mieheni ei ole rikas tai hyväpalkkainen niin saan olla lapsen kans kotona niin kauan kuin haluan.Itse en kotona viihtyisi mut kun aikuisopiskelupaikkoihin en pääse liian paljon hakijoita ja töitä ei löydy niin pakko olla kotona.Mieheni mielestä meillä kaikki ok kun olen kotona mut itse en haluaisi
 
Mun mies oppi arvostamaan mun kotiäitiyttäni kunnolla vasta, kun itse sairastui syöpään ja oli saikulla 8kk kun minä olin hoitovapaalla ja seurasi sivusta sitä arkeani. Sen jälkeen syntynyt meille kolmas lapsi ja minä olen ollut 4 vuotta kotona ja tarkoitus olisi olla siihen asti, kun kuopus on 3v. Kuopus nyt 10kk siis. Mies ei ole kertaakaan vihjannut edes, että pitäisi mennä töihin.

 
Mun mies oppi arvostamaan mun kotiäitiyttäni kunnolla vasta, kun itse sairastui syöpään ja oli saikulla 8kk kun minä olin hoitovapaalla ja seurasi sivusta sitä arkeani. Sen jälkeen syntynyt meille kolmas lapsi ja minä olen ollut 4 vuotta kotona ja tarkoitus olisi olla siihen asti, kun kuopus on 3v. Kuopus nyt 10kk siis. Mies ei ole kertaakaan vihjannut edes, että pitäisi mennä töihin.

 
Kyllähän siinä voi stressiä pukata miehelle kun joutuu koko perheen elättämään. Monessa perheessä äiti päättää jäädä kotiin (eiku siis yhdessä noi asiat päätetään, joo) ja mies raukka saa kantaa koko taloudellisen vastuun yksin. Voisi siinä moni nainenkin stressata, jos mies vain pamauttaisi jokin kaunis päivä, että minä jään nyt kolmeksi vuodeksi kotiin lasten kanssa. Mene sinä töihin ja elätä meidät!
 

Yhteistyössä