miehen oikeus täydellisesti toimivaan perheeseen ja vaimoon

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja äitix4
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja kuka voi auttaa:
kun mäkin tietäisin mitä se on ja mikä sen aiheuttaa? Myös minun mieheni tekee henkisesti raskasta työtä ja joutuu neuvottelemaan ja ymmärtämään ihmisiä. Kärsimme lasten kanssa siitä kovastikin ajoittain. Tiedän, että lomat ja viikonloput menee hyvin, mutta kun sattuu joku ihmepäivä(töissä) niin saattaa seota aivan mitäättömästä sanomisesta tai väittää, että olen tarkoittanut jotakin tahallani ja heittää esim. ruokalautasen seinään..

Heittää ruokalautasen seinään, sekoaa mitättömästä sanomisesta? Tai ap:n tapauksessa heittää lasten altaat roskiin, kun omat varpaat vähän kastuu? Luetteko te itse näitä kirjoituksianne? Miltä ne näyttää kirjoitettuina? Tajuatteko että asutte kipeiden ihmisten kanssa ja lapset aivan varmasti kärsivät tuosta? Kuinka kukaan katsoo kotonaan tuollaista? Itse en katsoisi päivääkään tuota. Eron ja lähetymiskiellon hankkisin sekä itselleni että erityisesti lapsilleni.
 
Alkuperäinen kirjoittaja HelgaP:
Onko mies käyttäytynyt aina noin vai onko uusi ilmiö?? Jos näin vois syynä olla:Stressi tai masennus?? Joskus ihmiset saa kilareita mitä ihmeellisemmistä asioista kun stressi pahasti päällä.

Ei todellakaan ole käyttäytynyt noin kuin aivan viime kuukausina toisinaan. VIIMEKS JÄRKYTYIN NIIN LUJAA, ETTÄ OTIN LAPSET JA OLIMME KOKO ILLAN URHEILUKISOISSA. sen jälkeen kun kilahti pahoin meni ulos ja makas trampalla pää käsien välis ainakin sen tunnin verran kun etsin lapsille vaatteita ja syötiin. Kävin vaan sanomassa, että mennään sinne ja sen ilme ei värähtänytkään. Sitten kun tultiin kotia oli tehnyt kotihommia ja makas jo sängys ja siitä ei puhuttu mitään, enkä vieläkään oo viittinyt ottaa puheeks..
 
Vaikka vaikealta tuntuukin, teistä molemmista, niin kyllä teidän täytyy asiasta keskustella. Eikä haittaisi mitään vaikka ottaisitte yhteyttä ammattiauttajaan. Jos ei mies suostu itsekseen meemään, niin menkää vaikka yhdessä pariterapiaan, jos sitä kautta asiaa voisi alkaa selvittelemään.

Ja vaikka miehelläsi näyttäis olevan aspergerille tyypillisiä oireita, niin ei sitä kukaan täältä voi alkaa diagnosoimaan. Ammattilaisillakin kestää sellaisessa vaikka kuinka pitkään. < tuo tuli mieleen lähinnä siksi, että täällä on jo annettu narsistin ja autistin diagnoosia pienen tekstipätkän perusteella.
 
Tuo on hirveää teidän lapsille. Eiväthän he ymmärrä, miksi he eivät päässeet leikkimään uima-altaaseen. Ajattelevat, että isä suuttui heidän tekemisten (/sanomisten /olemisten / pahuuden / ilkeyden...) vuoksi.

Isäni oli (ja on) tuollainen. En lapsena uskaltanut toivoa enää yhtään mitään, sillä tiesin, mitä tulee: Isä saa hirvittävät raivarit ja me lapset itkettiin nurkassa ja yritettiin olla hiljaa ja häiritsemättä...
Äiti on (aina?) selvinnyt isän kanssa, keskustelemalla rauhallisesti sitten kun tilanne on ohi. Teininä ja vielä pitkään sen jälkeen olin katkera äidilleni, että piti kynsin hampain perheen kasassa. Olen käynyt kolmekymppisenä terapiassa ja sairastanut keskivaikean masennuksen, vaikka isän mielestä olen pärjännyt elämässä hyvin... en ole siis edes viitsinyt kertoa vanhalle isälleni, sillä tiedän, että huutoa vain on vastassa.
 
kiitos asiallisista vastauksista.

Jutellaan viikonloppuna asiasta.

onni tuossa että muksut ei reakoinneet altaisiin enkä siitä suurta älämmölöä nostanut kun kanniskeli ne.
kantoi toki takasi kun kerroin mitä maksoivat ja että helle jatkuu viel....

hän taitaa olla hermoraunio. töitä ei kyl ole pakko tehdä noin paljon kun ei meil velkaa eikä muutakaan..
asutaan vuokralla ja säästetään pikkuhiljaa pesämunaa.
 

Yhteistyössä