Miehen jättäminen & valtava syyllisyys

[ap]

Tilanteeni on siis se, että olen lopettamassa viiden vuoden ihmissuhteen huomenna. Olen päätöksestäni varma, sillä en näe meillä yhteistä tulevaisuutta, enkä enää pitkään aikaan ole kokenut rakastavani miestä.

Meillä on ollut paljon vaikeuksia, mutta päällimmäistä problematiikkaa aiheuttaa miehen käytös alkoholin vaikutuksen alaisena (mies muuttuu tuolloin aggressiiviseksi ja vihaiseksi). Alkoholittomia tilanteita on hankala vältellä, sillä miehelle alkoholin nauttiminen on äärimmäisen tärkeää. Itse taas en jaksa alkoholiin kompleksisesti suhtautuvaa miestä, sillä joudun opiskeluni ja työni puolesta olemaan osa sellaisten perheiden elämää, jotka alkoholi on tuhonnut. (Opiskelen siis sosiaalityötä ja olen ajoittain sosiaalitoimistossa töissä.)

Olen käsittämättömän huolissani miehen jaksamisesta, sillä hän todennäköisesti ei ole tiedostanut eron mahdollisuutta, vaikka olen yrittänyt aiheen ottaa aiheen usein esiin. Koen valtavaa syyllisyyttä ja minulla on hirvittävän paha mieli miehen puolesta. En haluaisi jättää häntä, mutta en näe muuta vaihtoehtoa, sillä en koe oloani hyväksi suhteessamme. Sattuu valtavasti heittää pois viiden vuoden menneisyys. Kaikista eniten pelkään, ettei mies selviä ilman minua. Tiedostan pelkoni olevan melko epärealistinen, mutta en vain pääse yli tästä syyllisyydestä.

Mitä minun pitäisi ajatella? Minun sattuu valtavasti miehen puolesta, oman erosuruni olen surrut jo kauan sitten.

 

[Hankey]

Mistä sitä tietää vaikka eronne olisi miehelle uuden elämän alku. Ainahan on niin, että kun yksi ovi sulkeutuu niin joku muu ovi avautuu.

 

[Elämässä täytyy ajatella itseään]

Jokainen on vastuussa itsestään, et sinä ole tuon miehen äiti.

Jos hän kerran käyttäytyy kuvaamallasi tavalla, niin saa mies katsoa itseään peiliin jos syytä erolle miettii.
Sitä vain mietin, että miten olet jaksanut tuota noin monta vuotta.

Mutta jos eronne miehen vetää ihan pohjalle, niin sieltä kuopasta ei enää pääse kuin ylöspäin ja voi mieskin herätä sen jälkeen ja muuttaa käytöstään.
Sinä ole sillä välin jatkanut eteenpäin ja mahdollisesti löytänyt miehen joka on hyvä sinua kohtaan ja joka rakastaa sinua

 

[vieras]

Ymmärrän, että olet huolissasi miehestäsi. Sinun on kumminkin ajateltava itseäsi. Miehesi on aikuinen ihminen hänen pitää pystyä huolehtimaan itse itsestään.

 

[ap]

Olenko kamala ihminen, jos en suostu eron jälkeen kommunikoimaan miehen kanssa millään tavalla? Pelkään muuten ottavani miehen takaisin.

 

[voimia sinne...]

Kannattaa noita alkoholisteja paapoa - ehkäpä tämä herättää hänet ja antaa aihetta miettiä suhdettansa alkoholiin. Annat hänelle mahdollisuuden uuteen parempaan elämään. Keskity nyt itseesi, sillä jos olet katsellut viisi vuotta tuommoista niin huhhuh...

 

[Raitakissa]

Hmm.. Itse erotessani olin ihan samoissa fiiliksissä. Meillä tosin syynä ei ollut alkoholi. Mielestäni on tosi tervettä laittaa välit ihan pakastimeen - ainakin joksikin aikaa niin että pääset pahimman yli. Itse tein erittäin jyrkän ja ehdottoman eron, muuten olisin antanut - taas kerran - miehelle uuden mahdollisuuden ja jaksanut hetken uskoa parempaan elämään.

Voimia sulle kovasti! :hug:

 

[NAna]

Jos välien totaalisella poikkilaitolla saat itsesi eroon äijästä, niin tee niin. Mikään ei ole niin säälittävää ja ahdistavaa, kun alkoholistin luokse takaisin palaava nainen, joka tekee niin kerta kerran jälkeen. Ole sinä päättäväinen!
Itselläni koko nuoruus meni rikki äidin vehdatessa kahden alkoholistin kanssa on/off -tyylisesti vuodesta toiseen, toista alkkaria yhdeksän, toista kolme vuotta... Putki=poikki (eikä koskaan enää luvattiin monia kymmeniä kertoja) ja sitten taas katumus ja takaisin.

 

[ap]

Kiitos kovasti vastauksista ja tsemppauksesta! Alan vain olla ihan käsittämättömän väsynyt tähän. Onneksi meillä ei ole yhteistä asuntoa tai yhteisiä lapsia, joten huomisesta lähtien olen täysin vapaa.

Olen yrittänyt miehelle viiden vuoden ajan selittää hänen problemaattista suhtautumistaan alkoholiin ja sitä, mitä se tekee meidän suhteellemme ja hänen ystävyyssuhteilleen. Mies ei yksinkertaisesti ymmärrä, että mitään ongelmaa on olemassa. Hänestä on ok viettää jokainen uusi vuosi, juhannus, vappu, syntymäpäivät ja tuparit erikseen. En voinut esimerkiksi edes kutsua häntä tupaantuliaisiini, eikä hän kutsunut minua omiinsa. Muistan tasan yhdet juhlat, joissa mies osasi käyttäytyä humaltuneena asiallisesti.

Enää en ole antanut edes mahdollisuutta kännikonflikteille, sillä emme ole käyneet vuosiin missään yhdessä. Viime keväänä olimme yhdessä eräissä vuosijuhlissa, mutta ilta päättyi siihen, että mies yritti tunkea sormeaan erään ystäväni peräaukkoon. Lopulta hän jätti minut baariin yksin. Lähtiessäni pois, noukin miehen kadulta ja raahasin taksiin. Muuten tyyppi on kiltti ja ihana, mutta olen käsittämättömän katkera miehen alkoholikäyttäytymisestä. Luulen, että mies uskoo kaiken olevan ok, sillä riitoja ei ole tullut, koska emme missään ole yhdessä käyneet. Ahdistaa.

 

[nanna]

Oletko varma, että itse olet noin täydellinen?

 

[ap]

Oletko varma, että itse olet noin täydellinen?

En varmasti ole. Olen tehnyt paljon huonoja ratkaisuja suhteessamme ja kohdellut miestä välillä surkeasti (paljon huonommin kuin kukaan koskaan ansaitsee), mutta tehtyä en saa tekemättömäksi. Korjaan asiat parhaiten lopettamalla suhteen.

 

[kuka niiin]

väittääkö ap olevansa itse täydellinen? minä en huomannut ainakaan...

 

[PsychoKiller]

Minulla oli saman pituinen suhde. Exällä tosin ei ollut ongelmallista suhdetta alkoholiin. Eikä muutenkaan ollut mitään varsinaista yksittäistä syytä erota. En vain tuntenut häntä kohtaan sen kummemmin kuin kämppistä.

Muistan, kuinka koko saatanan päivän keräsin rohkeutta. No eipä se sitten miehelle yllätyksenä tullutkaan... Totesi apaut että "Jos olet onnellisempi ilman minua kuin minun kanssani, niin sen kuin menet." Ja minä menin.

 

[Hankey]

Jos sama olisi tapahtunut ystävällesi, ajattelisitko, että miestä pitäisi sääliä?

 

[ap]

Minulla oli saman pituinen suhde. Exällä tosin ei ollut ongelmallista suhdetta alkoholiin. Eikä muutenkaan ollut mitään varsinaista yksittäistä syytä erota. En vain tuntenut häntä kohtaan sen kummemmin kuin kämppistä.

Muistan, kuinka koko saatanan päivän keräsin rohkeutta. No eipä se sitten miehelle yllätyksenä tullutkaan... Totesi apaut että "Jos olet onnellisempi ilman minua kuin minun kanssani, niin sen kuin menet." Ja minä menin.

Voi kun minulla hoituisi eron ilmaiseminen yhtä nätisti kuin sinulla. Mua ahdistaa järjettömästi miehen ja tilanteen kohtaaminen: Miten paukautan asian? Tiedon jo ennalta, että mies romahtaa täysin ja alkaa itkeä. Hän ei suutu, vaan musertuu. Joudun olemaan julma - ja juuri se ahdistaa kovasti, sillä mies ei varmasti käsitä eron syytä, vaan ajattelee minun vain olevan ilkeä. Tuhoan illuusion ja pinttyneen mielikuvan yhteisestä tulevaisuudesta.

 

[ap]

Jos sama olisi tapahtunut ystävällesi, ajattelisitko, että miestä pitäisi sääliä?

Tuo on ihan mahtava ajattelutapa. En säälisi hetkeäkään.

 

[raitistunut aikanaan]

Varmaan juuri siksi kun sinussa ei ole ollut vuosiin enään mitään kiinnostavaa, joten kaikille parempi että eroatte. Mies pääsee nauttimaan elämästä parhaalla mahdollisella tavallaan ja sinä myös.

 

[ap]

Varmaan juuri siksi kun sinussa ei ole ollut vuosiin enään mitään kiinnostavaa, joten kaikille parempi että eroatte. Mies pääsee nauttimaan elämästä parhaalla mahdollisella tavallaan ja sinä myös.

Toivon todella, että näin on.

 

[nanna]

väittääkö ap olevansa itse täydellinen? minä en huomannut ainakaan...

No tekopyhältä ihmiseltä kuulostaa.

 

[Nana]

Varmaan juuri siksi kun sinussa ei ole ollut vuosiin enään mitään kiinnostavaa, joten kaikille parempi että eroatte. Mies pääsee nauttimaan elämästä parhaalla mahdollisella tavallaan ja sinä myös.

Niin, alkoholistithan juo toki aina siitä syystä, että muut ihmiset on niin idiootteja ja epäkiinnostavia. Just se tyypillinen harha: Mun juominen on kaikkien muiden syytä. Se on niiiiiiin helppoa.
Etpä sinä ole tainnut sittenkään raitistua aikanasi, vaan hippusen liian myöhään, jos nyt raitis olet vieläkään...

 

[ap]

Kiitän vielä tosi kovasti vastauksista. Mulle tuli hurjasti parempi mieli.

Huomenna tulen vielä tänne avautumaan, miten eroaminen sujui.

 

[mv]

Vastaan nyt vielä, vaikkei ap täällä enää olekaan. Minulla ollut myös aina ihan hirvittävä syyllisyys miehen jättämisistä. Joka kerta olen murtunut miehen takia ja palannut takaisin, kunnes sitten taas irti jossain vaiheessa. Nyt olen onnellinen suhteessani, mutta entinen miehen aiheutti meille tosi paljon hallaa yhteydenpidollaan minuun, ja kilttinä, syyllisyydentuntoisena ihmisenä aina vastasin hänen viesteihinsä ja puheluihinsa - hän siis ruikutti eroamme ja omaa elämäänsä. Ahdisti koko tyyppi. Hirveä sotku siitä tuli, jota setvimme nykyiseni kanssa ihan pohjia myöten.

Eli lähde ja lähde kunnolla. Ei yhteydenpitoa. Autat häntäkin parhaiten niin. Kadun hemmetisti ainaista yhteydenpitoani miehiin, joista olen vaan halunnut irti. Mies myös tajuaa tämän syyllisyyden jotenkin, ja manipuloi hädissään sen kautta. Tsemppiä ja hyvää uutta elämää. Mieskin löytää varmasti keinot selvitä

 

[ap]

Olin luuseri. Menin miehen luo, mutta kun yritin ottaa aiheen puheeksi, mies vaihtoi kokonaan puheenaihetta. Sitten menetin rohkeuden ja lähdin kotiin. Aion hoitaa puhumisen kirjeellä, jonka vien muutaman tunnin kuluttua miehelle. En jää katsomaan hänen reaktiotaan, sillä muuten sorrun, enkä saakaan erottua. Lupaan miehelle puhua asiasta myöhemmin (muutaman viikon, muutaman kuukauden kuluttua), kun alkushokki on ohi. Onko tämä teistä kamala menettelytapa?

 

[Hankey]

Olin luuseri. Menin miehen luo, mutta kun yritin ottaa aiheen puheeksi, mies vaihtoi kokonaan puheenaihetta. Sitten menetin rohkeuden ja lähdin kotiin. Aion hoitaa puhumisen kirjeellä, jonka vien muutaman tunnin kuluttua miehelle. En jää katsomaan hänen reaktiotaan, sillä muuten sorrun, enkä saakaan erottua. Lupaan miehelle puhua asiasta myöhemmin (muutaman viikon, muutaman kuukauden kuluttua), kun alkushokki on ohi. Onko tämä teistä kamala menettelytapa?

Onhan tuo kamala, mutta voithan yrittää sanoa jotain kun annat kirjeen.

Mietihän nyt , kun sanot asiasi tänään, se on sanottu ja pääset eteenpäin. Illalla se kamaluus on jo takanapäin.

Se voi olla ihan fiksua, että jos jäät puhumaan asiasta, varmistat etukäteen, että reitti asunnosta ulos on vapaa.

Stemppiä ja sisua!

 

[Kikko]

Vaihda muutama sananen tuntemuksistasi. Älä ala säälimään ja heittäydy kaulailemaan. Ole vahva.

Itse en voisi jäädä myöskään suhteeseen jossa mies pitää alkoholia liian tärkeänä. Olen perheestä, jossa kumpikin vanhempi on ollu ja toinen yhä ON alkoholisti. Olen huomannut, että vaikka mieheni käyttääkin alkoholia normaalisti niin ahdistun kauheasti jos hän juo itsensä huonompaan kuntoon tai vaikka keskellä viikkoa. En toivoisi kenellekään sellaista ristiä kannettavaksi, että sinnittelisi suhteessa jossa mies rellestää. Aikuisen ihmisen tulisi osata ottaa vastuu teoistaan ja osata käyttää alkoholia oikein. Jos ei, niin silloin tarvitsee apua.

Tsemppiä ja voimia!