miehen "intiimistä kanssakäymisestä"

[Fantaihana]

Siis eikö se jo riitä että sanoo että sattuu? Kait siitä jo pitäsi miehen tajuta lopettaa?

 

[Adea]

Mikset töniny pois tai muuta? En laske raiskaukseksi, jos vain sanallisesti ilmoitat, että et halua, mutta annat silti jatkaa.

Kyllä sanallinen kielto riittää lain mukaan. Jos olet itse koskaan vastaavassa tilanteessa ollut, niin tajuat, että aina voimaa ei siihen pois tönimiseen jostain syystä riitä. Sanomisen PITÄÄ riittää.

Mut on kyllä raiskattu, muutaman kerran. Ja silloin olen kyllä tehnyt kaikkeni, ettei sitä tapahtuisi. Jos tuntuu pahalta, silloin täytyy tehdä enemmän, kuin vain sanoa, jos sanominen ei auta. Js joutuu miettimään jälkikäteen, että onko raiskattu, ei ole todnäk raiskattu.

Joskus se häpeä ja syyllisyys aiheuttaa raiskatulle sen tunteen, alkaa uskottelemaan itselleen että jos en olisi käyttäynyt näin tai tehnyt tuossa tilanteessa noin ehkä sitä ei olisi tapahtunut. Itselleni kävi ainakin näin, työnsin sen mielestäni ja uskottelin pitkään että aiheutin sen tilanteen itselleni. Raiskaaja oli ex-poikaystävä ja se teki siitä todella kipeän käsitellä, sitä vain ajatteli että eihän nyt joku josta on välittänyt kovasti voisi tehdä niin.

Juu mutta yleensä kaiketi tulee jälkikäteen. Kyllä kesken raiskauksen nainen tietää, ettei mene oikein siinä. En puhu sen jälkeisestä ajasta.

Itse oli ainakin melko lamaantunut koko tilanteessa, ja kyllä annoin toisen ymmärtää että sattuu. Ja koitin työntää pois. Mutta tämä eksä oli vahva jääkiekkoa pelaava nuori sälli, ja itse en pystynyt liikkumaan ja toimimaan kunnolla tai edes yhtään järkevästi. Näin jälkeen päin ajatellen olisi voinut tehdä varmasti paljon enemmän, huutaa, potkia, purra ja lyödä. Sitä en tiedä miksi en niin tehnyt. Mutta ainakin itselle se että tekijä oli niin tuttu aiheutti sen, ettei koko asiaa siinä tilanteessa edes voinut uskoa todeksi. En tiedä miten ap koki oman tilanteensa, mutta ainakaan omassa tapauksessa en syytä itseäni. Ainakin minusta seksin on tunnuttava molemmista hyvältä, ja siinä on otettava myös toinen huomioon.

 

[r u u s a]

Miellyttämisenhalu voi olla yksi rakastamisen alue.
Kyllä meillä on kokeiltu jotakin, josta en ehkä niin välitä, tai josta mies ei niin välitä, mutta kokeiltu, koska tietää toisen haluavan.
Mutta niistä on siis puhuttu rauhassa ensin.
Puhuminen siitä mistä pitää, mitä haluua ja ei on tärkeää parisuhteessa, mutta mielestäni joskus voi tehdä toiselle mieliksi, kuten esim nyt tämä anaalipuoli. Mutta edelleen, jos toinen kesken sanoo, että lopeta, sattuu, täytisi tietysti silloin lopettaa.
Puhukaa miehesi kanssa mitä haluatte!

Se, ettei edes halua tehdä toiselle jotain mistä tämä ei pidä, on rakkautta.

Mutta tummennettuun yhdyn.

 

[Viblsp]

Mikset töniny pois tai muuta? En laske raiskaukseksi, jos vain sanallisesti ilmoitat, että et halua, mutta annat silti jatkaa.

Kyllä sanallinen kielto riittää lain mukaan. Jos olet itse koskaan vastaavassa tilanteessa ollut, niin tajuat, että aina voimaa ei siihen pois tönimiseen jostain syystä riitä. Sanomisen PITÄÄ riittää.

Mut on kyllä raiskattu, muutaman kerran. Ja silloin olen kyllä tehnyt kaikkeni, ettei sitä tapahtuisi. Jos tuntuu pahalta, silloin täytyy tehdä enemmän, kuin vain sanoa, jos sanominen ei auta. Js joutuu miettimään jälkikäteen, että onko raiskattu, ei ole todnäk raiskattu.

Joskus se häpeä ja syyllisyys aiheuttaa raiskatulle sen tunteen, alkaa uskottelemaan itselleen että jos en olisi käyttäynyt näin tai tehnyt tuossa tilanteessa noin ehkä sitä ei olisi tapahtunut. Itselleni kävi ainakin näin, työnsin sen mielestäni ja uskottelin pitkään että aiheutin sen tilanteen itselleni. Raiskaaja oli ex-poikaystävä ja se teki siitä todella kipeän käsitellä, sitä vain ajatteli että eihän nyt joku josta on välittänyt kovasti voisi tehdä niin.

Juu mutta yleensä kaiketi tulee jälkikäteen. Kyllä kesken raiskauksen nainen tietää, ettei mene oikein siinä. En puhu sen jälkeisestä ajasta.

Itse oli ainakin melko lamaantunut koko tilanteessa, ja kyllä annoin toisen ymmärtää että sattuu. Ja koitin työntää pois. Mutta tämä eksä oli vahva jääkiekkoa pelaava nuori sälli, ja itse en pystynyt liikkumaan ja toimimaan kunnolla tai edes yhtään järkevästi. Näin jälkeen päin ajatellen olisi voinut tehdä varmasti paljon enemmän, huutaa, potkia, purra ja lyödä. Sitä en tiedä miksi en niin tehnyt. Mutta ainakin itselle se että tekijä oli niin tuttu aiheutti sen, ettei koko asiaa siinä tilanteessa edes voinut uskoa todeksi. En tiedä miten ap koki oman tilanteensa, mutta ainakaan omassa tapauksessa en syytä itseäni. Ainakin minusta seksin on tunnuttava molemmista hyvältä, ja siinä on otettava myös toinen huomioon.

No, yritit sentään työntää pois. Kyllä mie tiedän, että raiskaustilanne voi olla lamaannuttava, mutta väittäisin, että suurin osa ymmärtää vastustaa. Etenkin, jos ei ole mikään pusikosta hyökkäävä äijä, vaan oma mies.

 

[vieras]

ihmettelen, että ap yleensä suostuu anaaliseksiin, kun ei siitä pidä.

Kyllä minäkin suostun joskus epämukavuuteen toista ilahdutttaakseni. Se on rakkautta.

Ja paskanmarjat ole.

Miellyttämishalua.

Siis mikä hiton provopäivä tää on?
Ai niin juu.

Etkö sitten sinä halua miellyttää miestäsi? Tai miehesi sinua? Kyllä anaaliseksiin voi suostua, jos se ei aiheuta kipua. Ainakin ymmärsin, että ennen mies on ollut hellä. Silloin se on minusta sama kuin suostuisi ottamaan suihin loppuun asti.

 

[r u u s a]

ihmettelen, että ap yleensä suostuu anaaliseksiin, kun ei siitä pidä.

Kyllä minäkin suostun joskus epämukavuuteen toista ilahdutttaakseni. Se on rakkautta.

Ja paskanmarjat ole.

Miellyttämishalua.

Siis mikä hiton provopäivä tää on?
Ai niin juu.

Etkö sitten sinä halua miellyttää miestäsi? Tai miehesi sinua? Kyllä anaaliseksiin voi suostua, jos se ei aiheuta kipua. Ainakin ymmärsin, että ennen mies on ollut hellä. Silloin se on minusta sama kuin suostuisi ottamaan suihin loppuun asti.

No seksissä mä olen valmis lähes mihin vaan, nauttiakseni ja tuottaakseni nautintoa ja anaaliseksihän on äärettömän nautinnollista, mutta ei sillä ole mitään tekemistä rakkauden kanssa.

 

[Viblsp]

Ite siis menetin neitsyyteni raiskauksessa alle 13v. Jälkikäteen blokkasin ajatuksen erittäin hyvin, tajusin asian vasta tänä vuonna. Ja sen, että se oli pedofiliaa, mies oli yli 30v.

Mutta kyllä aikuinen nainen tietää, tapahtuman hetkellä, mitä on tapahtumassa. Jälkikäteen mieli voi vääristellä sen niin, että on itse syyllinen jne. Mutta kukaan ei takuulla raiskaustilanteessa voi ajatella muuta, kuin että tämä ei tunnu hyvältä, miehen pitäisi lopettaa. Jos jälkikäteen tosiaan joutuu miettimään, oliko raiskaus, se ei ollut sitä.

 

[kk]

No mä en ole puhunut, että meillä tehdään jotakin, mistä toinen ei ehdottomasti pidä, vaan ollaan kokeiltu toteuttaa toistemme fantasioita, joihin kuuluu asioita, jotka ei välttämättä ole itselle tullu mieleen, ja jotka saattavat ihmetyttää, jopa huvittaa tai epäilyttää, mutta koska rakastamme toisiamme, ja toivomme voivamme tuottaa toisillemme mielihyvää, olemme valmiita kokeilemaan. Sitten jos tuntuu, että haluaa lopettaa kesken, se on ok, ja jos ei ikinä enää halua just sitä, sekin on ok, mutta annetaan mahdollisuus edes kokeilla, olemme avoimia uusille asioille. Toisiamme rakastaen ja kunnioittaen.
Mutta jos toinen haluaisi jotakin, joka menisi täysin toisen moraalin tai muun yli, silloin ei kokeiltaisi, mutta sellaisen eteen emme ole joutuneet, ja tuskin joudumme, koska siinäsuhteessa tunnemme itsemme ja toisemme.

 

[cothis]

Suosittelen kaikille pientä selibaattia, vähänkö sen jälkeen saa hirveitä kiksejä pannessa kun on ollut hetken ilman ja tehnyt mieli koko ajan ja sitten kun saa..

 

[kk]

Kyllä mä näen, että se on rakkautta, kun haluaa tuottaa toiselle mielihyvää.
Mä en näe seksiä ja rakkautta erillisinä toisiaan poissulkevina asioina, vaan että ne kuuluu erottamattomasti yhteen.

 

[r u u s a]

Kyllä mä näen, että se on rakkautta, kun haluaa tuottaa toiselle mielihyvää.
Mä en näe seksiä ja rakkautta erillisinä toisiaan poissulkevina asioina, vaan että ne kuuluu erottamattomasti yhteen.

Jaa. :/

Mä voin erottaa ne toisistaan.

Mutta totisesti sitä pidän rakkautena, että haluaa tuottaa mielihyvää.

En sitä, että haluaa naida perseeseen vaikkei toinen halua.

Ollaanhan me jossain samaa mieltäkin.

 

[mä]

ihmettelen, että ap yleensä suostuu anaaliseksiin, kun ei siitä pidä.

Kyllä minäkin suostun joskus epämukavuuteen toista ilahdutttaakseni. Se on rakkautta.

Ja paskanmarjat ole.

Miellyttämishalua.

Siis mikä hiton provopäivä tää on?
Ai niin juu.

Etkö sitten sinä halua miellyttää miestäsi? Tai miehesi sinua? Kyllä anaaliseksiin voi suostua, jos se ei aiheuta kipua. Ainakin ymmärsin, että ennen mies on ollut hellä. Silloin se on minusta sama kuin suostuisi ottamaan suihin loppuun asti.

Aiheeni kirvoitti koko joukon mielipiteitä puoleen ja toiseen. Olen punninut asiaa itsekseni ja tullut siihen tulokseen et raiskauksesta ei varmaankaan voi kohdallani puhua, mut mies teki väärin minua ja naiseuttani kohtaan ja siitä joutuu puhuteltavaksi. Enkä koskaan enää salli saman tapahtuvan,sen joutuu myös mies vannomaan!
Ja tosiaan ennen se B-rappu on menny kivuttomasti ja suostumukseni on saanut, koska valmisteli minut hyvin. Ja niin luulin et olisi eilenkin tapahtunut... Näin jälkikäteen ajatellen olisi pitänyt motata ja kunnolla...Mutta niinkuin joku epäili niin lamaannuin täysin...
Suihinotosta sen sijaan pidän sekä antajana että saajana ja ihan loppuunkin asti!

 

[vieras]

Kuulostaa todella nöyryyttävältä.

 

[Lilya]

Ite siis menetin neitsyyteni raiskauksessa alle 13v. Jälkikäteen blokkasin ajatuksen erittäin hyvin, tajusin asian vasta tänä vuonna. Ja sen, että se oli pedofiliaa, mies oli yli 30v.

Mutta kyllä aikuinen nainen tietää, tapahtuman hetkellä, mitä on tapahtumassa. Jälkikäteen mieli voi vääristellä sen niin, että on itse syyllinen jne. Mutta kukaan ei takuulla raiskaustilanteessa voi ajatella muuta, kuin että tämä ei tunnu hyvältä, miehen pitäisi lopettaa. Jos jälkikäteen tosiaan joutuu miettimään, oliko raiskaus, se ei ollut sitä.

Ihmisiä on monenlaisia. Naisia on monenlaisia. Se mikä pätee suhun, ei välttämättä päde kaikkiin. Et voi toisten puolesta sanoa.

 

[Rukoilijasirkka]

Ite siis menetin neitsyyteni raiskauksessa alle 13v. Jälkikäteen blokkasin ajatuksen erittäin hyvin, tajusin asian vasta tänä vuonna. Ja sen, että se oli pedofiliaa, mies oli yli 30v.

Mutta kyllä aikuinen nainen tietää, tapahtuman hetkellä, mitä on tapahtumassa. Jälkikäteen mieli voi vääristellä sen niin, että on itse syyllinen jne. Mutta kukaan ei takuulla raiskaustilanteessa voi ajatella muuta, kuin että tämä ei tunnu hyvältä, miehen pitäisi lopettaa. Jos jälkikäteen tosiaan joutuu miettimään, oliko raiskaus, se ei ollut sitä.

Ihmisiä on monenlaisia. Naisia on monenlaisia. Se mikä pätee suhun, ei välttämättä päde kaikkiin. Et voi toisten puolesta sanoa.

Näin meinasin minäkin sanoa, mutta en oikeestaan jaksa enää pahottaa mieltäni tämän takia. Ihmiset toimii senkaltaisessa tilanteessa aivan eri tavoilla. Minä olin voimaton. Ei ole yhtään päivää, etten mieti, miksen lyönyt, potkinut tai rimpuillut. Silloin olisin voinut näyttää mustelmia ja varmaan olisin paraskin sankari.