Miehelle.. Yllätyslapsi? Minusta "äitipuoli"?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Nyt harmaana"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

"Nyt harmaana"

Vieras
Eli siis. Mieheni sai kuulla, että aiemmassa seurustelusuhteessa muka kuollut lapsi onkin elossa, nyt jotain kaksi vuotta. Aiempi seurustelukumppani siis valehteli lapsen kuoleman. Olimme jo silloin yhdessä, kun "lapsi kuoli". Nyt neiti X on tullut uskoon tjsp, ja tunnustaa pahat tekonsa.
Rakkaat kaksplussalaiset, mitä minun pitäisi tehdä!? Olen päälle kaksikymppinen, lapsia ei ole. (Nyt siis vain miehellä yksi). Ei mitään kokemusta kuin koirien kasvattamisesta. Olen itsekin ihan pihalla.
Vielä ei ole sovittu mitään, tänään jutteleevat varmaan enemmän. Ei asu samalla paikkakunnalla, taitaa asua 80km säteellä kuitenkin.
Eli miten minun kannattaa varautua, suhtautua. Vinkkejä ja kokemuksia otetaan vastaan!
 
ottaa lastenvalvojaan yhteyttä.sieltä varmasti kerrotaan miten edetä.
ja koittakaa saada isyystesti.

kasvatus asia onkin sitten erikseen.kukaan tuskin voi kertoa,että näin ja näin pitää tehdä.tapoja ja tyylejä kun on niin monia.mutta arkeen saatte varmasti apua kun pyydätte!

aikas hankala tilanne kyllä!
 
Isyystestijutun saa mies miettiä ja päättää. Hänellä on lapsesta ultrakuvakin, eli syntymäajankohta on suunilleen tiedossa. Toisaalta se nainen ehkä petti miestäni (?), joten olisihan se järkevää.. Ajatukset jää sekaisin, toivottavasti ne selkenee kun mies on sen neiti X:n kanssa jutellut. Saa edes jotain suunnitelmia.
 
Hm. Meillä on tilanne ollut sellainen, että mies sai tietää noin vuoden päästä lapsen syntymästä, että lapsi on hänen, entisestä parisuhteestaan. Parisuhde oli kait päättynyt alkuvaiheessa jo.. ja nyt jälkeen päin lapsi on todistettu miehelleni.
Voin kertoa tilanteen olevan tunteita myllertävä, en tiedä mitä ajatella.. Olen surullinen. Meillä oli normaali parisuhde, ja nyt siinä onkin yhtäkkiä ulkopuolisia, ex ja lapsi..
Asiasta ei juuri puhuta, en juuri tiedä miten tulevaisuuden kanssa käy.. Mieheni näkee lasta silloin tällöin, harvemmin. Ei kovin pidä itseään isänä, vaikka joskus vertasi tilannetta eroperheeseen. Mietin välillä, olenko nyt vain tiellä, vaikka olemme olleet jo vuosia yhdessä mieheni kanssa.. palaisiko hän takaisin entisen luo, koska heillä on nyt paljon enemmän yhteistä (lapsi).. muistan joskus aiemmin mieheni sanoneen että kyllä he aikoivat muuttaa lähemmäs toisiaan.. se ajatus kai on jo jäänyt. Kai aika näyttää..
Ja kaikella on kait tarkoituksensa, niin kait tälläkin..?
 

Yhteistyössä