Miehelle työmatka tulossa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kannustaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

Kannustaa

Vieras
3 viikkoa pois kotoa.
Kotona 5v, 1,5v ja yli puolenvälin raskaana oleva vaimo. Sekä koira.
Raskaus sujunut suht. ok pientä supistelua lukuunottamatta. Ei vielä ainakaan vaaraa ennen aikaisesta synnytyksestä siis :)

Harmittaisiko teitä jos mies ottaisi tarjouksen vastaan?

Minä koetin kannustaa miestä tarttumaan tilaisuuteen mutta hän vähän epäröi.
Pelkää kai etten jaksa yksin tai vauvalle tulee joku hätä.
Ja sitäkin kuulema miettii että mitä jos lapset vieraantuu kolmessa viikossa? Voiko niin käydä?
Mies ei ole ollut yhtä yötä pidempään poissa lasten syntymän jälkeen eli lapset ovat nähneet miestä kyllä joka päivä.
 
Riippuu siitä haluaako mies itse lähteä, miten tärkeää se olisi taloudelliselle tilanteelle, uran kannalta ym. Varmasti harmittaisi olla 3 viikkoa erossa mutta eihän se lopulta ole KUIN kolme viikkoa.
 
meillä oli viime syksynä sama tilanne, paitsi että en ollut raskaana. Mies oli poissa 2viikkoa pari kertaa. Soiteltiin päivittäin skypellä ja lapsetkin tykkäs jutella sitä kautta. Puhelimessa ei niinkään.

Haastavaahan se arki on pienten kanssa. onko sulla tukea lähellä?
 
Ei meillä oo ykskään penska vieraantunu isästään, vaikka tekee pitempiäkin työmatkoja. Muutama kerta on tullut täällä kotona tiukka tilanne (esmes vanhimman suuri verenhukka, lanssilla sairaalaan ) Mutta kyllä kaikista on selvitty.
Ja meillä on siis pitkään tehny tuota työtä
 
Alkuperäinen kirjoittaja no:
meillä oli viime syksynä sama tilanne, paitsi että en ollut raskaana. Mies oli poissa 2viikkoa pari kertaa. Soiteltiin päivittäin skypellä ja lapsetkin tykkäs jutella sitä kautta. Puhelimessa ei niinkään.

Haastavaahan se arki on pienten kanssa. onko sulla tukea lähellä?

Mitenkähän sä pärjäisit yh:na?
 
Kyllä miestä tuo työ varmasti kiinnostaa kun edes asiaa harkitsi. Olisi kyllä minulta kysymättä sanonut ettei lähde jos ei vähääkään olisi homma kiinnostanut :)
Rahallisestikin olisi huippujuttu! Mutta ei raha tietenkään niin paljon meille merkitse etteikö sitä mieskin nyt mieti kovasti että mikä olisi se oikea valinta.
Mutta kovasti koetin sanoa että kolme viikkoa menee aika nopeasti kuitenkin ja joka päivä voidaan soitella :)

Ja jos apua tarvin niin ihan lähellä on kyllä veljeni ja isäni jotka varmasti tulevat auttamaan esim. lumitöiden teossa kun tuota lunta tuntuu vaan satavan ja satavan. Jos siis tarvitsen apua siinä hommassa. Koetan tietysti pärjätä yksin mutta jos apua tarvitsen niin sitä on kyllä saatavilla.

Mitä mieltä olette tuosta että vieraantuuko lapset? Kai tuo vähän yli 1,5 vuotiaskin isänsä muistaa tuollaisenkin ajan jälkeen?
 
Tuohon vieraantumiseen olikin porukka vastannut kun kirjoitin tuota pitkää viestiä :)
Eli turhaan sitäkään mies murehtii.
Ja hän pääsee kyllä varmasti tuolta pois jos jotain kamalaa lapsille tapahtuis tai vauva syntyis tai jotain muuta ihan hirveää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Kyllä miestä tuo työ varmasti kiinnostaa kun edes asiaa harkitsi. Olisi kyllä minulta kysymättä sanonut ettei lähde jos ei vähääkään olisi homma kiinnostanut :)
Rahallisestikin olisi huippujuttu! Mutta ei raha tietenkään niin paljon meille merkitse etteikö sitä mieskin nyt mieti kovasti että mikä olisi se oikea valinta.
Mutta kovasti koetin sanoa että kolme viikkoa menee aika nopeasti kuitenkin ja joka päivä voidaan soitella :)

Ja jos apua tarvin niin ihan lähellä on kyllä veljeni ja isäni jotka varmasti tulevat auttamaan esim. lumitöiden teossa kun tuota lunta tuntuu vaan satavan ja satavan. Jos siis tarvitsen apua siinä hommassa. Koetan tietysti pärjätä yksin mutta jos apua tarvitsen niin sitä on kyllä saatavilla.

Mitä mieltä olette tuosta että vieraantuuko lapset? Kai tuo vähän yli 1,5 vuotiaskin isänsä muistaa tuollaisenkin ajan jälkeen?

Mies tehnyt tuotä työtä nuorimmaisen syntymästä asti, niin kyllä nuorimmainen on siltikin isänsä muistanu. Ja eihän tuo yks kerta vielä mitään tee. Ei muutakuin uusia tuulia päin. Auttaa paljon kuitenki, jos rahaa saapi enemmän ja uraa ajatellen, jos siitä pointseja saa, niin kokeilemaan vaan. Hyvin se sujuu :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja tyuio:
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Kyllä miestä tuo työ varmasti kiinnostaa kun edes asiaa harkitsi. Olisi kyllä minulta kysymättä sanonut ettei lähde jos ei vähääkään olisi homma kiinnostanut :)
Rahallisestikin olisi huippujuttu! Mutta ei raha tietenkään niin paljon meille merkitse etteikö sitä mieskin nyt mieti kovasti että mikä olisi se oikea valinta.
Mutta kovasti koetin sanoa että kolme viikkoa menee aika nopeasti kuitenkin ja joka päivä voidaan soitella :)

Ja jos apua tarvin niin ihan lähellä on kyllä veljeni ja isäni jotka varmasti tulevat auttamaan esim. lumitöiden teossa kun tuota lunta tuntuu vaan satavan ja satavan. Jos siis tarvitsen apua siinä hommassa. Koetan tietysti pärjätä yksin mutta jos apua tarvitsen niin sitä on kyllä saatavilla.

Mitä mieltä olette tuosta että vieraantuuko lapset? Kai tuo vähän yli 1,5 vuotiaskin isänsä muistaa tuollaisenkin ajan jälkeen?

Mies tehnyt tuotä työtä nuorimmaisen syntymästä asti, niin kyllä nuorimmainen on siltikin isänsä muistanu. Ja eihän tuo yks kerta vielä mitään tee. Ei muutakuin uusia tuulia päin. Auttaa paljon kuitenki, jos rahaa saapi enemmän ja uraa ajatellen, jos siitä pointseja saa, niin kokeilemaan vaan. Hyvin se sujuu :)

Näin minäkin koetin sanoa :)
Ja jos lähempänä laskettua aikaa tuollaista tarjottaisiin niin en ehkä ihan näin kovin olis kannustanu :D
Mut nyt synnytykseen on vielä sen verran aikaa että uskallan kyllä kannustaa miestä ottamaan tarjouksen vastaan vaikka hirmuinen ikävähän tuossa ajassa kerkeää tullakin :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja no:
meillä oli viime syksynä sama tilanne, paitsi että en ollut raskaana. Mies oli poissa 2viikkoa pari kertaa. Soiteltiin päivittäin skypellä ja lapsetkin tykkäs jutella sitä kautta. Puhelimessa ei niinkään.

Haastavaahan se arki on pienten kanssa. onko sulla tukea lähellä?

Mitenkähän sä pärjäisit yh:na?

onneksi mieheni on niin täydellinen isä, ettei minun tarvitse moista edes miettiä.

:laugh: :laugh: :laugh:

taisi taas alkaa ylä-asteen välitunti, eivätkä pääse pakkasella pihalle.
 
Kyllähän lapset tai ainakin pienempi tavallaan näyttää loukkaantumisen melko varmasti isälleen, mutta ei ehdi mitenkään vieraantua "täysin", soitelkaa ja katsokaa kuvia. Sinulle tulee varmasti kuitenkin raskaampaa, vaikka oletettavasti otat päävastuun lasten hoidossa, niin kyllä se toinen aikuinen siinä paljon merkitsee. mutta, mutta.. kolme viikkoa, sitä joudut nyt itse miettimään, kyllä se varmaan toisaalta ihan hyvin menisi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja sanv:
Kyllähän lapset tai ainakin pienempi tavallaan näyttää loukkaantumisen melko varmasti isälleen, mutta ei ehdi mitenkään vieraantua "täysin", soitelkaa ja katsokaa kuvia. Sinulle tulee varmasti kuitenkin raskaampaa, vaikka oletettavasti otat päävastuun lasten hoidossa, niin kyllä se toinen aikuinen siinä paljon merkitsee. mutta, mutta.. kolme viikkoa, sitä joudut nyt itse miettimään, kyllä se varmaan toisaalta ihan hyvin menisi.

Kyllä mies on ihan korvaamaton apu arjessa niin lasten kuin kodinhoidossa mutta en epäile etteikö pärjättäisi ja ettenkö jaksaisi yksinkin :)
Mies ensin sanoi että "pärjäättekö sitte?" ja kun sanoin että no pärjätään, ettei se kolme viikkoa niin pitkä aika ole niin sanoikin että "no se sitten taas on eriasia että pärjäänkö minä" :D :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja no:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja no:
meillä oli viime syksynä sama tilanne, paitsi että en ollut raskaana. Mies oli poissa 2viikkoa pari kertaa. Soiteltiin päivittäin skypellä ja lapsetkin tykkäs jutella sitä kautta. Puhelimessa ei niinkään.

Haastavaahan se arki on pienten kanssa. onko sulla tukea lähellä?

Mitenkähän sä pärjäisit yh:na?

onneksi mieheni on niin täydellinen isä, ettei minun tarvitse moista edes miettiä.

:laugh: :laugh: :laugh:

taisi taas alkaa ylä-asteen välitunti, eivätkä pääse pakkasella pihalle.


Niin siis yh:ksi voi myös jäädä niin että toinen kuolee yllättäen.

 
Alkuperäinen kirjoittaja paapoo:
Tää oli taas tällanen, voi kun me ollaan söpö perhe- aloitus.

Olen pahoillani jos teillä ei näin ole :)

Kyllä meillä on ihana perhe jossa kaikki ottavat toisensa huomioon :heart: Eikä sitä liene syytä hävetäkään :p
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja no:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja no:
meillä oli viime syksynä sama tilanne, paitsi että en ollut raskaana. Mies oli poissa 2viikkoa pari kertaa. Soiteltiin päivittäin skypellä ja lapsetkin tykkäs jutella sitä kautta. Puhelimessa ei niinkään.

Haastavaahan se arki on pienten kanssa. onko sulla tukea lähellä?

Mitenkähän sä pärjäisit yh:na?

onneksi mieheni on niin täydellinen isä, ettei minun tarvitse moista edes miettiä.

:laugh: :laugh: :laugh:

taisi taas alkaa ylä-asteen välitunti, eivätkä pääse pakkasella pihalle.


Niin siis yh:ksi voi myös jäädä niin että toinen kuolee yllättäen.

No silloin jää kyllä leskeksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Alkuperäinen kirjoittaja paapoo:
Tää oli taas tällanen, voi kun me ollaan söpö perhe- aloitus.

Olen pahoillani jos teillä ei näin ole :)

Kyllä meillä on ihana perhe jossa kaikki ottavat toisensa huomioon :heart: Eikä sitä liene syytä hävetäkään :p


Mee nyt tarkistaan onko miehellä villahousut jalassa, on kylmä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja paapoo:
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Alkuperäinen kirjoittaja paapoo:
Tää oli taas tällanen, voi kun me ollaan söpö perhe- aloitus.

Olen pahoillani jos teillä ei näin ole :)

Kyllä meillä on ihana perhe jossa kaikki ottavat toisensa huomioon :heart: Eikä sitä liene syytä hävetäkään :p


Mee nyt tarkistaan onko miehellä villahousut jalassa, on kylmä.

Onneksi on sen verran fiksu mies että osaa pitää huolta riittävästä vaatetuksesta ilman vaimoakin ;)
Lähti töihin jo aikoja sitten.

On se outoa että joitain niin jurppii toisten onni tai se että on tapana miettiä asioita muidenkin kannalta eikä ainoastaan omaan napaan asti :)
 
miksi tuo yh-kortti pitää vetää joka aloitukseen?

Mua naurattaa ihan senkin takia, että heti ollaan kyselemässä että miten pärjäisi yh:na. Varmasti ihan hyvin, koska nytkin pärjään loistavasti perheeni kanssa. tuskin kukaan suunnittelee uraa yksinhuoltajana, joten jokainen sumplii ja selviää sellaisesta tavallaan.
 

Yhteistyössä