Miehelle ei sitten käy mikään!!! Mikä ihme sitä vaivaa?!

[vieras]

No sun kannattaa ottaa kuitenkin se mies vakavasti, jos sillä on kovat työolot voi pinnan alla ollastressi ja jos se palaa loppuun siitä toipuminen vie todella kauan. Se ei ole naurun asia ja pimahtaessaan kilttikin ihminen voi tehdä ikäviä tekoja.

 

[Vanilja]

No jos hänellä työpaikka on, niin on kyllä tosiaan väärä hetki jättää työt... tietty jos sovitte, että hän pitää osan vanhempainvapaasta, niin se on OK.

 

[ap]

Mies oli käynyt tänään työterveydenhoitajalla joka diagnosoi burnoutin, lääkäriaika on viikon päästä. Siis v*ttu. Jos se lääkäri kirjoittaa saikkua, mieheltä loppuu työt. Omien sanojensa mukaan, hän ei kykene palaamaan työelämään vielä VUOSIIN Eikä voi olla kotona lasten kanssa jos on niin "sairas" kun pitää vaan "levätä" ja "rentoutua". Toki, mies on varmasti loman tarpeessa, mutta että jäädä vuosiksi sairaslomalle?! :kieh: Hoitoa, apua ja tukea ilman annan jos mies tarvii, mutta en voi sille mitään et tuntuu et se liioittelee :/

 

[Koivunkäpy]

Et ole tainnu ikinä itse olla masentunut?
Mulla meni vain keskivaikeasta masennuksesta vuoden että pääsin edes kutakuinkin pinnalle.

 

[AnniHelena71]

Sairauslomalla olevaa ei kyllä voi käsittääkseni tuosta vaan potkaista pellolle (pelkästään sairausloman vuoksi), tosin jos yt:t jatkuu niin mahdollistahan se on, että potkut tulee siinä. Vakavasta masennuksesta toipumiseen voi mennä kyllä kauan, mutta odottele nyt mitä lekuri sanoo. Saahan sitä sairauslomalla aluksi normaalipalkan ja sitten Kelan ansiosidonnaisen sairauspäivärahan (lasketaan samalla tavalla kuin äpr).

 

[vicy]

Ukolle ensin, joku viikon hermo-lepo-loma, jossain metsässä ja sitten 2 vaihtoehtoa: a) joko on töissä (tai muulla tavoin hoitaa leipää pöytään) ja hoitaa kotitöitä niinkun ennenkin b) painuu niin pitkälle kun pippuri kasvaa ja ei tarvi tulla takas ikinä!!...
Jos ei ukkoa perhe elämä kiinnosta, niin saa painua mun puolesta hiivattiin!!

 

[Peppari]

Minkä vellihousun sinä olet mieheksesi ottanut, osa-aikatöitä? Ei raavas mies tee osa-aikatöitä vaan elättää perheensä ja vaimonsa, vellihousun minä heittäisin yli laidan ja ettisin ittelleni miehen.

Missä luolassa sä olet elänyt? Nykyajanmiehet hoitaa lapset kotona kun nainen käy töissä

Luolassa? Eikös tässä ollut kyse että mies ei olisi halunnut huolehtia lapsista? Mutta kai se on sitä nykyaikaa ettei edes sen vertaa voisi lasten eteen tehdä.

Itse varmaan hankkiutuisin eroon ukosta joka ei haluaisi tehdä mitään perheen eteen.

 

[:/]

Mies oli käynyt tänään työterveydenhoitajalla joka diagnosoi burnoutin, lääkäriaika on viikon päästä. Siis v*ttu. Jos se lääkäri kirjoittaa saikkua, mieheltä loppuu työt. Omien sanojensa mukaan, hän ei kykene palaamaan työelämään vielä VUOSIIN Eikä voi olla kotona lasten kanssa jos on niin "sairas" kun pitää vaan "levätä" ja "rentoutua". Toki, mies on varmasti loman tarpeessa, mutta että jäädä vuosiksi sairaslomalle?! :kieh: Hoitoa, apua ja tukea ilman annan jos mies tarvii, mutta en voi sille mitään et tuntuu et se liioittelee :/

Sairasloman takia ei voida irtisanoa töistä!
Ainakaan vakityöpaikasta..
Ei lääkärit hevillä vuosiksi lomia ala kirjoittelemaan. Eiköhän ne kirjoita viikon- kaksi lomaa ja sitten mietitään jatkoa.

Sinuna antaisin miehen olla sen viikon-kaksi ihan rauhassa ja sen jälkeen vakava keskustelu.

Jos miehesi on vakavasti masentunut on paremp että hän saa apua nyt heti ennenkuin mennään pohjalle asti, mutta ei se apu sitä tarkoita että pelkästään lomailemaan aletaan. Sitten on aiheellista aloittaa tiivis terapia ja alkaa hoitamaan itseään.

 

[Heffalump]

ei miehellä ole käyny mielessä että ihan yhtä raskasta se on sulle hoitaa kahta lasta :headwall: Eli sä et voi olla äitiyslomaan kotona, mut mieskään ei jaksa olla lasten kanssa... pitäiskö sun sit jaksaa käydä töissä JA hoitaa lapset ja koti ja mies saa maata sohvalla rentoutumassa??
Jos on sairasloman tarpeessa, niin sit pitää sairaslomansa ja palaa töihin. Voi hyvin olla että potkut tulee jos yt:t on käynnissä ja kirjoitetaan pitkä saikku, mut sitten etsitään uusi työpaikka/hoitaa kotona lapset kun sä meet töihin! Mikä sua estää olemasta koko äitiyslomaa kotona, jos mies on saikulla?

 

[ap]

Et ole tainnu ikinä itse olla masentunut?
Mulla meni vain keskivaikeasta masennuksesta vuoden että pääsin edes kutakuinkin pinnalle.

En ole ollut enkä epäile sairauden vakavuutta. Epäilen vaan sitä onko miehellä oikeesti joku sairaus vai onko se vaan väsynyt? Jos sulla on vakava masennus tai burnout, niin oletko kotona väsynyt, et kykene nukkumaan, et kävelemään, itket ja paiskot tavaroita, mahaa polttaa ja närästää mutta sitten kun olet töissä ja kylässä on muita ihmisiä, oletkin ihan tavallinen oma naurava itsesi, mihinkään ei satu ja olet hyvällä tuulella? Jos on aidosti syvästi masentunut, voiko sitä sitten noin teeskennellä muiden edessä?

Mä olisinkin mielellään äippälomalla ja mies saisi mun puolesta olla sairaslomalla, mutta mies väittää ettei meidän rahat riitä. Mä jopa laskin sen puolesta suuntaa-antavat luvut, ja kyllä me pärjättäisi, ei meillä mitään ylimääräistä olisi, mutta hengissä pysyttäisi. Niin ei käy sekään. Hänen hermot ei kestä sellaista kitkuttelua. Raha-asioista murehtiminen kuulemma vaan pahentaa hänen burnoutia.

 

[Marsupilami]

Et ole tainnu ikinä itse olla masentunut?
Mulla meni vain keskivaikeasta masennuksesta vuoden että pääsin edes kutakuinkin pinnalle.

En ole ollut enkä epäile sairauden vakavuutta. Epäilen vaan sitä onko miehellä oikeesti joku sairaus vai onko se vaan väsynyt? Jos sulla on vakava masennus tai burnout, niin oletko kotona väsynyt, et kykene nukkumaan, et kävelemään, itket ja paiskot tavaroita, mahaa polttaa ja närästää mutta sitten kun olet töissä ja kylässä on muita ihmisiä, oletkin ihan tavallinen oma naurava itsesi, mihinkään ei satu ja olet hyvällä tuulella? Jos on aidosti syvästi masentunut, voiko sitä sitten noin teeskennellä muiden edessä?

Mä olisinkin mielellään äippälomalla ja mies saisi mun puolesta olla sairaslomalla, mutta mies väittää ettei meidän rahat riitä. Mä jopa laskin sen puolesta suuntaa-antavat luvut, ja kyllä me pärjättäisi, ei meillä mitään ylimääräistä olisi, mutta hengissä pysyttäisi. Niin ei käy sekään. Hänen hermot ei kestä sellaista kitkuttelua. Raha-asioista murehtiminen kuulemma vaan pahentaa hänen burnoutia.

Huono provo.

 

[ap]

Et ole tainnu ikinä itse olla masentunut?
Mulla meni vain keskivaikeasta masennuksesta vuoden että pääsin edes kutakuinkin pinnalle.

En ole ollut enkä epäile sairauden vakavuutta. Epäilen vaan sitä onko miehellä oikeesti joku sairaus vai onko se vaan väsynyt? Jos sulla on vakava masennus tai burnout, niin oletko kotona väsynyt, et kykene nukkumaan, et kävelemään, itket ja paiskot tavaroita, mahaa polttaa ja närästää mutta sitten kun olet töissä ja kylässä on muita ihmisiä, oletkin ihan tavallinen oma naurava itsesi, mihinkään ei satu ja olet hyvällä tuulella? Jos on aidosti syvästi masentunut, voiko sitä sitten noin teeskennellä muiden edessä?

Mä olisinkin mielellään äippälomalla ja mies saisi mun puolesta olla sairaslomalla, mutta mies väittää ettei meidän rahat riitä. Mä jopa laskin sen puolesta suuntaa-antavat luvut, ja kyllä me pärjättäisi, ei meillä mitään ylimääräistä olisi, mutta hengissä pysyttäisi. Niin ei käy sekään. Hänen hermot ei kestä sellaista kitkuttelua. Raha-asioista murehtiminen kuulemma vaan pahentaa hänen burnoutia.

Huono provo.

Ei ole provo, noi on miehen tarkat sanat kun sitä ehdotin. Kuten jo sanoin, epäilen sitä onko ihan aidosti niin sairas kun väittää olevansa. Tekee mieli vaan lähteä ovet paukkuen, kyllä sellaista tekstiä tuli eilen mieheltä et |O Väitti esimerkiksi että me, lapsi ja minä, mutta erityisesti minä, vaan käytetään häntä hyväksi. Että hän joutuu raatamaan töissä ja me vaan maataan kotona. Mies on sopivasti ilmesesti unohtanut et mä oon sekä opiskellut että käyny osa-aikaisesti töissä ja hoitanut vielä lasta joka on ollut hoidossa vain osapäiväsopimuksella. Mies kehtasi vielä syyttää mua et huijasin hänet tekemään toisen lapsen jotta saisin vaan loikoilla kotona. Ilmeisesti on täysin unohtanut senkin et yhdessä jätettiin ehkäisy pois.

Tämä koko tilanne on ihan käsittämätön ja tuli mun mielestä yllättäen. Onhan mies ollut väsynyt ja stressaantunut mutta en mä tällaista osannut odottaa. Enkä käsitä miksei se käy miehelle et hän olisi kotona ja hoitaisi lapsia ja mä olisin töissä.

Voiko oikeesti joku burnout tai masennus aiheuttaa tällaista? Et tuntuu ettei ton miehen ajatuksissa ja suunnitelmissa ole mitään järkeä? Et mies ajattelee vain itseään?

 

[Endless Sacrifice]

Et ole tainnu ikinä itse olla masentunut?
Mulla meni vain keskivaikeasta masennuksesta vuoden että pääsin edes kutakuinkin pinnalle.

En ole ollut enkä epäile sairauden vakavuutta. Epäilen vaan sitä onko miehellä oikeesti joku sairaus vai onko se vaan väsynyt? Jos sulla on vakava masennus tai burnout, niin oletko kotona väsynyt, et kykene nukkumaan, et kävelemään, itket ja paiskot tavaroita, mahaa polttaa ja närästää mutta sitten kun olet töissä ja kylässä on muita ihmisiä, oletkin ihan tavallinen oma naurava itsesi, mihinkään ei satu ja olet hyvällä tuulella? Jos on aidosti syvästi masentunut, voiko sitä sitten noin teeskennellä muiden edessä?

Mä olisinkin mielellään äippälomalla ja mies saisi mun puolesta olla sairaslomalla, mutta mies väittää ettei meidän rahat riitä. Mä jopa laskin sen puolesta suuntaa-antavat luvut, ja kyllä me pärjättäisi, ei meillä mitään ylimääräistä olisi, mutta hengissä pysyttäisi. Niin ei käy sekään. Hänen hermot ei kestä sellaista kitkuttelua. Raha-asioista murehtiminen kuulemma vaan pahentaa hänen burnoutia.

Huono provo.

Ei ole provo, noi on miehen tarkat sanat kun sitä ehdotin. Kuten jo sanoin, epäilen sitä onko ihan aidosti niin sairas kun väittää olevansa. Tekee mieli vaan lähteä ovet paukkuen, kyllä sellaista tekstiä tuli eilen mieheltä et |O Väitti esimerkiksi että me, lapsi ja minä, mutta erityisesti minä, vaan käytetään häntä hyväksi. Että hän joutuu raatamaan töissä ja me vaan maataan kotona. Mies on sopivasti ilmesesti unohtanut et mä oon sekä opiskellut että käyny osa-aikaisesti töissä ja hoitanut vielä lasta joka on ollut hoidossa vain osapäiväsopimuksella. Mies kehtasi vielä syyttää mua et huijasin hänet tekemään toisen lapsen jotta saisin vaan loikoilla kotona. Ilmeisesti on täysin unohtanut senkin et yhdessä jätettiin ehkäisy pois.

Tämä koko tilanne on ihan käsittämätön ja tuli mun mielestä yllättäen. Onhan mies ollut väsynyt ja stressaantunut mutta en mä tällaista osannut odottaa. Enkä käsitä miksei se käy miehelle et hän olisi kotona ja hoitaisi lapsia ja mä olisin töissä.

Voiko oikeesti joku burnout tai masennus aiheuttaa tällaista? Et tuntuu ettei ton miehen ajatuksissa ja suunnitelmissa ole mitään järkeä? Et mies ajattelee vain itseään?

Jaa että sinä vain loikolet lasten kanssa, ja kuitenkin se olisi miehelle liian rankkaa työtä? :headwall:

 

[ap]

Jaa että sinä vain loikolet lasten kanssa, ja kuitenkin se olisi miehelle liian rankkaa työtä? :headwall:

Juurikin näin. Sen takia en vaan ymmärrä, en millään. Teeskenteleekö mies ja siksi sen järjenjuoksu tuntuu niin järjettömältä vai onko se oikeesti oire jostain sairaudesta? Mä kyllä alan toivoa et saisi sairaslomaa. Jos ajatukset olisi selvemmät kun on saanut vaikka viikon tai pari levätä. Ja heinäkuu on lomaa. En olisi koskaan itsestäni uskonut, mutta kyllä mä näköjään kuulun heihin jotka vähättelee mielisairauksia. Siis olipa miehellä mikä tahansa, niin musta tuntuu et pitäisi osata laittaa se oma hyvinvointi sivuun ja ajatella koko perheen kannalta tilannetta. Mulle sopii täysin et mies olisi kotona mutta ei se osaa oikein sanoa mitään varsinaista syytä miksi se ei käy muuta kun et ei vaan käy.

 

[vieras]

mie en varmaan jaksas tollasta...

 

[tiu]

kyllä toi kaikki tosiaan kuulostaa vaikeelta masennukselta. masentunut ihminen ei kykyne sillä hetkellä ajttelemaan muuta kuin omaa pahaa oloaan.
itse vaikean masennuksen kanssa vuosia kamppailleena voin myös sanoa, että yllättävän pitkälle ihmiseltä löytyy voimia esittää ulkopuolisille kaiken olevan hyvin. se paha olo purkautuu sitten vain kaikkein läheisimmille, jotka ymmärrettävästi ovat hämillään toisen käytöksestä ja kaikki menee turhan kiukuttelun piikkiin. sittenkun se romahdus tulee, eikä enää kykene niille ulkopuolisillekkaan esittää reipasta, on pudotus kova ja alas mennään sellasella rytinällä...
ymmärrän myös täysin sinua, mutta ehdottaisin, että annat miehesi olla nyt rauhassa sen pari viikkoa saikulla ja sitten alatte uudelleen keskustella asioista. kun miehesi on hetken lepuuttanut hermojaan, voi hän hieman päästä siitä omasta maailmastaan näkemään sinunkin kantasi. joka tapauksessa pidä kuoli, että miehesi aloittaa kunnollisen kuntoutuksen (terapiaa, lääkitys..) eikä jää vain kotiin makaamaan ilman ammattiapu, sillä uskon vahvasti, ettei tuo homma mene ohi parin viikon hermolomalla.
voimia! :hug:

 

[ap]

kyllä toi kaikki tosiaan kuulostaa vaikeelta masennukselta. masentunut ihminen ei kykyne sillä hetkellä ajttelemaan muuta kuin omaa pahaa oloaan.
itse vaikean masennuksen kanssa vuosia kamppailleena voin myös sanoa, että yllättävän pitkälle ihmiseltä löytyy voimia esittää ulkopuolisille kaiken olevan hyvin. se paha olo purkautuu sitten vain kaikkein läheisimmille, jotka ymmärrettävästi ovat hämillään toisen käytöksestä ja kaikki menee turhan kiukuttelun piikkiin. sittenkun se romahdus tulee, eikä enää kykene niille ulkopuolisillekkaan esittää reipasta, on pudotus kova ja alas mennään sellasella rytinällä...
ymmärrän myös täysin sinua, mutta ehdottaisin, että annat miehesi olla nyt rauhassa sen pari viikkoa saikulla ja sitten alatte uudelleen keskustella asioista. kun miehesi on hetken lepuuttanut hermojaan, voi hän hieman päästä siitä omasta maailmastaan näkemään sinunkin kantasi. joka tapauksessa pidä kuoli, että miehesi aloittaa kunnollisen kuntoutuksen (terapiaa, lääkitys..) eikä jää vain kotiin makaamaan ilman ammattiapu, sillä uskon vahvasti, ettei tuo homma mene ohi parin viikon hermolomalla.
voimia! :hug:

Niin se taitaa sitten olla. En vaan voi sille mitään mutta tuntuu et haluan vaan pois, en jaksa tällaista. Nekin mitä mies eilen mulle sanoi, miten ne voi unohtaa tai antaa anteeksi? Tai yrittää ymmärtää et se sairaus vaan puhuu eikä mies oikeesti ole sitä mieltä? Ihan kaikkiko pitää nyt sen varjolla sietää ja vaan jaksaa tukea? Tiedän et oon paska itsekäs ihminen mut tekis mieli vaan ravistaa miestä ja sanoa et nyt otat itteesi niskasta kiinni, lopetat valitamisen ja alat hommiin :ashamed:

 

[:/]

Et ole tainnu ikinä itse olla masentunut?
Mulla meni vain keskivaikeasta masennuksesta vuoden että pääsin edes kutakuinkin pinnalle.

En ole ollut enkä epäile sairauden vakavuutta. Epäilen vaan sitä onko miehellä oikeesti joku sairaus vai onko se vaan väsynyt? Jos sulla on vakava masennus tai burnout, niin oletko kotona väsynyt, et kykene nukkumaan, et kävelemään, itket ja paiskot tavaroita, mahaa polttaa ja närästää mutta sitten kun olet töissä ja kylässä on muita ihmisiä, oletkin ihan tavallinen oma naurava itsesi, mihinkään ei satu ja olet hyvällä tuulella? Jos on aidosti syvästi masentunut, voiko sitä sitten noin teeskennellä muiden edessä?

Mä olisinkin mielellään äippälomalla ja mies saisi mun puolesta olla sairaslomalla, mutta mies väittää ettei meidän rahat riitä. Mä jopa laskin sen puolesta suuntaa-antavat luvut, ja kyllä me pärjättäisi, ei meillä mitään ylimääräistä olisi, mutta hengissä pysyttäisi. Niin ei käy sekään. Hänen hermot ei kestä sellaista kitkuttelua. Raha-asioista murehtiminen kuulemma vaan pahentaa hänen burnoutia.

Itseasiassa, juuri noin pystyy teeskentelemään. Itsellä se "hyvä olo" muiden seurassa oli teeskenneltyä (ainakin suurimmaksi osaksi, joskus ihan pieniä hetkiä kun oli pois normi ympäristöstä olo saattoi olla jopa siedettävä ) ja se muiden seurassa tapahtunut pinnistely purkautui sitten kotiin päästessä entistä pahempana olona. Tuskin ne ihmiset jotka minua eivät tunteneet hyvin olisivat ikinä uskoneet viettäneensä aikaa juuri vakavaa psykoottista masennusta sairastavan kanssa. :/

Nuo täysin epäloogiset ajatuskuviot ja syyttelyt kuuluvat myös pakettiin.

Mun neuvoni olisi että ota aikalisä. Älä yritä suunnitella tulevaa, älä ainakaan keskustella siitä miehesi kanssa. Kirjoitustesi perusteella saa kuvan että hänellä on ajatukset ihan sekaisin. Reiluahan tämä ei ole sinua kohtaan, mutta odota tilanteen rauhoittumista niin uskoisin että on paljon paremmat mahdollisuudet keskustella järkevästi hänen kanssaan ja toivottavasti sitten jo tajuaa oman epäloogisuutensa.

 

[v]

Kyllä masentuneet pystyvät muilta ihmisiltä piilottamaan sairautensa.

Mun serkulla oli vaikea masennus, eikä kukaan tiennyt mitään. Teki innolla meidän häihin kukka-asetelmia ja muita koristuksia ja oli iloinen kaikkien seurassa.
6kk oli suunnitellut, että sitten kun meidän häitä vietetään, niin tekee itsarin.
Että kun on vienyt lapset hoitoon, niin kukaan ei huomaa, kun hän ei palaisikaan juhliin.
Överiksi veti unilääkkeillä mutta oli onneksi oksentanut kaikki pois.
Kun heräsi, niin sanoi, että ensimmäinen ajatus oli, että voi paska, mä olen elossa!

Nyt on kunnossa mutta jos alkaa tuntua pahalta, niin heti alkaa lääkitys uudestaan ja pääsee latautumaan osastolle.

 

[ap taas]

Anteeksi kun jauhan tästä kokoajan mutta oon asian kanssa ihan hukassa Noudatan teidän neuvoja ja olen puhumatta ja suunnittelematta mitään. Edetään miehen tahdissa niin sanotusti. On vaan itselle niin turhauttavaa kun musta kaikki oli hyvin. Meillä oli selvät suunnitelmat ja kaiken piti olla täydellistä. Ei tietenkään helppoa, mutta mun mielestä elämän ei tarvikaan olla mitenkään äärettömän helppoa.

Eilen mies oli töiden jälkeen pari tuntia kaverinsa luona ja kun hän tuli kotiin oli ihan oma itsensä. Leikki lapsensa mitä ei ole tehnyt muutamaan päivään. Keskusteli mun kanssa päivän tapahtumista, katseltiin yhdessä illalla telkkaa, herkuteltiin ja kaikki oli kuten ennen. Pari tuntia. Sitten se alkoi taas. Mies valitteli kauheeta mahakipua, ei voinut enää kävellä, makasi vaan sängyssä hiljaa. Ei suostunut enää puhumaan, ärtyneenä tiuskasi mulle jos kävin jotain sanomassa. Pyysi mua jopa nukkumaan vierashuoneessa et hän saisi rauhassa nukkua edes yhden yön ilman sitä et herää kun mä käyn vessassa Samoin kun Teho-osastossa syntyi ne kaksoset ja toinen niistä itki, mies laittoi kädet korville ja ärähti mulle et hän ei sit tule kestämään mitään vauvan itkua. Tuntuu vaan niin pahalta. En sanonut siihen mitään koska toivon et hän ei sitä oikeesti tarkoita sillä tavalla mutta...

Voiko ne hänen mielialat vaihdella näin rajusti? Tuntuu et hän on onnellinen kun saa olla muualla, muiden seurassa, et koti on se paha kamala paikka

 

Anteeksi kun jauhan tästä kokoajan mutta oon asian kanssa ihan hukassa Noudatan teidän neuvoja ja olen puhumatta ja suunnittelematta mitään. Edetään miehen tahdissa niin sanotusti. On vaan itselle niin turhauttavaa kun musta kaikki oli hyvin. Meillä oli selvät suunnitelmat ja kaiken piti olla täydellistä. Ei tietenkään helppoa, mutta mun mielestä elämän ei tarvikaan olla mitenkään äärettömän helppoa.

Eilen mies oli töiden jälkeen pari tuntia kaverinsa luona ja kun hän tuli kotiin oli ihan oma itsensä. Leikki lapsensa mitä ei ole tehnyt muutamaan päivään. Keskusteli mun kanssa päivän tapahtumista, katseltiin yhdessä illalla telkkaa, herkuteltiin ja kaikki oli kuten ennen. Pari tuntia. Sitten se alkoi taas. Mies valitteli kauheeta mahakipua, ei voinut enää kävellä, makasi vaan sängyssä hiljaa. Ei suostunut enää puhumaan, ärtyneenä tiuskasi mulle jos kävin jotain sanomassa. Pyysi mua jopa nukkumaan vierashuoneessa et hän saisi rauhassa nukkua edes yhden yön ilman sitä et herää kun mä käyn vessassa Samoin kun Teho-osastossa syntyi ne kaksoset ja toinen niistä itki, mies laittoi kädet korville ja ärähti mulle et hän ei sit tule kestämään mitään vauvan itkua. Tuntuu vaan niin pahalta. En sanonut siihen mitään koska toivon et hän ei sitä oikeesti tarkoita sillä tavalla mutta...

Voiko ne hänen mielialat vaihdella näin rajusti? Tuntuu et hän on onnellinen kun saa olla muualla, muiden seurassa, et koti on se paha kamala paikka

Sellaista se on. Paha masennus. Osanottoni teidän kaikkien puolesta. Yritä sinnitellä, tai lähde. Tilanne voi helpottua ajan kanssa tai voi jäädä vuosikausiksi tuollaiseksi. Miehesi voi joutua jopa sairaseläkkeelle, mikäli lääkitys(?) ei auta tilanteeseen. Kuukausia joka tapauksessa kestänee, mikäli noin pahaksi on yltynyt.
Nyt vain punnitaan rakastaminen myötä ja vastoinkäymisissä...