Miehellä jemmassa pornofilmejä, leikkaisko kahtia...

  • Viestiketjun aloittaja "vaimo"
  • Ensimmäinen viesti
Tuota pornon kieltämistä mieheltä mä en kyllä ole ikinä ymmärtänyt. Vaimo ei anna tarpeeksi usein, mies joutuu sen takia hoitelemaan itse itsensä ja sitten siihenkään ei saa käyttää apuvälineitä. Mitä seuraavaksi kielletään, käsien käyttäminen?
 
"vieras"
[QUOTE="vieras";21975064]Kyllä ne vaan vaikuttaa. Ihan hyväkin suhde voi siitä alkaa kariutua, kun mies alkaa viettää enemmän ja enemmän aikaa sen poken parissa.[/QUOTE]
No mä puhuinkin normaalin rajoissa pysyvästä pornon kulutuksesta. ;) Silloin se EI enää ole normaalia, jos se vaikuttaa elämän muihin osa-alueisiin negatiivisesti.
 
kokemusta on
joskus entinen teki juuri mitä nyt itsekin suunnittelet, ei tosin naarmuttanut levyjä, vaan poisti koneelta kaiken keräämäni pornon.
oltiin kyllä "sovittu" että en katsoisi.
no, helvetinmoinen sota siitä poistamisesta sitten syttyi ja sitten oli kummallakin paha mieli, tosin minulla vähemmän aikaa koska äkkiähän ne filkat imas uudestaan.
mutta tosiaan, mikäli se pornon katselu ei vaikuta mitenkään teidän elämiseen, niin miksi kieltäisit sitä, vaikka et siitä pitäisikään? ei kaikki ihmiset ole samanlaisia, ja on ihan turha yrittää sellaista puolisoltakaan vaatia. miehenä voin myös sanoa, että KUKAAN pornoa katsova mies ei todellakaan pitäisi sitä vääryytenä, sellaista sanotaan vain niille, joiden turpa halutaan pitää kiinni.
miksi suuttua lupauksesta, jota ei ole alunperinkään tarkoitus pitää?
ja tosiaan, kun itse runkkaat, niin ajatteletko aina VAIN miestäsi? et ikinä muita? et ikinä kadulla katso muita miehiä ja samalla ajattele seksiä? herää nyt sinäkin pahvi jo oikeaan elämään.
se sex and the city mentaliteetti ei todellakaan ole mikään hyvä ohjenuora elämälle, varsinkaan yhteiselle sellaiselle.
 
"Esmeralda"
Rajaan vastaukseni siihen, miksi pornon kattominen saattaa vaivata naisia. Toki tämä on vain yhden naisen näkökulma. Tarkoitus ei ole syyttää miehiä, vaan yrittää ymmärtää ilmiötä vähän.

Itse käyn tiettyä prosessia asian hyväksymisen kanssa. Tiedän, että mies katsoo joskus pornoa ja tämähän oli aluksi hirveä ahdistuksen paikka. Mielestäni ei ole kuitenkaan ollut syytä kieltää häntä katsomasta, vaan mennä itseeni: miksi se ahdistaa. Pakko oli todeta, että se ahdistaa siksi, että pelkään jääväni kakkoseksi. Pelkään mieheni vertailevan minua "täydellisen näköisiin naisiin", ja minähän en voi kilpailla heidän kanssaan. Tunnen oloni epävarmaksi ja pelkään, etten riitä miehelleni. Olemme puhuneet asiasta ja olen kertonut, että hän voi tehdä mitä haluaa pornon suhteen, mutta minulla on vaikeuksia asian kanssa näistä syistä. Hän oli hyvin ymmärtäväinen, hellä ja empaattinen. Sanoi, ettei yritäkään luvata, ettei katsoisi, koska siitä vaan tulee ikuinen takaa-ajo, kun en kuitenkaan voi olla varma katsooko vai ei. Ja minä taas en näe mitään järkeä kieltää tuollaista asiaa: tiedän itsekin, etten pysty pitämään sellaista lupausta, jonka annan vain toisen mieliksi, mutta jossa ei minun mielestäni ole mitään väärää. Asiasta voidaan vaan puhua ja molemmat yrittävät ymmärtää asiaan. Pornon katsomisen sinänsä ei tarvitse muuttua.

Jotenkin minua lohduttaa se, että mies oli pitkään aidosti ymmällään siitä, miksi koen epävarmuutta hänen pornon katsomisestaan. Hänestä se ei ole mikään juttu. Tiedän miehelläni olevan korkea moraali ja hän on muutenkin kypsä mies tärkeissä asioissa, joten jos hän tekee jotain väärin, omatunto kyllä kolkuttaa. Joten jos mies kokee asian noin, niin luultavasti pornon katseluun ei todella liity mitään niistä asioista, mitä pelkään. Jos hänellä olisi jotenkin "vääriä" ajatuksia, niin kyllä aistisin, että hänellä on syyllinen olo ja sitten olisi oikea ongelma. Toistaiseksi ongelma on minun pääni sisällä, koska koen filmin naiset itselleni uhkana. Mieheni näkökulmasta näin ei ole. Ja joo, tässä asiassa minulla on heikko itsetunto - monissa muissa asioissa ei. Täällä tuntuu vallitsevan käsitys kuin vain hyvällä itsetunnolla varustetut ansaitsevat olla parisuhteessa. Itse ajattelen niin, että suhteessa tuetaan toinen toista. Huono itsetunto on suhteelle vahingollinen vasta silloin, kun lähdetään rajaamaan toisen tilaa ja syyttelemään turhista.

Meillä sujuu seksielämä hyvin, itse en mitenkään pihtaile enkä usko aiheuttavani mieheni pornon katsomista jotenkin seksin puutteella. Hän vaan nyt katsoo sitä. Miehen seksuaalisuus on erilaista kuin naisten, siksi tämä onkin niin hankalaa. Vaikka toki naisetkin katsovat pornoa ja jotkut miehet eivät. En edelleenkään pidä siitä, että mies sitä katsoo, mutta asia ei kuitenkaan ahdista yhtä paljon kuin ennen, koska olemme rehellisesti asiasta puhuneet ja olen tullut kuulluksi. Käsitän, että ongelma on minun ja juontaa juurensa ties minne.

Mies käyttää myös nuuskaa silloin kun en ole näkemässä. Ihan sama juttu: en kiellä sitä, mutta en pidä siitä. Tiedän myös, että se on hänen valintansa ja asiansa, ei minun.

Tsemppiä ap. Jutelkaa asiasta ja mieti pohjia myöten, miksi asia on sinulle vaikea sulattaa. Kun oppii itsestään jotakin uutta, se heijastuu myönteisesti myös parisuhteeseen ja pääsee askeleen eteenpäin. Miehesi on luvannut olla katsomatta sitä siksi, ettei loukkaisi sinua tai pääsisi keskustelussa vähemmällä. Ethän edes tiedä, onko hän pitänyt lupauksensa vai ei. Mutta jos ei ole, niin tuo sopimus siitä, ettei mies katso, ei toimi. Silloin täytyy etsiä uusia ratkaisuja. Jos miehesi edelleen katsoo sitä, se johtuu luultavasti siitä, ettei hän näe asiassa mitään väärää eikä käsitä, miksi se ahdistaa sinua.
 
kokemusta on
turhaan huolehdit, lyön vaikka vetoa, että jos tosiaan miestäsi kiinnostaisi ne pornoleffojen naiset enemmän kuin sinä, olisi monoa tullut sinun persiille jo aikoja sitten.
ja miksi kokisitkaan jonkun tuntemattoman, toisella puolella maailmaa asuvan naisen, johon ei mitään varsinaista kontaktia oteta, uhkana?
 
"vieras"
Mun mielestä on ihan normaalia,että nainen hermostuu miehensä pornonkatselusta.Käsittääkseni suurella osalla naisista on negatiivinen kanta pornoon eikä se ole miehillekään mikään salaisuus että näin on.Mitä ap:n tilanteeseen tulee lähtisin katsomaan asiaa hieman diplomaattisemmin,vaikka kyseessä selvästi on ap:lle herkkä paikka.Mies on sinulle siis luvannu,ettei enää katso pornoa.Kuitenkin kotoanne löydät leffoja ja teet johtopäätöksen (mielestäni melko oikeutetustikin),että mies myös katselee leffoja silloin tällöin.Kuitenkin jos ajattelet,että mitä pahaa siinä on jos mies silloin tällöin harvakseltaan katsoo niitä?Ilmeisesti hän on kuitenkin nyt jo jonkin aikaa toimittanut tätä salaharrastustaan sinun tietämättäsi ja suhteenne on toiminut ihan hyvin.Eli onko siitä todella jotain haittaa,että hän katselee pornoa joskus?

Mikäli sanot,että ongelma ei olekaan itse pornon katselu vaan se,että mies lupasi olla katsomatta sitä enää niin voitko ihan rehellisesti väittää,että käymänne keskustelu oli täysin tasapuolinen eikä miehesi missään vaiheessa joutunut puun ja kuoren väliin?Siinä vaiheessa kun olet ensimmäisen kerran sanonut,että sinua loukkaa se,että hän katsoo pornoa,olet heittänyt ensimmäisen syyllistävän kiven häntä kohti.Toki olet ollut tilanteessa rehellinen,kuten loppuviimeksi myös miehesi olisi tullut olla.Kaukaisen keittiön psykologina sanoisin,että miehesi ei kuitenkaan ole ottanut ihan tosissaan tuota loukkaamis-asiaa.Hän ei ole ymmärtänyt sitä mitä monet tällä palstallakaan eivät ymmärrä,mitä pahaa siinä on jos hän joskus ja harvoin sinun poissa ollessasi vähän katsoo pornoa?Siksi hän todennäköisesti on jatkanu sen katsomista,mutta varoen viimeiseen asti,ettei jää kiinni,koska muistaa sen,että se loukkaisi sinua.

Jos lohduttaa yhtään,ainakin miehesi rakastaa sinua.
 
"Esmeralda"
Kiitos tsempistä "kokemusta on". Alan itsekin uskoa jo, että mies on kanssani tosissaan eikä jättäisi jonkun kauniimman tai kurvikkaamman naisen takia. Pelkään siis kai tällaista asiaa yleensäkin, eli nämä uhkat ei rajoitu vain pornoon - pornoahdistukseni on oikeastaan vaan oire jostain muusta. En kuitenkaan jaksa miehelleni skitsoilla, koska taustalla on itselläni huonoja kokemuksia, jotka ei millään tavalla johdu tästä miehestä. Pitää vaan työstää niitä hiljakseen - kyllä nyt menee itseni kanssa jo paljon paremmin kuin joskus muinoin.

Sitäpaitsi uskon monien asioiden myös juontuvan ihmisen biologiaan: naiset on aina tapelleet keskenään siitä, kuka on viehättävin. Muut naaraat ovat uhkia tässä mielessä. Samoin mies on aina ns. saalistanut tai pyrkinyt valloittamaan naaraan - yleensä sen kauneimman tai hedelmällisimmän. Ja vaikka ihmiskunta on paljon muuttunut näistä ajoista, elävät tietyt vietit meissä edelleen. Uskon, ettei pelkoni johdu vain joistain traumoista, vaan nainen pitää luonnostaan muita (kauniita) naisia kilpailijoina jollain tavalla. Tässä nyt on vedetty mutkia suoriksi, mutta kyllä seksuaalikäyttäytyminen on paljolti myös viettipohjaista. Tämä selitys ei silti oikeuta huonoon käytökseen enkä usko esim. pettämisen selittyvän sillä, ettei vaan voinut itselle mitään. Mutta ihminen on monimutkainen kokonaisuus, jossa biologialla on osansa siinä missä järjellä, tunteilla jne.
 
[QUOTE="vieras";21974910]Sinä et siis ole "kieltänyt" kumppaniltasi valehtelua ja lupausten pettämistä tai vieraissa käyntiä? Tai esim likaisten sukkien jättämistä keskelle olohuoneen lattiaa?[/QUOTE]

En, iso ihminen osaa olla tekemättä noita ihan ilman sanomista. Esim pettämisestä molemmat on sitä mieltä että jos on tarvis mennä niin senkun menee, takaisin ei ole tulemista. Siinä sit saa valita että kummin tekee :D
 
"vieras"
Joo, ei paska idea ollenkaan. :D Lupaus on lupaus, jos muutosta siihen haluaa niin asiasta ois syytä neuvotella. En lukenut koko ketjua, mutta miks mies on alunperin joutunut tällaisen asian lupaamaan?
 

Yhteistyössä