äitimyös
Niin vein minäkin ja hyvin on pärjännyt elämässään. Toisin kuin lapset joita äiti on hoitanut kotonaan vuosikausia.
"näinpä"
Aikaisin päivähoitoon viedyt menestyvät elämässä keskimäärin paremmin.Alkuperäinen kirjoittaja äitimyös;26866706:
Peräkammari
Olette kyllä tooooosiiiii itsekkäitä , jotka viette lapset hoitoon - äitiysloman loputtua.
En voi ymmärtää , että pitää ensin tehdä / saada lapsia ja sitten ei olla valmiita niitä hoitamaan.
En voi ymmärtää , että pitää ensin tehdä / saada lapsia ja sitten ei olla valmiita niitä hoitamaan.
"Vieras"
Hyvä, koska varmasti lapsellasi on parempi olla hoidossa kuin kotona sinun luonasiAlkuperäinen kirjoittaja itsekäs äiti;26866688:Eikä kaduta yhtään!
.
ok
Miksi pitäisi katua, valinnanvapaus on hieno asia, kenenkään ei tarvitse leikkiä uhria ja jokaisella on omat syynsä hoitoon viemiselle.
Kukaan ei kiusallaan lasta kai vie kuitenkaan päivähoitoon!
Ihan yhtä itsekästä tai epäitsekästä lapsi on kolmevuotiaana viedä.
T.3v:nä vienyt
Kukaan ei kiusallaan lasta kai vie kuitenkaan päivähoitoon!
Ihan yhtä itsekästä tai epäitsekästä lapsi on kolmevuotiaana viedä.
T.3v:nä vienyt
"poikia3"
Lapsen hoito liittyvät päätökset ovat jokaisen perheen oma asia. Koska kukaan ei tiedä toisen perheen ratkaisun perusteluja, on turha toisia syyllistää heidän ratkaisustaan, joka on tehty heidän perheensä parhaaksi.
Mukavaa työpäivää vaan!
Itse tykkään kun saan tänäänkin hoitaa kotona 1v8kk ikäistä nuorimmaista, päiväkotiin meiltä lähtee 6v ja kouluun 7v.
Itse tykkään kun saan tänäänkin hoitaa kotona 1v8kk ikäistä nuorimmaista, päiväkotiin meiltä lähtee 6v ja kouluun 7v.
äiskä,
ekan pojan vein 11 kuisena, toisen vein 3 vuotiaana. Molemmat nyt tosi reippaita sosiaalisia koululaisia.
"mamma"
Ja taas tämä haukkuminen alkaa. WUFF!!Alkuperäinen kirjoittaja Peräkammari;26866723:
Minusta on alkanut tuntumaan, että pikemminkin on niin että ne äidit ovat itsekkäitä, ketkä jäävät kotiin hoitamaan lapsiaan.
Minulla on ainakin lasta ikävä päivällä töissä mutta vien silti hoitoon. Iloinen ja intoa puhkuva lapsi on vastassa kun haen iltapäivällä. Lapselle tekee selkeästi ihan hyvää olla kavereitten kanssa koko päivä. Loppupäivä kotona menee myös mallikkaasti kun jutellaan päivän tapahtumista, ei lopu keskustelunaiheet! Uni tulee hyvin illalla ja aamulla herää virkeä lapsi. Olen niin tyytyväinen tähän järjestelyyn.
Jos itsekkäästi pitäisin kiinni lapsesta ja haluaisin viettää kaiken mahdollisen ajan hänen kanssaan, ja vaikka kuinka kehiteltäisi päivän aikana virikkeitä, se ei mitenkään pystyisi korvaamaan päiväkotia.
"äippä80"
Me vietiin myös, kaksi vuotta sitten. Hyvin on mennyt Tosi reipas ja iloinen pian 3v tyttö meillä on. Ja tosi mukava päiväkoti
Tosi reipas ja iloinen pian 3v tyttö meillä on. Ja tosi mukava päiväkoti
"vieras"
Hyvä! Itse olen kotona oman vauvan kanssa eikä kaduta pätkääkään. Jokaisella omat valinnat.
"vieras"
Just eilen mietin tota lasten hoitoon viemistä, että onko 3-vuotiaana jo liian myöhäistä viedä tirppa hoitoon? Toinen lapsistamme tulee olemaan n.kolme kun hoitoon lähtee, mutta eilisten puistokokemusten mukaan voisin laittaa aiemminkin. Lapsemme on reipas, mutta seurassa aluksi ujo. Mietin vaan että oppisiko lapsi "selviytymään paremmin", jos menisi hoitoon aiemmin. Itse en tosin ole koskaan ollut muualla kun kotihoidossa ja ihan hyvin olen elämässä pärjännyt.
Tekstistä tuli ehkä vähän sekava, kun puhelimesta kirjoitan. Mutta 10kk vanhaa en vielä veisi hoitoon.
Tekstistä tuli ehkä vähän sekava, kun puhelimesta kirjoitan. Mutta 10kk vanhaa en vielä veisi hoitoon.
"Entinen Ksantippa S."
[QUOTE="näinpä";26866722]Aikaisin päivähoitoon viedyt menestyvät elämässä keskimäärin paremmin. [/QUOTE]
Mutteivät päivähoidon takia, vaan geeniensä
Kaksostutkimuksissa on havaittu, että mikäli vanhemmat eivät ole aivan täysiä hulluja, kasvatuksella ei ole juuri lainkaan vaikutusta ihmisen elinikäodotteeseen, onnellisuuteen ja menestykseen. Nuo kaikki ovat pääosin geeneihin kirjoitettuja juttuja. Eli lapsensa elämään pystyy vaikuttamaan lähinnä siinä vaiheessa, kun miettii kenen kanssa hyppää petiin.
Itse olen kotiäiti, koska koen tämän elämäntavan tällä hetkellä antoisammaksi. Eli ihan itsekkäistä syistä.
[/QUOTE]Mutteivät päivähoidon takia, vaan geeniensä
Kaksostutkimuksissa on havaittu, että mikäli vanhemmat eivät ole aivan täysiä hulluja, kasvatuksella ei ole juuri lainkaan vaikutusta ihmisen elinikäodotteeseen, onnellisuuteen ja menestykseen. Nuo kaikki ovat pääosin geeneihin kirjoitettuja juttuja. Eli lapsensa elämään pystyy vaikuttamaan lähinnä siinä vaiheessa, kun miettii kenen kanssa hyppää petiin.
Itse olen kotiäiti, koska koen tämän elämäntavan tällä hetkellä antoisammaksi. Eli ihan itsekkäistä syistä.
"mamma"
No tämä oli rehellistä
Itsekkäistä syistä kotona, sanotaan niin kun asia on.
Töihin voi joutua menemään vaikka mieluummin olisi kotona mutta harvemmin toisinpäin. Joten molemmissa tapauksissa on kyse itsekkyydestä, ei niinkään lapsen etu. Voipi sanoa että poikkeuksetta on kyse itsekkyydestä jos jää kotiin lapsen kanssa. Oho! Nyt tuli porvoosta
Itsekkäistä syistä kotona, sanotaan niin kun asia on.
Töihin voi joutua menemään vaikka mieluummin olisi kotona mutta harvemmin toisinpäin. Joten molemmissa tapauksissa on kyse itsekkyydestä, ei niinkään lapsen etu. Voipi sanoa että poikkeuksetta on kyse itsekkyydestä jos jää kotiin lapsen kanssa. Oho! Nyt tuli porvoosta
"äippä80"
Vaikka me veimmekin 10kk ikäisen hoitoon, olen sitä mieltä että 10kk on ehkä hieman pieni. Siitä huolimatta toki hekin päiväkodissa ihan mukavasti pärjäilevät, ei siinä mitään. Mutta reilun vuoden ikäisenä veisin päiväkotiin mahdollisen toisenkin lapsen. Mun kokemus on, että lapsi kyllä hyötyy ammattilaisten järjestämästä varhaiskasvatuksesta ja oppii paljon. Ja isommilla lapsilla tuntuu olevan enemmän ongelmia sopeutua, veisin siis suht pienen
Meidän tyttö palasi päiväkotiin 5 viikon kesäloman jälkeen ihan riemuissaan Mun itsetunto kyllä kestää sen, että lapsi viihtyy siellä. Me tehdään parhaamme mutta tuollaiselle melkein kolmevuotiaalle aikuisten seura ei yksin riitä enää.
Meidän tyttö palasi päiväkotiin 5 viikon kesäloman jälkeen ihan riemuissaan
Mun itsetunto kyllä kestää sen, että lapsi viihtyy siellä. Me tehdään parhaamme mutta tuollaiselle melkein kolmevuotiaalle aikuisten seura ei yksin riitä enää.
Koop
Esikoinen meni päiväkotiin 1 v 7 kk, ja sopeutui viikossa. Nyt lapsi on kohta 4-v ja aina vaan menee mielellään hoitoon. Nuorempi aloitti juuri 1 v 2 kk ikäisenä samassa päikyssä ja sopeutui saman tien ilman yksiäkään lähtöitkuja. Tähän täytyy tosin lisätä että hän on tottuneempi olemaan hoidossa, koska meillä oli jo kesän ajan hoitaja kotona. Päiväkotikin on tosi kiva vaikka onkin ihan vaan tavallinen kunnallinen sellainen.
Juu ei, kotona 6 v putkeen ei tulisi kyseeseen koska lainat on jollain maksettava. Omaa firmaa pyöritetään, mutta sen verran joustan ettei alle vuoden ikäisenä hoitoon enkä tee pitkiä päiviä. Hoitaja kotona olisi ehkä optimaalisin ratkaisu, jos olisi varaa pitää, mutta kyllä päiväkoti on meidän tapauksessa loistoratkaisu. En osaa kuvitella, että lasten asiat olisivat paremmin jos pyörisin heidän kanssaan kodin ja leikkipuiston väliä päivät, mutta kukin tyylillään.
Juu ei, kotona 6 v putkeen ei tulisi kyseeseen koska lainat on jollain maksettava. Omaa firmaa pyöritetään, mutta sen verran joustan ettei alle vuoden ikäisenä hoitoon enkä tee pitkiä päiviä. Hoitaja kotona olisi ehkä optimaalisin ratkaisu, jos olisi varaa pitää, mutta kyllä päiväkoti on meidän tapauksessa loistoratkaisu. En osaa kuvitella, että lasten asiat olisivat paremmin jos pyörisin heidän kanssaan kodin ja leikkipuiston väliä päivät, mutta kukin tyylillään.
"Entinen Ksantippa S."
[QUOTE="mamma";26866912]No tämä oli rehellistä
Itsekkäistä syistä kotona, sanotaan niin kun asia on.
Töihin voi joutua menemään vaikka mieluummin olisi kotona mutta harvemmin toisinpäin. Joten molemmissa tapauksissa on kyse itsekkyydestä, ei niinkään lapsen etu. Voipi sanoa että poikkeuksetta on kyse itsekkyydestä jos jää kotiin lapsen kanssa. Oho! Nyt tuli porvoosta[/QUOTE]
Poikkeuksetta on kyse itsekkyydestä, jos lapsen ylipäätään haluaa. Ja niin pitää ollakin. Kamalaa olisi ajatella, että joku tekaisisi lapsen velvollisuudentunnosta tai muusta epäitsekkäästä syystä, itse lasta haluamatta.
Ja kamalaa on senkin sortin epäitsekkyys, että luopuu elämänsä parhaista vuosista oman lapsen kehitystä seuraten siksi, että "työpaikalla mua tarvitaan".
Itsekkäistä syistä kotona, sanotaan niin kun asia on.
Töihin voi joutua menemään vaikka mieluummin olisi kotona mutta harvemmin toisinpäin. Joten molemmissa tapauksissa on kyse itsekkyydestä, ei niinkään lapsen etu. Voipi sanoa että poikkeuksetta on kyse itsekkyydestä jos jää kotiin lapsen kanssa. Oho! Nyt tuli porvoosta
[/QUOTE]Poikkeuksetta on kyse itsekkyydestä, jos lapsen ylipäätään haluaa. Ja niin pitää ollakin. Kamalaa olisi ajatella, että joku tekaisisi lapsen velvollisuudentunnosta tai muusta epäitsekkäästä syystä, itse lasta haluamatta.
Ja kamalaa on senkin sortin epäitsekkyys, että luopuu elämänsä parhaista vuosista oman lapsen kehitystä seuraten siksi, että "työpaikalla mua tarvitaan".
"mamma"
[QUOTE="Entinen Ksantippa S.";26867090]Poikkeuksetta on kyse itsekkyydestä, jos lapsen ylipäätään haluaa. Ja niin pitää ollakin. Kamalaa olisi ajatella, että joku tekaisisi lapsen velvollisuudentunnosta tai muusta epäitsekkäästä syystä, itse lasta haluamatta.
Ja kamalaa on senkin sortin epäitsekkyys, että luopuu elämänsä parhaista vuosista oman lapsen kehitystä seuraten siksi, että "työpaikalla mua tarvitaan".[/QUOTE]
Nooh,...
Koen tässä, viedä lapsi hoitoon<=> hoitaa lapsi kotona asiassa, että on kyse siitä että äidin itsekkyys menee lapsen parhaan edelle. Poikkeuksia tietysti on aina, vahvistavat säännön. Mutta noin yleisesti ottaen on lapsen parhaaksi viedä päiväkotiin ja äidin itsekyyttä haluta olla kotona lapsen kanssa.
Itse en halunut lasta, ei siis ollut itsekästä lainkaan vaan tein tietyllä tavalla uhrauksen. Tietysti lapsi on tuonut mukanaan paljon täysin korvaamatonta positiivisessa mielessä mutta en usko että olisin lapsettomana niitä asioita kaivannut. Velvollisuuden tunteella ei ollut tässä mitään osaa.
Ja kamalaa on senkin sortin epäitsekkyys, että luopuu elämänsä parhaista vuosista oman lapsen kehitystä seuraten siksi, että "työpaikalla mua tarvitaan".[/QUOTE]
Nooh,...
Koen tässä, viedä lapsi hoitoon<=> hoitaa lapsi kotona asiassa, että on kyse siitä että äidin itsekkyys menee lapsen parhaan edelle. Poikkeuksia tietysti on aina, vahvistavat säännön. Mutta noin yleisesti ottaen on lapsen parhaaksi viedä päiväkotiin ja äidin itsekyyttä haluta olla kotona lapsen kanssa.
Itse en halunut lasta, ei siis ollut itsekästä lainkaan vaan tein tietyllä tavalla uhrauksen. Tietysti lapsi on tuonut mukanaan paljon täysin korvaamatonta positiivisessa mielessä mutta en usko että olisin lapsettomana niitä asioita kaivannut. Velvollisuuden tunteella ei ollut tässä mitään osaa.
"vieras"
Mä vein poikani 2.5 vuotiaana ja voi tsiisus mikä helvetti siitä lähti irti. Hitaasti kehittynyt puhe pysähtyi kokonaan ja sakkautui jatkuvien korvatulehdusten takia. Koko perhe ihan jatkuvasti kipeenä, itse aivan poikki koko viime talven ja poskiontelot punkteerattu itsellä monta kertaa..
En edes uskalla ajatella mitä siitä olisi tullut, jos ton ikäsenä olis vienyt. Muutenkin päiväkodin henkilökunta suhteellisen osaamatonta ja kyvytöntä. Eivät esim huomanneet ollenkaan korvatulehdusten ja puheen sakkautumisen välistä yhteyttä. Lähinnä olivat huolissaan onko 3 vuotiaalla ADHD (????). Vasta puheterapeutin lausuntojen jälkeen jotain uskoivat asiasta. Että ammattitaitoisesta "varhaiskasvatuksesta" ihan turha puhua päiväkodeissa mun mielestä. Kaikki paikat täynnä huutavia ja räkäsiä lapsia, jotka ei voi hyvin. Eikä niillä hoitajilla tosiaankaan ole aikaa keskittyä yhteen lapseen mitenkään kovin hyvin. Ryhmän ehdoilla mennään.
Että tälläsiä ajatuksia mulla tulee äitinä ja entisenä hoitajana mieleen asiasta. Ihan oma valintahan se on milloin lapsen vie. Toisaalta mitä nuorempana sen sinne vie, sitä paremmin ehtii "laitostua" systeemiin eikä nurise niin paljoa.
En edes uskalla ajatella mitä siitä olisi tullut, jos ton ikäsenä olis vienyt. Muutenkin päiväkodin henkilökunta suhteellisen osaamatonta ja kyvytöntä. Eivät esim huomanneet ollenkaan korvatulehdusten ja puheen sakkautumisen välistä yhteyttä. Lähinnä olivat huolissaan onko 3 vuotiaalla ADHD (????). Vasta puheterapeutin lausuntojen jälkeen jotain uskoivat asiasta. Että ammattitaitoisesta "varhaiskasvatuksesta" ihan turha puhua päiväkodeissa mun mielestä. Kaikki paikat täynnä huutavia ja räkäsiä lapsia, jotka ei voi hyvin. Eikä niillä hoitajilla tosiaankaan ole aikaa keskittyä yhteen lapseen mitenkään kovin hyvin. Ryhmän ehdoilla mennään.
Että tälläsiä ajatuksia mulla tulee äitinä ja entisenä hoitajana mieleen asiasta. Ihan oma valintahan se on milloin lapsen vie. Toisaalta mitä nuorempana sen sinne vie, sitä paremmin ehtii "laitostua" systeemiin eikä nurise niin paljoa.
"Entinen Ksantippa S."
[QUOTE="mamma";26867162]Nooh,...
Koen tässä, viedä lapsi hoitoon<=> hoitaa lapsi kotona asiassa, että on kyse siitä että äidin itsekkyys menee lapsen parhaan edelle. Poikkeuksia tietysti on aina, vahvistavat säännön. Mutta noin yleisesti ottaen on lapsen parhaaksi viedä päiväkotiin ja äidin itsekyyttä haluta olla kotona lapsen kanssa.
Itse en halunut lasta, ei siis ollut itsekästä lainkaan vaan tein tietyllä tavalla uhrauksen. Tietysti lapsi on tuonut mukanaan paljon täysin korvaamatonta positiivisessa mielessä mutta en usko että olisin lapsettomana niitä asioita kaivannut. Velvollisuuden tunteella ei ollut tässä mitään osaa.[/QUOTE]
En osaa ajatella asiaa yleisesti ottaen, mutta kyllä omalla kohdallani äidin itsekkyys ja lapsen etu kävelevät käsi kädessä. Luonto on sillä tavalla itsekäs, että useimmat vanhemmat tekevät kaikkensa lapsensa parhaaksi.
Eri ikäisillä lapsilla on eri tarpeita. On erityislapsia ja masentuneita vanhempia. Mutta puhun nyt itsestäni ja terveestä lapsestani. Kovin vähän arvostaisin itseäni kasvattajana ja ihmisenä, jos katsoisin lapseni parhaaksi viedä hänet kokopäivähoitoon sellaisten ihmisten luo, joilla on käytettävissään vain murto-osa minun resursseistani, ja joilta lisäksi puuttuu syvä ihmissuhde lapseen.
Miksi teit muuten lapsen, jos et lasta halunnut?
Koen tässä, viedä lapsi hoitoon<=> hoitaa lapsi kotona asiassa, että on kyse siitä että äidin itsekkyys menee lapsen parhaan edelle. Poikkeuksia tietysti on aina, vahvistavat säännön. Mutta noin yleisesti ottaen on lapsen parhaaksi viedä päiväkotiin ja äidin itsekyyttä haluta olla kotona lapsen kanssa.
Itse en halunut lasta, ei siis ollut itsekästä lainkaan vaan tein tietyllä tavalla uhrauksen. Tietysti lapsi on tuonut mukanaan paljon täysin korvaamatonta positiivisessa mielessä mutta en usko että olisin lapsettomana niitä asioita kaivannut. Velvollisuuden tunteella ei ollut tässä mitään osaa.[/QUOTE]
En osaa ajatella asiaa yleisesti ottaen, mutta kyllä omalla kohdallani äidin itsekkyys ja lapsen etu kävelevät käsi kädessä. Luonto on sillä tavalla itsekäs, että useimmat vanhemmat tekevät kaikkensa lapsensa parhaaksi.
Eri ikäisillä lapsilla on eri tarpeita. On erityislapsia ja masentuneita vanhempia. Mutta puhun nyt itsestäni ja terveestä lapsestani. Kovin vähän arvostaisin itseäni kasvattajana ja ihmisenä, jos katsoisin lapseni parhaaksi viedä hänet kokopäivähoitoon sellaisten ihmisten luo, joilla on käytettävissään vain murto-osa minun resursseistani, ja joilta lisäksi puuttuu syvä ihmissuhde lapseen.
Miksi teit muuten lapsen, jos et lasta halunnut?
"vieras"
[QUOTE="Entinen Ksantippa S.";26867239]
Miksi teit muuten lapsen, jos et lasta halunnut?[/QUOTE]
Minulla taitaa näkyä aivan eri aloitusviesti kuin sinulla. En missään huomannut ap:n kirjoittavan, ettei halunnut lasta. Lukiko siellä niin?
Miksi teit muuten lapsen, jos et lasta halunnut?[/QUOTE]
Minulla taitaa näkyä aivan eri aloitusviesti kuin sinulla. En missään huomannut ap:n kirjoittavan, ettei halunnut lasta. Lukiko siellä niin?