meneekö se lapsi oikeesti pilalle jos laittaa hoitoon reilun vuoden ikäsenä???

  • Viestiketjun aloittaja mamma
  • Ensimmäinen viesti
mamma
kun ei vaan taho rahat riittää.töihin menoa mietin tässä...(tai edes sinne hakemista,ei oo oottamassa työpaikkaa)kaikki ystäväni on suunnilleen sitä mieltä että kotona paras paikka.tietysti mustakin,mutta ihan kamalan tiukille vetää rahallisesti....kunhan tässä pohdiskelennnn : )
 
Kippuravarvas
Itse teette päätökset niin kuin teette.
Kyllähän se koti paras paikka yleensä lapselle on mutta joskus on tehtävä toisin. Toivottavsti saatte hyvän hoitopaikan. Ja kannattaisi miettiä osittaista hoitovapaata. Jos molemmat lyhennätte työaikaa niin lapsi on tosi vähän hoidossa jos ollenkaan.
 
Meillä ainakin puhe ja sosiaalisuus parantuneet huomattavasti hoitoonmenon jälkeen. Nuorin oli 10 kk, kun kaikki lapset menivät kokoaikaiseen hoitoon (vanhemmat silloin 2v 3kk ja 3,5v). Vanhemmat lapset olivat aikaisemmin hoidossa 10pv/kk aloittaen 1v3kk ja 2,5v.
 
=) Meillä lähti pienimmäinen pienenä hoitoon 10kk iässä ja kaikki on sujunut todella hyvin. Neuvolatätikin kehui ja sanoi, että on paras mahdollinen aika mennä hoitoon juuri nyt. Parempi kuin esim. 1,5vuotiaalle. Kehitysvaihe on sellainen, ei vierasta eikä silleen ikävöi, tottuu helposti jne..

Tuskinpa pilalle menee, joissain tapauksissa voi jopa olla parempi paikka tarha kuin koti lapselle. :D
 
Neea
Joo menee ne jos pitää huonona asiana loistavia kädentaitoja ja mä jään joskus vaan suu auki kuunteleen meidän 4v:n verbaalista lahjakkuutta joka on vailla vertaa!
Ja mistäpä muualta opittu kuin toisilta lapsilta...
Molemmat menneet päiväkotiin n. 1v
 
TS
Olen itse mennyt hoitoon perhepäivähoitajalle puolivuotiaana (70-luvulla oli vähän eri mittaiset äitiyslomat) ja esikoiseni meni hoitoon 10-kuisena. Itse en mielestäni ole tuosta varhaisesta hoitoonmenosta mitenkään traumatisoitunut ja esikoiseni on nykyään reipas ja iloinen melkein 4-vuotias. Nyt olen kotona ensi syksyyn, jolloin kuopuksemme täyttää kaksi. Olen iloinen, että tällä kertaa oli mahdollista olla kotona vähän pidempään, mutta jos ei olisi ollut, en siitäkään kantaisi suurta syyllisyyttä. Esikoisen hoitoonmenokin taisi olla rankempaa äidille kuin tyttärelle :D

Hoitopaikkaa kannattaa vähän miettiä. Perhepäivähoitaja tai vaikkapa pieni ryhmäperhepäiväkoti (jollaisessa esikoisemme oli) on pienelle mielestäni parempi paikka kuin iso päiväkoti. Vaikka toki noissa päiväkodeissakin on ihan helmiä, ja harvoin kuulee huonoista hoitopaikoista.
 
sss
Ei se hyvääkään tee. Onhan sitä kiintymyssuhteen ym kehittymistä tutkittu. Itse ollut töissä päikyssä jossa hoitajilla oli halaamiskielto ettei lapset ala hylkiin vanhempiaan :O. Mistä ne sen hellyyden ja huomion sit saa???? Illalla 2-3h ajan pikaisesti ruikittuna sinne tänne iltatoimien aikana? :(
Meillä on varmasti tieukempaa kuin teillä! Voin taata! Silti on kaksi lasta kotihoidettuna jo kuudetta vuotta. Sitten alan "uraputkeni" kun pienempi 3v.
Mietin nyt lasten parasta. Lasten paras EI ole ReimaTec vaan rakkaus ja aika.
 
Dont worry
Ei mene pilalle kun kotona on kaikki hyvin ja ilmeisesti teillä on. Yrittäkää kuitenkin pitää hoitopäivät mahd lyhyinä, esim max6-7 tuntia. Joko osittaisella hoitovapaalla tai sitten vuorottelemalla miehen tai jonkun muun kanssa kuskaamisia.

Meillä eika meni 2-vuotiaana ja toka 1v2kk hoitoon. Molemmat ovat tasapainoisia, luottavaisia ja iloisia lapsia :) Hoidossa ei ole ollut mitään ongelmia ja selvästi pitävät hoitajistaan. Hoitopäivät pidetään kohtuullisen pituisina ja sekä minä että mieheni panostetaan lasten kanssa oloon. Kun lapsi on 7h päiviä hoidossa, hän on siltikin yli 70% kaikesta valveillaoloajastaan vanhempiensa kanssa (jos vanhemmat haluavat olla..) kun ottaa huomioon illat, viikonloput ja lomat.
 
Dont worry
Alkuperäinen kirjoittaja sss:
Ei se hyvääkään tee. Onhan sitä kiintymyssuhteen ym kehittymistä tutkittu. Itse ollut töissä päikyssä jossa hoitajilla oli halaamiskielto ettei lapset ala hylkiin vanhempiaan :O. Mistä ne sen hellyyden ja huomion sit saa???? Illalla 2-3h ajan pikaisesti ruikittuna sinne tänne iltatoimien aikana? :(
Meillä on varmasti tieukempaa kuin teillä! Voin taata! Silti on kaksi lasta kotihoidettuna jo kuudetta vuotta. Sitten alan "uraputkeni" kun pienempi 3v.
Mietin nyt lasten parasta. Lasten paras EI ole ReimaTec vaan rakkaus ja aika.
Ihan soopaa väite, ettei pysty muodostamaan normaalia, hyvää kiintymyssuhdetta lapseensa jos tämä on hoidossa. Tai sitten olen tulkinnut omia lapsiakin ihan väärin :) He ovat tosi luottavaisia ja tasapainoisia, reippaita ja iloisia lapsia. Olemme läheisiä, halaillaan paljon, ollaan lähekkäin ja heillä vaikuttaa olevan asiat tosi hyvin. Mutta ehkä olen tajunnut jotain väärin :D

Puhutaan nyt siitä, että lapsi on kohtalaisen pituisia päiviä hoidossa ja että kotona on kaikki hyvin. Uskon kyllä, että jos kotona kaikki ei ole ihan hyvin eikä sieltä saa tasapainoista kasvatusta ja läheisyyttä, niin silloin hoidossaolokin voi tehdä pahaa lapselle ja kiintymyssuhteelle. Jos se kotoa saatu pohja on epävarma ja hutera ja siihen päälle herkälle lapselle vielä erossaolo vanhemmista, jota ei sitäkään hoideta kunnolla (valmistelu, totuttelu hoitopaikkaan, tuki, keskustelu, hyvä hoito hoitopaikassa, yhteys vanhempien ja hoitopaikan välillä jne). Useimmat lapset kuitenkin oppivat luottamaan niihin hoitopaikankin aikuisiin ja olemaan ihan vapautuneen oloisina hoidossakin. Hoidolla on paljon positiivisia vaikutuksia lapseen jos kotona on kaikki hyvin ja vanhemmat sitoutuneita kasvattamiseen ja ajan viettämiseen lasten kanssa.

Useimmat vanhemmat ehtivät olemaan lastensa kanssa enemmän kuin 2-3 tuntia illassa. Jos hoitopäivä on max 7 tuntia, niin meillä jää arkipäivinä 6 tuntia aikaa yhdessä sekä kaikki viikonloput, lomat ja vapaapäivät. Tekee yhteensä niin, että lapsi on yli 2/3 valveillaoloajastaan kotona ja alle 1/3 hoidossa. Kyllä reilussa vähemmistössä ovat ne, jotka ehtivät olla lastensa kanssa pari tuntia illassa ja heidän ehkä olisikin syytä miettiä tilannetta vähän tarkemmin, että onko se etenkin ihan pienelle lapselle hyväksi. Ainakin aika raskaaksi se käy toisinaan varmasti.

Monilla töihinpaluussa kyse ei ole ReimaTecistä vaan siitä, että yleensäkin sillä lapsella on haalarit.. Puhumattakaan muusta mitä perheen NORLMAALIIn elämään tarvitsee, ei siis mitään luxusta tai etelänmatkoja. Tuo on aina jotenkin katkerankuuloista kotiäidin tilitystä, että "sen takia ne muut menee töihin kun ne haluu merkkivaatteita"... Ehkä valinta on silloin ollut liian vaikea, jos se tekee katkeraksi tai laittaa haukkumaan muita.

Viimeistään kun lapset menevät kouluun, huomataan se, ettei sillä ole se suurin merkitys, onko lapsi ollut hoidossa vai ei, vaan koko sillä perhe/kotitaustalla on suurin merkitys. Molemmilla tavoilla voi kasvattaa hyviä, mieleltään tasapainoisia lapsia - kotiäitinä tai työssäkäyvänä vanhempana. Valitettavasti molemmilla tavoilla voi homman myös sössiä. Kotiäitiyskään ei pelkästään ole mikään autuaaksi tekevä asia ja takaa hyvää kasvatustulosta..
 
vieras
Kiva, kiva! Nyt voitte hyvällä omallatunnolla kiikuttaa pienokaiset hoitoon:( kun kanssasisaret täällä kilvan kehuvat lapsiaan! Ovat niiiiin sosiaalisia ja verbaalisia lapsia?:(
 
Kippuravarvas
Alkuperäinen kirjoittaja Neea:
Joo menee ne jos pitää huonona asiana loistavia kädentaitoja ja mä jään joskus vaan suu auki kuunteleen meidän 4v:n verbaalista lahjakkuutta joka on vailla vertaa!
Ja mistäpä muualta opittu kuin toisilta lapsilta...
Molemmat menneet päiväkotiin n. 1v
Mun siskon pojalla on puheen viivästymä mutta sanavarasto nyt 6-veenä vastaa 8-vuotiaan ja kotona on ollut eskariina asti...
 
äiskä
Alkuperäinen kirjoittaja Heili Karjalasta:
=) Meillä lähti pienimmäinen pienenä hoitoon 10kk iässä ja kaikki on sujunut todella hyvin. Neuvolatätikin kehui ja sanoi, että on paras mahdollinen aika mennä hoitoon juuri nyt. Parempi kuin esim. 1,5vuotiaalle. Kehitysvaihe on sellainen, ei vierasta eikä silleen ikävöi, tottuu helposti jne..

Tuskinpa pilalle menee, joissain tapauksissa voi jopa olla parempi paikka tarha kuin koti lapselle. :D
Tätä peesaan!
meillä esikoinen meni 11kuisena ja meni tosi helposti, sopeutui ilman itkun itkua. ja nyt fiksu reipas eskarilainen.
kakkonen meni nyt 1.5vuotiaana, ja kohta jo kuukausi mennyt ja ei meinaa lähteä kunnolla käyntiin millään, huutoa huutoa....
 
Meil neiti lähti 1v hoitoon ja yllättävän hyvin on mennyt.. on pph:lla jolla kolme muutakin näin pientä! Tykkää olla siellä, jää sinne mielellään, nukkuu hoidossa/kotona hyvin ja syö loistavasti.. illat kotona, sit istutaan sylityksin..
En mä usko et pilalle menee, vaik toki mielellään kotona pitäs, mut mut.. eiköhän me keretä vielä kotonakin olemaan.. onhan kesä edessä :D
 
pimmi
Tietysti täällä kaikki kiiruhtaa sanomaan että ei se lapselle pahaksi ole mennä noin pienenä hoitoon, mutta taitaa kaikki ne jotka näin sanovat olla niitä jotka ovat itse vieneet lapsensa tosi nuorena hoitoon. Ei kai niistä nyt kukaan voi myöntää kenellekkään et se olis ollu huono ratkaisu.
Ei ne varmaan myönnä sitä itsellekkään. Tulis liian huono omatunto.
Ja kaikki hössötys siitä että lapsi oppii nopeasti uusia taitoja siellä on ihan sontaa. Lapsi oppii silloin kun sen aivot ovat siihen valmiit ja mikä ihmeen kiire siinä oppimisessa oikein on. Kaikki terveet lapset oppii puhumaan jne. kyllä aikanaan.
Miksi nämä vastuuttomat äidit eivät kuuntele mitä asiantuntijat ja tutkimukset sanovat, vaan päättävät yhteistuumin täällä palstalla tietävänsä asiat paremmin.
 
Kotiolot
Mitkä asiat oikeasti vaikuttavat siihen, millaisen pohjan lapsi saa elämälleen.

Mitenkäs tämä yhtälö. Erityisesti äidin korkeampi sosioekonominen asema ennustaa ihan selvästi parempaa elämää lapselle tulevaisuudessa ja parempia elämän edellytyksiä. Sehän on tutkimuksissa todettu.

Korkeamman sosioekonomisen aseman naiset käyvät todennäköisemmin töissä ja heillä on keskimäärin lyhyemmät vanhempainvapaat matalasti koulutettuihin (tai ei koulutusta ollenkaan) verrattuna. Eli siis lapset hoidossa.

Mitä tästä saadaan kun nämä yhdistetään?

Toisaalta, matalamman sosioekonomisen aseman perheissä on keskimäärin enemmän taloudellisia ongelmia, sosiaalisia ongelmia ja päihdeongelmia. Ne eivät voi olla vaikuttamatta negatiivisesti lapsen kasvuun ja kehitykseen.

Matalamman sosioekonomisen aseman naiset jäävät keskimäärin enemmän kotiäideiksi (koska työtä ei ole, se ei huvita tai se ei kannata taloudellisesti).

Nämä _keskimäärin_. Poikkeuksia löytyy suuntaan ja toiseen. Mutta pointtina se, että hoitomuoto (kohtalaisen pituiset päivät) tuskin on se ratkaisevin asia jos lapsen elämässä on muuten kaikki asiat kunnossa. Se on se 20 vuotta joka ratkaisee.
 

Yhteistyössä