Menee hermot tähän ainaiseen nukahtamisvaikeuteen=((

[vakkari harmaana]

Osaisko kukaan neuvoa mitään vinkkiä,millä saisin nukuttua tai oikeastaan nukahdettua.Nukkuun kun menen niin vähintään 2 tuntia menee ennenkuin nukahdan.Asiat pyörii vain päässä.Mistä apua?

 

[melis_sa]

Kuulostaa tutulta.
On joitain (ja kai aika paljonkin) kotikonsteja mitkä helpottaa unentuloa.
Tutuimmat ehkä kevyt lenkillä käynti + saunominen jonka jälkeen alkaa ramasta... Yks neuvo oli ettei pidä mennä sänkyyn jos ei väsytä, toinen että jalat lämpimänä niin uni tulee helpommin (siis jos ruukaa olla jalat kylmät).
Älä ota päikkäreitä, mutta jos väsyttää päivällä armottomasti niin 10-15 min torkkuminen piristää, mutta tunnin päiväunet sitä vastoin vie illalla unta kauemmas. Herää myös aamulla ajoissa ja yritä pitää rytmiä tasasena.
Miten valoisa makuuhuoneesi on? Maailman paras ajatus minulle oli hankkia pimennysverho Myös petivaatteitten tuuletus ja puhtaanapito ->parempi uni.

Entä jos nuo ajatukset pelkästään vievät sen unen tilan. Mitä ne on ja ahistaako ne vai pyörivätkö vain muutoin päässä, miten pääsisit niistä eroon...puhuminen auttaa aina!!! =)
Myös kirjoittaminen on yllättävän hyvä tapa.

Monet ihmiset käyttävät Imovane-nukahtamislääkettä (eri vahvuuksia).
Lääkkeen otettua menee varttitunti ja johan alkaa väsyttää...ja simsalabim nukahdus! Sillä saa ihan pitkäkestosen unen vaikka onkin varsinaisesti Nukahtamislääke, ei Unilääke. Reseptilääke, käyttö:tarvittaessa. Huonona puolena metallinmaku suussa herätessä.
Jos unettomuutesi käy pahaksi niin kokeile käykö tuo sinulle. Lääkkeet ovat auttamista varten. =)

 

[vakkari harmaantui]

Kaikkea on kokeiltu jo mitä mainitsit.Päivisin en torkkuja edes ehtisi ottaa vaikka tahtoiskin.Aamusin nousen seittemältä ja sänkyyn meen puolenyön jälkeen.

Uskon että suurin syy nukahtamattomuuteen on se että vasta nukkumaan mennessä on aikaa kelata asioita,vakavia/vähemmän vakavia uusia/vanhoja asioita.Olen perusluonteeltani murhtija ja kun elämässä on sattunu ja tapahtunu niin paljo kaikenlaista sekä kolmen lapsen elämän murehtiminen jne.Noista asioista tuskin pääsen eroon koskaan,puhunut olen joillekkin asiasta mutta se tuntuu ahdistavalta.

Olen nyt vakavissani miettinyt että täytyy lääkäriin mennä kysymään jotain apua,mutta pelkään etten sitten herää yöllä jos lapset herää tms.Mutta tämä vain pahenee kokoajan,kohta en nuku ollenkaa.Tätä on ollu esikoisen syntymästä asti..pian 7v.Välillä menee ohi ja taas kuitenkin palaa.