Oonhan mie saunonu jo moneen kertaan, saunasta takas peiton sisälle ja miehen kainaloon... Ei se suostunu edes töihin lähtemään vaikka lupasin ja vannoin että pärjään. =)Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Nyt vaan pidät itsesi tai mies pitää sut lampimänä
Eikä minua sillai palele muuten enää, mut aina ku tuo muisto siitä hetkestä iskee päähän niin tullee kylmä. :/ Ja sitte tullee itku ja epätoivo ja entä jos-ajattelu. Mies onneksi jaksanu kuunnella ja lohuttaa minua ja pitäny huolen että muistan sen tärkeimmän, mie TODELLAKI SELVISIN JA ELÄN. :snotty: